Opettajaa kuormittaa työssä pääosin psyykkiset ja vuorovaikutukseen liittyvää moninaiset tekijät kuten työn määrä ja sisältö, työnorganisointi ja johtaminen, työyhteisön toiminta sekä yksilön ominaisuudet. Työ on vaativaa aivotyötä ja opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä ollaan vastuussa. Samanaikaisesti tulee päivittää omaa osaamista ja hallita uutta opetusteknologiaa. (Kalakoski, Käpykangas, Heusala, Luokkala, Pöntinen & Kauppi 2021.) Jensen (2016) kuvaa artikkelissaan Minna Huotilaisen ajatuksia siitä miten aivot tarvitsevat lomaa ja toisaalta aikaa palautua lomasta ja käynnistää työrytmi. Päivittäinen rentoutuminen ja työn tauottaminen ovat aivojen hyvinvoinnille välttämättömyys. Myös sopivasti haastavalla fyysisellä tekemisellä on tärkeä rooli aivojen virkistämisessä. Työtä ja vapaa-aikaa saattaa olla vaikea erottaa toisistaan. Erityisesti etätyö tuo työasiat väkisinkin mukana kotiin, ja voi tuntua, että on pakko olla aina tavoitettavissa ollakseen riittävän hyvä. Aivoja virkistää sopiva määrä unta ja lepoa, työn ja vapaa-ajan erottaminen, mieluinen liikunta, yksinkertaiset ja mekaaniset tehtävät, oman maun mukainen musiikki sekä seurustelu ja sosiaalinen kanssakäyminen ystävien, perheen ja sukulaisten kanssa.
Ulkoa tuleviin haasteisiin opettajan työssä ei voi juurikaan itse vaikuttaa. Sen sijaan voi vaikuttaa oman työn toteuttamiseen – kuinka järjestän työni, millaiset tauot tukevat työtäni, miten kohtaan työyhteisöni ja kuinka huomioin työkaverini. Opettajien työkuormaa ammattikorkeakoulussa on tutkittu Työterveyslaitoksella Digitaalisen jalanjäljen avulla (Kalliomäki-Levanto 2019). Tällä menetelmällä voidaan tarkastella, millaisia sähköisiä jälkiä arkisesta päivästä jää. Erityisesti on seurattu Moodlea, joka on opettajan suunnittelun ja opetuksen toteutuksen apuväline. Opettajilla on vuosityöaika, jolloin opettaja itse hallitsee omaa työaikaansa. Se lisää työn joustavuutta ja on työhyvinvointia tukeva tekijä. Vuosityöaika voi olla myös haaste. Digitaalisen jalanjäljen avulla on seurattu muun muassa sunnuntaina tehtävää työtä. Jokaisena sunnuntaina lukuvuoden aikana havaittiin Moodlen käyttöä. Vähäisintä käyttö oli ennen lukuvuoden lomia edeltävinä sunnuntaina. Lomaviikon sunnuntaina Moodlen käyttö jälleen kasvoi. Voidaan päätellä, että sunnuntaisin valmistaudutaan työhön, sillä se auttaa työkuorman hallinnassa. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin haasteena on jatkuva työn tekeminen. Jos halutaan vähäisempää Moodlen käyttöä vapaa-ajalla, tulee arvioida, onko sunnuntaisin pakko työskennellä, onko suunnittelutyötä mahdollista sijoittaa toiseen ajankohtaan työviikon aikana ja pyhittää viikonloput työstä palautumiseen.
Puttonen työterveyslaitokselta (2017) antaa vinkkejä sujuvaan lomaltapaluuseen. Työhön paluu voi tuntua työläältä ja väsyttää. Tällöin on hyvä antaa itselleen aikaa palautua työrytmiin. Viikon-kahden aikana arkirytmi palautuu. Töihin palatessa työrytmiin totuttelu vaatii sopeutumista ja suunnittelua. Työpäivät on hyvä pitää sopivan pituisina ja sisällöltään rauhallisina. Työstä palautuakseen opettaja tarvitsee myös rentouttavaa vapaa-aikaa. Työtä voi ajatella myös uusista näkökulmista ja pohtia niitä hyviä ideoita, joita loma toi mieleen; suunnitella tulevaa vuotta ja sitä, kuinka toteuttaa työtehtävät. Tässä vaiheessa on hyvä huomioida ne vakiintuneet ns. huonot työn tekemisen tavat ja muuttaa niitä. Pieni muutos voi olla merkittävä oman ja työyhteisön jaksamisen kannalta. Työyhteisössä on hyvä hetki miettiä, kuinka työtä voisi järjestää uudelleen. Lisäksi on hyvä varata hetki loman läpi käymiseen – mitä teen toisin ennen seuraavaa lomaa? Kuinka toimin loman aikana, jotta palautuminen työ kuormasta tapahtuisi mahdollisimman hyvin? Syys- ja joululoma ovat jo mukana suunnitelmissa, jotta seuraava lukukausi onnistuisi, ja voi jo hyvällä omalla tunnolla pohtia tulevia lomasuunnitelmia, sillä suunnitelmat auttavat jaksamaan työssä. Mikäli kokee, että voimavarat eivät ole palautuneet loman jälkeen, voi miettiä mitä tekee seuraavalla lomalla toisin, jotta työhön paluu olisi sujuvampaa.
Loman hyvinvointivaikutukset haihtuvat nopeasti. On tärkeää huolehtia päivittäisestä palautumisesta lukuvuoden aikana muun muassa noudattamalla työaikoja, välttää vapaa-ajalla työn tekemistä ja mahdollisuuksien mukaan tauottaa työtä. Sopiva työkuorma ja kuormittumisen tunnistaminen tukee työssä jaksamista. Vapaa-ajalla levänneet työntekijät ovat työhön tyytyväisiä, sitoutuneita, oma-aloitteisia ja uusia asioita sisäistäviä. (Sonnentag 2011.)
