Mindfulness-käsitteestä on puhuttu jo pitkään, mutta vasta viime vuosien aikana se on rantautunut ammattilaisten lisäksi myös tavallisten työntekijöiden tietoisuuteen ja arkeen. Elämme hektisessä tietoyhteiskunnassa, jossa kasvava työkuorma ja multitasking on monen toimenkuvan arkipäivää. Usean asian yhtäaikainen suorittaminen kuitenkin heikentää keskittymiskykyä ja rasittaa aivoja täysin eri tavoin kuin yhteen asiaan keskittyminen.
Yhtenä suurimpana hyötynä tietoisen läsnäolon, eli mindfulness-harjoitusten, tekemisestä on tutkimusten mukaan tiedon käsittelyn tehostuminen, oikeisiin asioihin keskittyminen ja keskittymiskyvyn huomattava parantuminen. Tutkimukset osoittavat, että jo muutaman viikon päivittäisellä harjoittelulla voidaan vahvistaa aivoissa juuri niitä alueita, jotka auttavat huomion suuntaamisessa. Muita mainittavia hyötyjä, joita mindfulness-harjoittelu lisää, on muun muassa työssä onnistumisen tunne, työn suorituskyky, luova ongelmanratkaisukyky ja positiivinen mieliala. (Wihuri 2014, 30-31)
Huomattavana hyötynä mindfulness-harjoitusten tekemisessä pidetään harjoitusten vaikutusta työntekijän mielialaan ja positiiviseen asenteeseen. Positiivisuus tuo voimaa ja energiaa ja työnteosta tulee mielekkäämpää. Työntekijä voi paremmin ja suhtautuu positiivisemmin eteen tuleviin haasteisiin. Ratkaisukeskeisyys vahvistuu. Positiivisuus on toki työntekijän oma valinta ja jokaisella on vastuu niin omasta kuin organisaation hyvinvoinnista valitsemalla, onko oma lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.
Wihuri (2014, 31) kirjoittaa mindfulness-harjoitusten lisäävän tunnetaitoja, kuten kykyä säädellä tunteitaan ja tunteiden käsittelyä. Kun ymmärtää ja tunnistaa omia tunteitaan, on työyhteisössä helpompi ymmärtää myös toisten tunteita ja helpompi asettua heidän asemaansa. Tämä taito tulee arvoonsa erityisesti tilanteissa, jossa tiimissä ollaan eri mieltä asioista. Taidosta käytetään termiä tunneäly, joka pitää sisällään empatiataidot, yhteistyötaidot ja tiimityötaidot, mutta ennen kaikkea kyvyn toimia ja luovia erilaisten tilanteiden läpi.
Wihuri (2014, 32) muistuttaa säännöllisten harjoitusten vaikuttavan työntekijän stressinsietokykyyn, yksilön työhyvinvointiin ja uupumusriskin vähentymiseen sekä empatiakykyyn. Tämä viimeinen on yksi tunneälyn tärkeimmistä osatekijöistä (Bäckman, Kinnunen & Huhta 2021). Bäckman ym. (2021) mainitsee muiden tunneälyn osatekijöiden olevan tietoisuus ja kyky säädellä omia tunteitaan ja ajatuksiaan, sisältä lähtevä omaehtoinen motivaatio sekä vuorovaikutustaidot. Nämä samat osatekijät löytyvät mindfulness-harjoitusten vaikutuksista, joten näin ollen voimme päätellä mindfulness-harjoitusten tuovan tunneälytaitojen kautta työmotivaatiota sekä työhyvinvointia ja tietoisuutta itsestä.
Wihurin (2014, 28) tutkimuksessa tutkimusryhmä teki mindfulness-harjoituksia n.15 min päivässä muutaman viikon ajan. Ryhmästä 92% raportoi tuloksissa pystyvänsä priorisoimaan työtehtäviään paremmin, onnistumaan työssään paremmin ja vähentämään työstressiä.
Mindfulness-menetelmä on alun perin buddhalaisen uskontokunnan käyttämä harjoitus, mutta länsimaissa sillä tarkoitetaan hyväksyvää läsnäoloa juuri siinä hetkessä, taitoa suodattaa ärsykkeitä ja suhtautua niihin neutraalisti, taitoa hallita stressiä, säädellä tunteita ja taitoa hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Kaikki nämä ovat taitoja, jotka ovat työelämässä hyvinvoinnin ja oman jaksamisen kannalta tärkeässä asemassa. (Julkunen 2019).
Omasta kokemuksesta kirjoittaja voi kertoa huomanneensa kaksikin asiaa työssäjaksamisessa, aloitettuaan harjoitusten tekemisen muutama vuosi sitten. Ongelmanratkaisukyky ja uusien asioiden innovointi on parantunut ja erityisesti uusien opetusmetodien keksiminen helpottunut. Prosessit etenevät sujuvasti. Mindfulness-harjoitukset pitävät mielialan iloisena, joka vaikuttaa suoraan työssä koettuun iloon ja onnistumiseen sekä harjoitusten aikana tehty syvähengitys laskee kehon ja mielen stressitasoa. Eteentulevat haasteet eivät tunnu suurilta. Harjoituksia kannattaa tehdä säännöllisesti, jotta hyödyt pysyvät yllä, mutta metodin tarkoitus on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, ja jos jollain viikolla harjoitukset jäävät välistä, on lupa ajatella, että nyt kävi näin ja ensi viikolla jatketaan.
Miten mindfulness-harjoituksia voi tehdä? Tärkeintä on säännöllisyys, ei niinkään harjoituksiin käytetty aika. Harjoituksiin kannattaa varata rauhallinen paikka ja kuulokkeet. Internet on täynnä erilaisia mindfulness-harjoituksia. Kirjoittaja itse käyttää muun muassa YouTube-kanavalta löytyviä videoita hakusanoilla ”rentoutusharjoitus”, ”hengitysharjoitus” ja vaasalaisen Villa Sydänmaan ”Tämä on hyvä päivä” ja ”Metsäkävely”-meditaatioita. Kymmenen minuutin tietoisen läsnäolon harjoitus, eli videon kuuntelu silmät kiinni, ja rauhallinen hengitys tuovat kaikki mindfulness-metodin hyödyt elämään, niin arkeen kuin työntekoonkin.
