Integroinnista buustia kieltenopiskeluun

Kieltenopiskelu ammattikorkeakoulussa ei ole kielioppisulkeisia tai yleiskieltä vaan se linkittyy tiiviisti opiskeltavaan alaan. Näin kielten opiskelu on opiskelijalle mielekkäämpää. Tämä artikkeli käsittelee kielten integrointia ammattiaineisiin Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön englannin ja ruotsin opintojaksoilla.

TEKSTI | Sanna-Liisa Kiikkala ja Katariina Savolainen
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022091258383

Miksi integroidaan?

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen laatukriteereiden mukaan työelämän kielenkäyttötilanne määrittelee sen, mitä opettajan ammattikorkeakoulussa tulee kielten opintojaksolla opettaa. Opetuksen tulee olla osa yhteiskunnallista kontekstia ja näin ollen kielen käyttötarkoituksen tulisi olla kielenopettamisen lähtökohtana ammattikorkeakouluissa. (Tolonen-Kytölä, Tahvanainen, Kanerva, Murtola, 2021)

Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa määrittelevät, miten kielen integrointia ammattiaineisiin tulisi toteuttaa ammattikorkeakouluissa. Jotta integrointi onnistuu, tulee opiskelijan tulla tietoiseksi myös käsiteltyjen aiheiden kielellisistä ja viestinnällisistä ulottuvuuksista. Huomiota tulee kiinnittää merkitysten lisäksi myös kielen muotoihin ja opiskelijan on tärkeää saada palautetta suoritusten kielellisestä ja viestinnällisestä onnistumisesta. (Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset, 2016)

Mitä integrointi on?

Integrointi, tai CLIL (Content and Language Integrated Learning), tarkoittaa ammattiaineen ja kieltenopettajan yhteistyötä opintojakson tai sen osan, tai myös laajemman kokonaisuuden puitteissa. Yhteistyö voi olla monen muotoista, vähimmillään yhteisten materiaalien käyttöä, laajimmillaan yhteisopettajuutta, jossa opettajat ovat oppitunneilla yhtä aikaa läsnä ja käyttävät samaa (opittavaa) kieltä. Kieltenopettajan tärkein tehtävä on tukea opiskelijaa ja myös ammattiaineopettajaa ja keskittyä esimerkiksi opiskeltavan aiheen sanastoon, kielen rakenteisiin ja tyyliin; ammattiaineopettaja puolestaan ei esiinny kielen opetuksen asiantuntijana. Huomioitavaa on, että opintojaksojen järjestäminen vieraalla kielellä ei vielä ole integrointia, koska siitä puuttuu kielellinen aspekti. (Zemac, 2021)

Kielten integroinnissa ammattiaineisiin on VAMK:ssa pitkät perinteet ja VAMK:ssa on järjestetty kaksi CLIL- seminaaria vuosina 2007 ja 2010. Ensimmäisen seminaarin jälkeen VAMK koordinoi kansainvälistä CLIL- tutkimusyhteistyötä, jossa oli mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia ammattikorkeakouluja ja yliopistoja.

Esimerkkejä integroinnista tekniikan yksikössä

Tekniikan yksikössä sähkötekniikan koulutuksessa integrointia hyödynnettiin juonneopetussuunnitelmassa automaatio-, sähkönkäytön ja sähkönjakelutekniikan projektien toteutuksessa. Sähkönkäytön ja sähkönjakelun projekteissa kirjoitettiin englanninkielinen loppuraportti, ja englanninopettajalla oli kielen ohjaukseen oma resurssi. Automaatioprojektissa kirjallisen loppuraportin sijaan opiskelijat esittelivät suunnittelemansa ja toteuttamansa automaatiojärjestelmän englanniksi. Englanninopettaja arvioi opiskelijoiden kielelliset tuotokset, ja se otettiin huomioon projektin arvosanassa. Uudessa sähkötekniikan opetussuunnitelmassa integrointi jatkuu sähkönkäyttötekniikassa, nyt englannin opintojakson puitteissa.  

Tietotekniikassa integrointi sekä englanninkielisessä Information Technology ja suomenkielisessä tietotekniikan koulutusohjelmassa on niin ikään keskittynyt projektisuunnitelmien ja -raporttien kirjoittamiseen englannin opintojaksojen tai englanninkielisen viestinnän opetuksen yhteydessä. Huomio on ollut teknisen dokumentoinnin erityispiirteissä, tyylissä ja sanastossa. Projektiraporttien kielen osuuden arviointi vaikuttaa tietotekniikan englannin tai Information Technologyn viestinnän opintojaksojen arvosanaan.  Uudessa IT-opetussuunnitelmassa − ammattiaineiden opettajien aloitteesta − yksi opintopiste viestinnän opintoja on siirretty opintojen loppuvaiheen projekteihin tukemaan opiskelijoita projektiraporttien ja esitysten laatimisessa.

Konetekniikassa integrointia on tehty englannin opintojaksojen sisällä, ja se on liittynyt opiskelijoiden meneillään oleviin projekteihin. Esimerkiksi juonneopetussuunnitelman alkuaikoina ajoneuvoprojektissa opiskelijatiimit kirjoittivat englanniksi otteen huoltomanuaalista, joka liitettiin projektiraporttiin.

Ruotsin kielessä kielen integrointia ammattiaineisiin on toteutettu kone-, ympäristö- ja sähkötekniikan ruotsin opintojaksoilla. Konetekniikan opiskelijat suorittavat ensimmäisenä lukuvuonna kurssin Purku- ja kokoonpanoprojekti, 5 op. Ruotsin opintojakso on integroitu tähän ammattiaineen kurssiin siten, että opiskelijat laativat pienryhmissä lyhyen raportin ruotsiksi purku- ja kokoonpanoprojektista. Raportti laaditaan samoissa pienryhmissä, joissa opiskelijat toteuttavat purku- ja kokoonpanoprojektinsa ja lopuksi raportti liitetään projektin loppuraporttiin erillisenä liitteenä. Raporttia laatiessa opiskelijoille tulee samalla tutuksi projektiin liittyvä oman alan keskeinen sanasto. Kieltenopettajan tehtävänä on antaa ohjeistus raportin kirjoittamiseen ja tarkistaa tuotoksen kieliasu.

Myös sähkötekniikassa on aiemmin tehty tiiviimpää yhteistyötä ruotsin kielen opettajan ja ammattiaineen opettajan välillä. Sähköpuolen toisen vuoden opiskelijat suorittivat silloin opintojakson Rakennussähköistysprojekti, johon myös ruotsin opintojakso oli linkitetty. Ruotsin osuus juonteessa oli 8 tuntia, joka käytettiin siihen, että opiskelijat laativat ensin teemaan liittyvän sähköalan sanaston ruotsiksi ja kirjoittivat lopuksi ruotsiksi lyhyen tiivistelmän projektiraportistaan. Työskentely tapahtui siihen varattujen tuntien aikana pareittain. Opiskelijat saivat valita seminaariaiheensa oman kiinnostuksensa mukaisesti aina palohälytysjärjestelmistä kylpyhuoneen sähköistykseen. Kieltenopettajan rooli oli ohjeistaa, antaa tukea tarvittaessa sekä tarkistaa sanastot ja tiivistelmät.

Ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijoiden ruotsin opintojaksolla on toteutettu integroimista ammattiaineiden kanssa lähinnä oppimateriaalin tasolla. Kursseilla on käyty läpi samoja teemoja kuin varsinaisilla ammattiaineiden kursseilla esimerkiksi jäteveden puhdistus tai ilmastonsuojelu. VAMK on ollut useana vuonna osallisena Precikem-hankkeessa ja VAMKin ympäristö- ja energiatekniikan ruotsin opintojaksoilla on hyödynnetty tähän liittyviä ruotsinkielisiä tekstejä ja videomateriaaleja. Tavoitteena on ollut, että opiskelijat omaksuvat keskeisen omalla alalla tarvittavan sanaston ruotsiksi.

Parhaimmillaan kielten integrointi ammattiaineeseen vahvistaa opintojakson yhteyttä työelämään ja parantaa opiskelijoiden motivaatiota kielenoppimista kohtaan. Vaasan ammattikorkeakoulussa kielten opintojaksojen vahva kytkeytyminen ammattiaineisiin on tuonut uusia lähestymistapoja kielten opetukseen, mikä on lisännyt kielenkäyttötilanteiden merkityksellisyyttä. Aiomme jatkaa kielten ja ammattiaineiden integrointia jatkossakin ja toivottavasti löydämme uusia tapoja toteuttaa tätä yhteistyötä vielä syvällisemmin.

Lähteet
  • Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa. 2016. Viitattu 6.9.2022. https://kivifoorumi.wordpress.com/kieltenopetuksen-kaytantosuositukset/

  • Tolonen-Kytölä, T, Tahvanainen, T, Kanerva, A & Murtola, K. Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen laatukriteerit. 2021. Viitattu 6.9.2022. https://kivifoorumi.files.wordpress.com/2021/01/ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-laatukriteerit-26.1.2021.pdf

  • Zemac, D. 2021. What is CLIL? The Global Trend in Bilingual Education Explained. Viitattu 6.9.2022. https://bridge.edu/tefl/blog/what-is-clil/

Aiheeseen liittyvää