Kohti asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ekosysteemejä monitoimijaisessa yhteistyössä

Sosiaali- ja terveydenhuolto on suurten rakenteellisten muutosten äärellä Suomessa. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluja pyritään tuottamaan ja kehittämään yhä enemmän asiakaslähtöisesti erilaisissa ekosysteemeissä. Ekosysteemit mahdollistavat yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä palveluja käyttävien kansalaisten välisen yhteistyön ja yhteiskehittämisen. Olennainen kysymys liittyy siihen, osataanko tunnistaa kussakin ekosysteemissä vaikuttavat keskeiset toimijat sekä tuottaa ja kehittää palveluja monitoimijaisessa yhteistyössä.

TEKSTI | Marianne Laurila KUVAT | valuavitaly/Freepik ja Marianne Laurila
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112693412

Toimintaympäristön muutokset haastavat kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja palveluja

Monet yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat edelleen sosiaali- ja terveysalalle, jossa pyritään huolehtimaan kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista lisääntyvien säästöpaineiden ja tehostamistoimenpiteiden keskellä. Suomen väestö tarvitsee ikääntyessään aiempaa enemmän palveluja, mikä johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvuun. Samaan aikaan syntyvyyden lasku vähentää julkista taloutta veronmaksuilla rahoittavan työikäisen väestön määrää. Tulevaisuudessa väestönkasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon ja kaupungistuminen muuttaa väestörakennetta maantieteellisesti. Ilman määrätietoisia toimia syrjäytyminen sekä eriarvoisuus maantieteellisten alueiden, sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien välillä uhkaavat kasvaa. Digitaalisten ratkaisujen avulla pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kustannustehokkuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisoitumisen muuttaa asiakkaan ja ammattilaisten välistä suhdetta sekä tiedon hallinnan ja jakamisen käytäntöjä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018; Valtioneuvosto 2019a, b; Dufva 2020.)

Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen sekä digitalisaatio vaikuttavat keskeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämistarpeeseen.

Jo pidempään on tiedostettu, että väestön ikääntymisen ja julkisen talouden kustannuspaineiden myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen nykyisillä rakenteilla ja toimintamalleilla käy Suomessa mahdottomaksi lähivuosina, mistä johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on suurten rakenteellisten muutosten äärellä (Avance 2019). Useat hallitukset ovat pyrkineet ajamaan läpi sote-uudistusta, jonka tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Sote-uudistuksen taustalla vaikuttaa niin ikään keskeisesti tarve tuottaa palvelut aikaisempaa tehokkaammin sekä turvata samalla niiden laatu ja saatavuus. (Valtioneuvosto 2019a; Valtioneuvosto 2020b.)

Sote-uudistus ajaa kohti asiakaslähtöisiä ekosysteemejä

Kunnat eivät pysty enää huolehtimaan yksin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Suunnitteilla olevassa sote-uudistuksessa on aikomuksena siirtää vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kuntaa suuremmille itsehallinnollisille hyvinvointialueille, mutta kuntien vastuulla säilytetään kuitenkin asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Julkisen sektorin on tarkoitus toimia edelleen palvelujen järjestäjänä ja pääasiallisena tuottajana, siinä missä yksityiset toimijat ja kolmas sektori täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Pyrkimyksenä on vahvistaa järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä turvata niiden mahdollisuus tuottaa palveluja. Erityistason palvelujen turvaamiseksi tullaan muodostamaan viisi yhteistoiminta-aluetta, jotka pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva). Kansalaisilla on mahdollisuus käyttää myös jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluita yli maakuntarajojen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a; Valtioneuvosto 2019a; Valtioneuvosto 2020a, b.)

Nykyisen tuotantolähtöisen ja siilomaisen rakenteen tilalle ollaan rakentamassa asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä eri yhteiskuntasektoreiden ja hallinnonalojen toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tarkoituksena on rakentaa palvelut asiakkaiden tarpeista käsin, organisaatiorajat ylittävinä saumattomina asiakaspolkuina. Palvelujen yhteensovittaminen, joka mahdollistaisi oikea-aikaisen, kokonaisvaltaisen avun ja tuen, nähdään keskeisenä keinona lisätä vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. (Leväsluoto & Kivisaari 2012; Niemelä & Kivipelto 2019.) Sosiaali- ja terveyspalveluja pyritään kehittämään asiakaslähtöisesti yhdessä asiakkaiden kanssa, jolloin asiakkaat nähdään palvelujen kehittäjinä, arvioijina ja aktiivisina toimijoita muiden toimijoiden rinnalla. Uudet palveluratkaisut valitaan asiakasta ajatellen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuksia arvioidaan asiakkaan todellisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Syntymässä on rinnakkaisten ekosysteemien kokonaisuus eri hyvinvointialueiden toimijoiden rakentaessa aktiivisesti omia toimintamallejaan, joissa palveluja tuotetaan ja kehitetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välisessä yhteistyössä. Myös kansalainen, hänen läheisensä ja sosiaalinen verkostonsa nähdään tasa-arvoisena kumppanina ja aktiivisena toimijana palvelujen kehittämisessä muiden sektoreiden toimijoiden rinnalla. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä kansalaisten välisen tavoitteellisen yhteistoiminnan eli monitoimijuuden merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Aito jaettu monitoimijuus syntyy, kun kaikki osapuolet ovat sitoutuneita yhteistoimintaan, toimijoiden välillä vallitsee kunnioittaminen, toisinkatsomisen ja toisintekemisen rohkeus ja totuttujen rajapintojen ylittäminen. (Kuorilehto 2014; Maijala & Koivisto 2020.)

Ekosysteemit mahdollistavat yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä palveluja käyttävien kansalaisten välisen yhteistyön ja yhteiskehittämisen. Olennainen kysymys tulevaisuudessa liittyy siihen, osataanko tunnistaa kussakin ekosysteemissä vaikuttavat keskeiset toimijat sekä tuottaa ja kehittää palveluja monitoimijaisessa yhteistyössä. (Laurila 2020a, b.)

Monitoimijuuskartta auttaa luomaan kokonaiskuvaa erilaisten ekosysteemien toimijoista

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja palvelujen monitoimijainen kehittäminen edellyttää kokonaiskuvan muodostamista eri yhteiskuntasektoreiden ja maantieteellisten tasojen toimijoista. Vaasan ammattikorkeakoulun yksikkö Muotoilukeskus MUOVA kehitti Monitoimijuuskartta -työkalun tähän tarkoitukseen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa SotePeda 24/7 -hankkeessa yhteistyössä konsortion kumppaneiden kanssa vuosina 2018–2020.

Monitoimijuuskartan kehittäminen eteni muotoiluajattelun ja käyttäjälähtöisen suunnittelun prosessia mukaillen 1. ymmärryksen muodostuksesta, 2. ideointiin ja konseptointiin sekä 3. testaukseen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin empiirinen tutkimusaineisto kuudella eri paikkakunnalla järjestetyissä tulevaisuustyöpajoissa, joihin osallistui yhteensä 132 työelämän ammattilaista, opettajaa ja opiskelijaa. Työpajoissa kerätty laadullinen tekstiaineisto luokiteltiin teorialähtöisesti. Empiiristä aineistoa täydennettiin edelleen kirjoituspöytätutkimuksella. Ideointi- ja konseptointivaiheessa muodostettiin neljä analyysityökalun kehittämistä ohjaavaa periaatetta, joita olivat asiakaslähtöisyys, toimijuuslähtöisyys, monisektorisuus ja monitasoisuus.

Empiirisen aineiston ja kirjoituspöytätutkimuksen pohjalta laadittu konsepti esitestattiin hankkeen sisäisesti kuudella sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalla ja opettajalla. Lisäksi heistä viisi testasi konseptia omassa opetustyössään yhteensä 135 ammattikorkeakouluopiskelijalla. Seuraavaksi analyysityökalua testattiin avoimesti hankkeen opettajaverkostossa ja opiskelijoilla Digicampuksessa sekä alueellisissa kehittämisyhteisöissä. Lisäksi kolmelta valtionhallinnon asiantuntijalta saatiin työkalusta avointa palautetta, minkä jälkeen sitä kehitettiin edelleen saadun käyttäjätiedon perusteella.

Tutkimus- ja kehittämistyön lopputuloksena syntynyt Monitoimijuuskartta on visuaalinen analyysityökalu, jonka avulla voidaan tunnistaa ja luokitella erilaisten ekosysteemien toimijoita eri yhteiskuntasektoreilla ja maantieteellisillä tasoilla. Laajassa merkityksessä toimijoita voivat olla kaikki yksilöt, ryhmät tai organisaatiot, jotka ohjaavat, valvovat, rahoittavat, tutkivat ja kehittävät, järjestävät, tuottavat tai käyttävät palvelujärjestelmän palveluja. Monitoimijuuskartassa ekosysteemin toimijat jaotellaan maantieteellisesti paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tasojen lisäksi toimijat luokitellaan viiteen sektoriin: 1. yksityisiin organisaatioihin, 2. julkishallinnon organisaatioihin, 3. yleishyödyllisiin organisaatioihin, 4. hybridiorganisaatioihin ja 5. vapaamuotoiseen kansalaistoimintaan. (Laurila 2020a, b.) Alla olevassa kuviossa havainnollistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen vaikuttavia toimijoita Monitoimijuuskartan valossa (Kuvio 1).

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen vaikuttavia toimijoita ovat yksityiset ja julkishallinnon organisaatiot, julkishallinnon organisaatiot, näiden kaikkien yhdistelmänä hybridiorganisaatiot sekä vapaamuotoinen kansalaistoiminta.



Kuvio1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen vaikuttavat toimijat Monitoimijuuskartan valossa (Laurila 2020b: 21).

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen vaikuttavien toimijoiden yhteisenä visiona on pääministeri Marinin hallitusohjelmaa ja STM:n visiota mukaillen rakentaa sellainen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, joka edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä vastaa heidän tarpeisiinsa viemättä kuitenkaan tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Valtioneuvosto 2019a; Sosiaali- ja terveysministeriö 2020b). Monitoimijuuskartta perustuu ajatukseen siitä, että palvelujärjestelmää ja palveluja kehitetään yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden kanssa asiakaslähtöisesti asiakkaiden todellisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Asiakaslähtöisessä kehittämisessä asiakkaat ovat mukana aktiivisena toimijana suunnittelemassa ja testaamassa uusia palveluja tai luomassa palvelulle vaihtoehtoja ennen palvelun kehittämistä pidemmälle. Palvelujen yhteiskehittäminen edellyttää, että asiakas saa tietoa erilaisista palveluista ja tarjolla olevista toimenpiteistä sekä uudet palveluratkaisut valitaan asiakkaan parasta ajatellen. (Virtanen ym. 2011.)

Asiakaslähtöisten ekosysteemien rakentaminen edellyttää aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä kansalaisten välillä. Tulevaisuudessa on tärkeää kyetä rakentamaan rajat ylittävää yhteistyötä eri yhteiskuntasektoreiden ja maantieteellisten tasojen toimijoiden välillä. Monitoimijainen yhteistyö voi ideaalitilanteessa auttaa löytämään uusia palvelujen tuottamisen ja kehittämisen tapoja sekä vastaamaan kansalaisten tarpeisiin aikaisempaa paremmin. Monitoimijuuskarttaa voidaan käyttää esimerkiksi olemassa olevien ekosysteemien toimijoiden tai potentiaalisten yhteistyökumppanien kartoittamiseen suunniteltaessa uusia kehittämishankkeita ja sektorirajat ylittäviä palvelu- ja toimintamalleja. (Laurila 2020a, b.)

Tutustu myös seuraaviin Monitoimijuuskarttaa koskeviin julkaisuihin klikkaamalla alla olevia kuvalinkkejä:

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa SotePeda 24/7 -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa eri alojen oppilaiden, opettajien ja ammattilaisten osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen käyttämisessä, johtamisessa ja kehittämisessä. Hankkeen koordinaattorina toimii Laurea ammattikorkeakoulu, ja siihen osallistuu yhteensä 24 suomalaista korkeakoulua.

Lähteet
  • Avance 2019. Terveysalan innovaatioekosysteemi 2040. Kuinka tiedolla johdetaan päivitettyä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnankasvustrategiaa? Haettu [19.11.2020] osoitteesta https://www.avance.com/wp-content/uploads/2019/05/Raportti-Terveysalan-innovaatioekosysteemi-2040.pdf

  • Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Erweko: Vantaa. Haettu [22.10.2020] osoitteesta https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

  • Kuorilehto, R. 2014. Moniasiantuntijuus sosiaali-ja terveydenhuollon perhetyössä. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1239. Oulun yliopisto. Haettu [19.11.2020] osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:9789526203966

  • Laurila, M. 2020. Monitoimijuuskartta. Analyysityökalu toimijoiden tunnistamiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen monitoimijaisessa kehittämisessä. MUOVA Design Research 1/2020. Haettu [19.11.2020] osoitteesta http://www.muova.fi/en/yhteistyo/julkaisut/laurila_2020_monitoimijuuskartta_final_17.1.2020.pdf

  • Laurila, M. 2020. Monitoimijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä. Työkirja korkeakouluopetukseen ja täydennyskoulutukseen. MUOVA Education 1/2020. Haettu [19.11.2020] osoitteesta http://www.muova.fi/fi/yhteistyo/julkaisut/monitoimijuus_sosiaali-ja_terveydenhuollon_palvelujarjestelman_kehittamisessa_laurila.pdf

  • Leväsluoto, J. & Kivisaari, S. 2012. Kohti asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumalleja. VTT Technology 62. Haettu [22.10.2020] osoitteesta https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2012/T62.pdf

  • Maijala, V. & Koivisto, J.-M. 2020. Hyvät käytännöt asiakaslähtöisten ja monitoimijaisten palvelujen kehittämisessä. HAMK Unlimited Journal 21.1.2020. Haettu [19.11.2020] osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001212781

  • Niemelä, J. & Kivipelto, M. 2019. Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 37/2019. Haettu [19.11.2020] osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-426-4

  • Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus. Valtioneuvoston Julkaisusarja 22/2018. Helsinki: Valtioneuvosto. Haettu [22.10.2020] osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-596-9

  • Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistaminen sekä maakuntien perustaminen. Loppuyhteenveto. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020: 32. Haettu [22.10.2020] osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6877-6

  • Sosiaali- ja terveysministeriö 2020b. Visiona eheä yhteiskunta ja kestävä kehitys. Haettu [19.11.2020] osoitteesta https://stm.fi/visio

  • Valtioneuvosto 2019a. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019: 31. Haettu [22.10.2020] osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

  • Valtioneuvosto 2019b. Valtioneuvoston muutostekijäkortit 2019. Haettu [22.10.2020] osoitteesta https://vnk.fi/documents/10616/15754210/Muutostekijakortit_2019.pdf

  • Valtioneuvosto 2020a. Sote-uudistus. Uusi rakenne. Haettu [19.11.2020] osoitteesta https://soteuudistus.fi/uusi-rakenne

  • Valtioneuvosto 2020b. Sote-uudistus. Mikä sote-uudistus? Haettu [19.11.2020] osoitteesta https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus

  • Virtanen P., Smedberg J., Nykänen P. & Stenvall J. 2017. Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2017. Haettu [19.11.2020] osoitteesta https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=16201

Aiheeseen liittyvää