KATI
Mitä se johto oikein tekee? Tässä podcast jaksossa tarkastellaan ammattikorkeakoulun johtamismaisemaa koulutusjohtaja silmin. Mun vieraana tänä päivänä arjen johtamisesta on keskustelemassa Vaasan ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Sanna Eronen. Mun nimi on Kati Komulainen. Tervetuloa johdon arkeen Sanna!
SANNA
No mutta kiitos, kiitos kutsusta.
KATI
Kiva, että olet täällä. Me keskustellaan hei Sanna vähän johtamisesta ja esihenkilötyöstä ja ehkä vähän urapoluistakin. Miten susta on tullut Vaasan ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja?
SANNA
No niin no se onkin hyvä kysymys. Tätä mä mietin, että mistä mä lähden vastaamaan, kun sain nämä kysymykset etukäteen mietittäväksi ja sitä omaa urapolkua. Ehkä arvot edellä mä oon edennyt omalla urallani, että mua on kiinnostanut aina opettajuus ja oppiminen, sen tukeminen, sen edistäminen ja opettajien jotenkin sen arjen ymmärtäminen ja hyvinvointi ja miten se vaikuttaa sitten siihen, että miten meidän opiskelijat oppii ja korkeakoulukulttuurin myös kokonaisuudessaan. Sitä kautta mä oon edennyt työelämässä opettajasta opettajien ohjaajaksi ja tueksi ja sitten sitä kautta sitten tarjoutui mahdollisuus sitten jossain kohtaa tai pari vuotta sitten kun tää koulutusjohtajan paikka tuli auki niin hypätä, asiantuntijatehtävistä olen suoraan siirtynyt nyt johtajaksi. Sinne en ole pyrkinyt, mutta tää työ mahdollistaa monia semmoisia asioita mitkä on mulle tärkeitä.
KATI
Just näin. Tässä on ehkä tällaista vähän yhteiskunnallista aspektia. Kuulenko mä oikein?
SANNA k
Kuulet ihan oikein ja semmoista tavallaan haluaa vaikuttaa siihen, että mihin korkeakoulut on menossa ja mihin oppiminen korkeakouluissa on menossa ja myös se opettajuus
KATI
Just näin ja se kaikki linkittyy sitten siihen, että opiskelija oppii ja voi hyvin, valmistuu ajallaan.
SANNA
Joo ja myöskin sitten siihen laatuun siellä—
KATI
Joo.
SANNA
–opetuksessa, että me käytettäisiin se aika hyödyksi korkeakoulussa mahdollisimman hyvällä ja tavalla tehokkaallakin tavalla. Ne asiat mitä me opiskelijoilla teetetään, olisi myös sellaisia, jotka valmentaa niitä sitten sinne tulevaisuuteen ja töihin ja tekemään meille taas sitä parempaa maailmaa sitten eteenpäin.
KATI
Just näin, just näin. Millaisia asioita kuuluu koulutusjohtaja viikkoon?
SANNA
Hyvin monenlaisia ja siinä tavallaan se iso haaste onkin, että mun työkentällä on alumniasioita, urapalvelua, kansainvälisiä palveluita, opiskelijahakuasiat, opetuksen laadun kehittämistä, Master School toiminnan edistämistä, siellä on vaikka mitä. Sitten on sitä esihenkilötyötä näiden omien suorien alaisten kanssa ja omien päälliköiden johtamista ja tietysti verkostotilaisuuksia ja edustustakin enenevässä määrin. Hyvin monenlaisia asioita on siellä viikossa. Ja tietenkin myös sitten sitä omaa ajattelu aikaa, mitä ilman ei kyllä tämmöisessä roolissa selviä.
KATI
Juuri näin, juuri näin. Jos sun pitäisi jakaa sun sataprosenttia niin kuin paljon siitä on sisäistä työtä ja kuinka paljon siitä on ehkä ulkopuolisten kumppaneiden tai verkostojen kanssa tehtävää työtä?
SANNA
Sekin vaihtelee hirmu paljon,–
KATI
Niin riippuu viikosta.
SANNA
–että se menee aalloissa ja jossain vaiheessa huomaa, että sitä on vaan verkostotapaamisissa ja matkoilla jossakin tekemässä kansallisen, vaikka arenen koulutuksesta vastaavien rehtoreiden kanssa yhteistyötä ja mitä milloinkin. Mutta sitten on taas niitä intensiivisiä omaan yksikön asioiden edistämiseen. Mutta jos nyt heitän niin 20 % sitä ulkopuolista.
KATI
Joo just näin.
SANNA
Ehkä se voisi olla semmoinen hyvä tasapaino.
KATI
Niin niinpä. Joo niinpä varmasti. Ja varmasti vaihtelee just viikoittain, että joku viikko voi olla, että on melkein koko viikko ulkoisia asioita ja sitten taas niin kun sisäisiä asioita. Kuitenkin noista kaikista tehtävistä, mitä sä luettelit, ne kaikkihan linkittyy siihen oppimiseen ja opiskelijan hyvään kokemukseen siitä opiskelusta meillä ja muuta. Onko sulla joku semmoinen iso visio tai unelma siitä, että mikä sen kaiken tarkoitus on? Onko se onnellinen opiskelija tai joku?
SANNA
Toki ehkä semmoinen inhimillisyys kyllä kulkee ja se hyvinvoinnin tukeminen mukana varmasti kaikessa työssä mitä tehdään meillä. Se opiskeluajan minusta pitäisi tulla olla sellaista, että se myös valmentaa siihen hyvään elämään sen opiskeluajan jälkeen. Eli meidän pitää huomioida ihmiset ihan kokonaisina ihmisiä myös opiskeluaikana korkeakoulussa ja paljonhan sen eteen ollaan tehtykin töitä, että meillä on upea.–
KATI
Niin on.
SANNA
–upea ammattikorkeakoulukuraattori, joka edistää tällä hetkellä tätä opiskelijahyvinvointia–
KATI
Kyllä.
SANNA
–hienosti, että on tarjolla ja huomioidaan se yhteisöllisyys ja se oppimis-/opiskelukyky ja siihen liittyvä tukeminen. Mutta myös se semmoinen kiinnittyminen kampuksille, mikä varmaan silloin korona aikana osoittautui isoimmaksi haasteeksi. Ja huomataan nyt jälkikäteen, että miten tärkeä ja merkittävä se heille on se kokemus siitä, että me ollaan osa kampusyhteisöä ja sitä oppivaa organisaatiota. Ehkä nyt jos tuosta ajatus kulkee eteenpäin, itselläni voisi sen kiteyttää niin se, että osallistetaan opiskelijat siihen kampusyhteisöön.
KATI
Joo joo. Tänä aamuna oli siis rehtorin aamiainen opiskelijoille ja kyllä se jotenkin se kohtaamisen tarve ja sen nauru ja se ilo ja se jakaminen mitä siellä aamulla oli. Toisaalta se valtava kiitollisuus ja ylpeys siitä, että meillä on valtavasti tukipalveluita ja resursseja opiskelijoille tällä hetkellä ja he oli valtavan kiitollisia siitä että näin on meillä.
SANNA
Joojoo.
KATI
No jos sä ajattelet sitä sun 20–80 viikkoa niin kuka sun kalenterin tekee?
SANNA
Mä haluaisin sanoa, että se tehdään tavoitteet edellä ja minä sitä määrään. Mutta se ei ole aina niin yksinkertaista. Asioita on paljon ja priorisointia pitää tehdä paljon ja se on kyllä semmoinen asia mitä tässä koko ajan opettelen, että mihin aikani laitan ja tavallaan että mikä siitä mun ajasta tekee erityistä. Teen niitä valintoja koko ajan, että missä mun pitää olla mukana, missä mun olisi hyvä olla mukana, missä joku muu voi olla mukana. Mutta kyllä minä sitä teen siis sillä lailla kuitenkin, että kyllähän minä ne päätökset teen, että missä minä olen loppupeleissä ja sitten mietin sitä, että haluan myös vastata tähän, että kyllä perhekin määrittää—
KATI
Tottakai!
SANNA
–mun valintoja paljon, että ollaanhan me ihmisiä me johtajatkin ja meillä pitää olla muutakin sitten siellä työpäivän jälkeen–
KATI
Juuri näin.
SANNA
–johon, niitä paukkuja pitää jättää.
KATI
Tietysti tyyppisesti tyypillisesti johtajalla ei ole työaikaa eli siinä ehkä korostuu vielä se itsensä johtaminen ja se valintojen tekeminen.
SANNA
Joo joo ja tämä on ehkä se iso muutos sitten asiantuntijasta johtajan rooliin, jonka kanssa ollaan nyt tässä puolitoista vuotta opeteltu. Ja mä aina sanon, että mä olen taapero ja osan nyt jo juostakin vähäsen ja hypellä että asiat alkaa sujumaan kun rupeaa hahmottamaan sitä kokonaisuutta kun toista vuotta mennään jo–
KATI
Totta.
SANNA
–ammattikorkeakoulun arkea niin tunnistaa niitä paikkoja missä pitää olla ja minkä verran ne vie aikaa tietyt asiat ja mitä sieltä ehkä on kulman takana tulossa.
KATI
Niin ja mistä voi jäädä pois tai joku muu voi mennä juuri näin—
SANNA
Joo, juuri tämä just tämä joo.
KATI
— Kyllä tää on jatkuvaa oppimista.
Jos sä ajattelet niinku ammattikorkeakoulu toimii kahden lain välimaastossa eli me ollaan toisaalta kuin yritys osakeyhtiölaki määrittää meidän elämää, toisaalta me ollaan julkisen puolen edustaja, kun ollaan ammattikorkeakoululain alla toimitaan julkisin varoin. Tuleeko tästä jotain jännitteitä siihen arkeen tai tekemiseen?
SANNA
Tulee ja onkin. Me eletään siinä koko ajan ja ehkä itsellä jolla on se opetuksen laatu, opiskelijakokemus, oppiminen, osaamistavoitteiden saavuttaminen, tutkintojen laadun kehittäminen, niin myös siellä tavallaan omalla työmaalla tärkeä yksi osa alue, niin sitä paljon painiskelee sen kanssa että kun tuloksia tehdään ja mitataan vaan niillä suoritusmäärillä, pisteiden kertymisillä, julkaisuiden määrillä ja näin niin se, ettei lähdetä liikaa juoksemaan tavallaan kuitenkaan sen pelkän tuloksen perässä liian nopeasti. Pitää ymmärtää, että laatu tulee kuitenkin sillä, että meillä on osaavia opettajia, jotka osaa tehdä sitä työtään ja että sitten sillä tutkinnon jälkeisellä tilanteella, että minne asti se opiskelija on päässyt, mikä se kasvu matka on meillä ollut, niin on merkitystä myös paljon.–
KATI
Just näin.
SANNA
–Yksi esimerkki tästä jännitteisyydestä, mutta joo, kyllä se on varmasti ihan arkea ihan kaikkialla tällä hetkellä. T
KATI
Kyllä ja meidän uusi hallitusohjelma painottaa yhä enemmän sitä ajallaan valmistumista, sitä läpäsyä. Tietyllä tavalla luo semmoisen ulkoisen paineen myös sekä korkeakoululle, mutta myös ihan yksilölle, että kasvu ja kehitys on kuitenkin sellainen asia mitä ei voi pakottaa ja se ottaa oman aikansa.
SANNA
Ottaa ja siellä on sitten tavallaan.. Mä haluaisin nähdä myös, että korkeakoulu on se paikka missä sä voit epäonnistua–
KATI
Kyllä!
SANNA
–turvallisessa ympäristössä. Sä saat mokata, saat valita väärin, saat tehdä virheitä ja se ei haittaa, vaan se on oppimiskokemus, jossa myös me opitaan sitä, että kuinka me selviydytään—
KATI
Just näin.
SANNA
–tällaisista hankalista tilanteista, joita elämässä tulee vastaan sitten työelämässä varmasti jossain toisessakin kohtaa. Että aikaa löytyisi siellä tämmöiselle ajattelulle, että kyllä nää putket jollain lailla kyllä kauhistuttaa, mutta sitten toisaalta me koitetaan nyt ajatella niin, että just ollaan ohjaukseen kehittämiseen panostamassa isommin tässä tänkin lukuvuoden aikana niin että tehdään siitä, en halua käyttää sitä putki sanaa, vaan tehdään sitä opiskelijanpolusta ohjattu ja tuetumpi, jotta sitten se läpäisykin siitä paranisi. Kyllä me voidaan tehdä ihan semmoisia pedagogisia toimia, joilla me sitä mittaritavoitetta kohti mennään myös.
KATI
Niin ja toisaalta mennään hallituksen asettamia tavoitteita kohti, joka on siis nopeamman läpäisyn kautta työelämä saa osaavaa työvoimaa. Sehän siinä on kauhean inhimillinen tausta, mutta kun se tuodaan yksilön kohdalle, niin sittenhän elämässä tapahtuu kaikenlaista.
SANNA
Joo, mutta sitten tässä on musta sekin puoli että jatkuva oppimisen puolella, että me rakennetaan niitä polkuja ja väyliä ja tehdään tavallaan myös sitä, että madalletaan sitä kynnystä sinne ammattioppilaitoksen opiskelijalle tai lukiolaiselle, että niitä reittejä on ja ei tarvitse stressata korkeakouluun pääsystä.–
KATI
Just näin.
SANNA
–Vaan että niitä polkuja, väyliä ja tapoja päästä korkeakouluopintoihin kiinni on monia. Se on tavallaan myös helpompi ajatus itselleen että rakennetaan myös tuota polkua ja valmistetaan niitä reittejä meille niin se tuntuu sitten omassa työssä semmoiselta kivalta tavalla tukea sitten näitä isoja tavoitteita, että sieltä sujuvammin saadaan opiskelijat meille ja tuetusti sitten työelämään.
KATI
Ja he voi saada sen opiskelupaikan ilman suurta stressiä.
SANNA
No just näin.
(taustamusiikkia)
KATI
Onko sulla SANNA joku johtamisideologia tai johtamislause? Mikä mikä sua kantaa siinä johtajuudessa päivittäin?
SANNA
Jaettu ohtajuus on ehkä se mikä on mulle se semmoinen arvo, johon mä haluaisin pyrkiä, se ei aina ehkä toimi arjessa ihan kaikissa yhteyksissä, mutta että se on semmoinen miten mä uskon, että korkeakoulussa tulisi asioita tehdä. Eli sitä johtajuutta jakaa ja tavallaan sitä pedagogista johtajuutta myös antaa ja vaatia niitä johtamistekoja niiltä eri ihmisiltä. Ihan opettaja johtaa sitä omaa ryhmäänsä ja koulutuspäällikkö johtaa niitä opettajiaan. Me johdetaan sitten johtoryhmän tätä isompaa kokonaisuutta, että se jaettu johtajuus, vastuu ja vastuun roolien antaminen on ehkä semmoinen. Yksi asia on, että haluaisin nähdä, kun me puhutaan tarpeeksi ja ne merkitykset tulee meille yhteisiksi tästä mitä me halutaan ammattikorkeakouluna olla, niin sitten tiimit itsenäisemmin edistäisi sitä tavoitteiden suuntaista tekemistä ilman semmoista tavallaan ylhäältä millään lailla vaadittavaa johtamistoimintaa. Tämä on niin kun se ideaali, että miten haluaisin ajatella, että meidänkin pedagogisessa johtamista viedään eteenpäin ja niin viedäänkin. Semmoinen yhteisohjautuvuus on ehkä se toinen sana mitä voi käyttää.
KATI
Toi on tosi tärkeä huomio jotenkin, että opettajakin on pedagoginen johtaja, koska hänhän tekee jatkuvasti ratkaisuita, johtaminenhan on päätöksentekoa pitkälti, hänhän tekee ratkaisuita. Esimerkiksi just niin kuin sanoit niin sen ryhmänsä kanssa ja johtaa sen ryhmän oppimispolkuja ja etenemistä.
SANNA
Kyllä ja sitten kun me ollaan sovittu, että opettajien toimintaa säätää ne yhteiset linjaukset mitä me ollaan peda ohjelmassa nyt sanoitettu yhdessä. Meillä on seitsemän linjausta, joiden mukaan me opetustoimintaa viedään eteenpäin. Kun saadaan se sinne opettajien käytännön tekoihin asti, niin sitten me ollaan tosi pitkällä jo, sitten se ohjaustoimintakin, jota tässä yritetään nyt vahvasti kehittää ihan opintojaksoilla asti tulee arkiseksi ja eläväksi.
KATI
Juuri näin. Toisaalta antaa opettajalle myös sitä autonomiaa vielä enemmän ja sellaista oikeutta tehdä päätöksiä mitä siinä omassa opetuksessa tapahtuu.
SANNA
Joo joo ja kyllähän se autonomia on siellä—
KATI
On.
SANNA
–opettajuuden identiteetistä vahvasti mukana ja varmaan tällä hetkellä tuntuu, että sitä ehkä viedään opettajalta kuin paljon tämmöisiä säädöksiä ja vaateita opettajien suuntaan tuodaan ja tuodaan siihen opettajan rooliin ammattikorkeakoulussakin monenlaista. Minusta on hyvä muistuttaa siitä aina, että kyllähän se pedagoginen päätöksenteko ja se autonomia siellä säilyy. Se vaan on pakko tehdä siellä tietyissä raameissa,–
KATI
Niin.
SANNA
— jotta asiat sujuu. Ja aina on jotakin mistä opiskelija sinun opintojaksollesi tulee ja joku, minne hän sieltä siirtyy ja meidän pitää nää asiat huomioida.
KATI
Niinpä, juuri näin. Mutta keinot on vapaat—
SANNA
Kyllä
KATI
— ja menetelmät. Mitä sä Sanna ajattelet? Mitä tämmöinen esihenkilö- ja johtamistehtävä antaa sulle?
SANNA
Mä oon tämmöinen ikuinen oppija ja tykkään haastaa itseäni ja hypätä ehkä semmoisiin isoihin asioihin mukaan innolla vähän katsomaan, että miltä maailma näyttää tämmöisessä ympäristössä tai tilanteessa. Oppiminen ei ainakaan koskaan lopu, että valmiiksi ei tässä tule, että voi todeta tässä. Mä saan paljon siitä lähiesihenkilötyöstä omien alaisten kanssa ja musta on ihana nähdä ja upeata nähdä, kun ihmiset sitten ottaa sen oman työroolinsa haltuunsa ja lähtee tavallaan viemään sitä omaa asiaa eteenpäin, se on mun mielestä hyvinkin palkitsevaa. Toki sitten semmoiset ihan pienet arjen jutut, kun ne lähtee etenemään ja menee eteenpäin niin on merkittäviä. Ehkä juuri se kehittäminen on itsellä se tärkein, en varmaan voisi olla sellainen johtaja, joka ei sitä organisaatiota kehittäisi, että siinä vaiheessa pitäisi vaihtaa tehtävää kyllä–
KATI
Juuri näin.
SANNA
— että se semmoinen kehittäminen ja uusien asioiden rakentaminen jotenkin sen oman porukan voimaannuttaminen niin ne on tärkeitä ja palkitsevia asioita.
KATI
Just näin ja näkee että muut voimaantuu ja onnistuu. Mitä sä haluaisit sanoa, jos täällä on meillä kuuntelijana joku toinen vaikka asiantuntija joka haaveilee esihenkilö- ja johtamistehtävistä tai meidän opiskelija joka unelmoi esihenkilö-/johtamistehtävistä tulevaisuudessa, niin mitä sä haluaisit sellaiselle sanoa?
SANNA
No kyllä mä haluaisin sanoa, että ku itseäni ja tätä omaa urapolkuakin kun ajattelee että, elämä voi yllättää, asiat voi olla mahdollisuuksia. Ja se että, oma urapolku voi olla monenlainen ja sä voit silti päätyä monenlaisiin eri tehtäviin vaan eri vaiheessa tavallaan sitä työuraa. Työelämä nykyään minusta sellaista, että täällä voi hyvinkin hypätä myös sivusuunnassa—
KATI
Totta.
SANNA
–tai ylöspäin aika kivalla lailla, että ehkä itsekin olen siitä elävä esimerkki että sillä lailla vaan rohkealla hyppäyksellä on mahdollista päästä kyllä eteenpäin. Välttämättä niillä askelilla mitä siellä vaikka opiskelijana tekeekään, niin ei sitten ole kuitenkaan niin merkitystä, että tää jatkuva oppiminen, osaamisen jatkuva kehittäminen ja työelämässä hankittu erilainen kokemus voi sitten meitä viedä eri suuntiin suurimpiin että ehkä–
KATI
Juuri näin.
SANNA
–rohkeutta vaan ottaa niitä seuraavia askeleita ja tehdä niitä oman näköisiä valintoja. Varmaan se, että tekee just niitä oman näköisiä valintoja niin se vie sitten hyvään suunta.
KATI
Ja jotenkin toi on kauhean kiinnostavaa, että voi toisaalta ottaa sivusuuntaan ylöspäin alaspäin edestakaisinkin että, ehkä ne polutkin on muuttunut joustavammaksi myös työurat.
SANNA
Kyllä joo ja sitten semmoinen että ei haittaa ettei ihan tiedä minne päätyy—
KATI
Nii, joo.
SANNA
— että elämä kannattelee se musta on hyvä huomata, että kun ehkä ne aikaisemmin ne urapolut oli selkeitä, että sitä lähti johonkin suuntaan ja siellä sitten edettiin yhdessä organisaatiossa pikkuhiljaa. Työelämää tänä päivänä varmaan hyvin erilaista siihen, että ei se haittaa ettei vielä nää ihan minne on menossa, että niitä ovia avautuu kyllä vaan kun verkostoituu ja kertoo osaamisesta ja kertoo siitä mikä kiinnostaa.
KATI
Totta kiitos kovasti Sanna keskustelutuokiosta.
(musiikkia)
Innostavia ajatuksia jotenkin siitä, että miten meillä on kaikilla lupa oppia ja kasvaa ja kehittyä jokaisena päivänä. Lämmin kiitos ja kiitos kaikille kuuntelijoille. Kiitos.
SANNA
Kiitos.
