Tänä vuonna Projektiammattilaiset ry:n järjestämien Projektipäivien aiheena oli Vastuullisuutta kaikissa olosuhteissa. Vastuullisuus ja luonnollisestikin tekoäly olivat päivien pääaiheita. Projektipäivien ensimmäinen pääpuhuja oli Teemu Roos, hänen aiheenaan oli Tekoälyn hullu vuosi. Roos on tietojenkäsittelytieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän johtaa myös tekoälyn opetusta Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa ja toimii suositun Elements of AI -verkkokurssin vastuuopettajana. Tuon kurssin on muuten suorittanut jo yli miljoona henkilöä!
Jotta tekoälystä voidaan puhua, täytyy luonnollisestikin tietää, mitä tekoäly oikeasti tarkoittaa. Roos tiivistää sen olevan järjestelmä, jonka avulla voidaan automatisoida älykkyyttä vaativia tehtäviä. Tekoälyn avulla voidaan seuloa valtavia tietomassoja, havaita säännönmukaisuuksia, löytää neulaa heinäsuovasta ja ennakoida ihmisten käyttäytymistä. Mitä sen avulla sitten ei voida tehdä? Esimerkiksi abstraktia päättelyä monimutkaisissa konteksteissa. Tekoäly ei osaa ajatella laatikon ulkopuolella, eikä se hallitse arkijärkeä. Generatiivinen tekoäly, mitä esimerkiksi ChatGPT ja Dall-E 3 edustavat, on tekoälymalli, joka on suunniteltu tuottamaan uutta sisältöä kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa.
Kalifornian suuri maanjäristys tapahtui siis 11/2022, kun ChatGPT julkaistiin. Olemme nähneet jo lukuisia esimerkkejä sen käyttötapauksista. Esimerkkeinä kielentarkistus, kielenkäännökset, ideointi ja brainstormaus sekä viestien muotoilu annettujen speksien pohjalta. Monet meistä käyttävät päivittäin tekstinkäsittelyohjelmia, joissa tekoäly auttaa tunnistamaan ja korjaamaan kirjoitusvirheitä reaaliaikaisesti. Tai kielenkäännökset: matkustaessamme ulkomaille saatamme turvautua mobiilisovelluksiin, jotka kääntävät puheemme toiselle kielelle lähes reaaliaikaisesti.
ChatGPT:n ohella toinen mullistus on ollut työkalut, joiden avulla voidaan generoida kuvia syötteiden pohjalta, esimerkkinä Dalle-E ja Midjourney AI. Kuvien generointi on mullistanut jo etenkin markkinointia, visuaalista suunnittelua, ja ihan aiheestakin herättänyt pelkoa taidepiireissä. Muutaman kokeilukerran perusteella voin jo itsekin todeta, että Midjourney on huikea työkalu. Sillä voi generoida jopa pelottavankin realistisia kuvia tai näyttävää taidetta. Ilman mitään visuaalista silmää tai osaamista erilaisista kuvankäsittelytyökaluista. Vain sopiva kuvaus, ja Midjourney tekee kaiken puolestasi. Olen nähnyt graafisia suunnittelijoita, jotka hyödyntävät Midjourneytä työssään, ja joka kerta vaikutun. Aika monta kertaa olen nähnyt myös ihmisiä, joilla on enemmän kuin viisi sormea, ja joka kerta havahtunut tekoälyn rajoituksiin.
Olemme kuluneen vuoden aikana nähneet paljon hyötyjä, mutta olemme nähneet myös haasteita. Kuten aiemminkin on korostettu, tekoäly ei ole vastuullinen, vaan sen käyttäjä on vastuussa tekoälyn tuottamasta tekstistä, ja käyttäjän on tiedettävä ja tiedostettava riskit sitä käytettäessä. Tekoälyn haasteisiin kuuluu myös sen läpinäkymättömyys. Monet tekoälymallit ovat niin monimutkaisia, että niiden päätöksentekoprosessia on vaikea ymmärtää. Tämä taas herättää kysymyksiä siitä, voimmeko luottaa tekoälyyn esimerkiksi lääketieteellisissä päätöksissä. Ja edelleen tässä vaiheessa mielelläni korostan, tekoälyn käyttäjä on loppukädessä vastuullinen, jolta tulee löytyä substanssiosaaminen.
Tekoälyn tultua monella on ollut pelkona työpaikan menettäminen. Mihin minua enää tarvitaan, kun tekoäly voi tehdä samat asiat mitä minäkin? Älä huoli, kyllä tarvitaan. Roos korosti niin ikään, että tähän mennessä teknologia on luonut enemmän työpaikkoja kuin korvannut. Tekoäly ja robotisaatio ei koskaan voi tehdä kaikkia työtehtäviä.
Vaikka tekoäly voi automatisoida monia tehtäviä, ihmisen luovuutta, empatiaa tai inhimillistä kosketusta ei voida korvata.
Vaikka tekoäly voisi diagnosoida sairauden röntgenkuvasta, potilaan hoitaminen ja hoitoon liittyvän tiedon välittäminen vaatii inhimillistä lähestymistapaa. On totta, että tekoälyn ja robotisaation avulla voidaan päästä eroon turhasta manuaalisesta työstä. Puhutaan eräänlaisesta työn murroksesta ja tuottavuusparadoksi 2.0:sta. Toisten tehtävien korvaantuessa syntyy uusia työtehtäviä. IBM:n Rob Thomas sanoo, että AI ei korvaa johtajia, mutta AI:ta käyttävät johtajat korvaavat sellaiset johtajat, jotka eivät hyödynnä tekoälyä työssään. Hyvin mahdollista.
Miten ihmisten pelkoa sitten voidaan lieventää? Johtamalla muutosta, levittämällä tietoa, kouluttamalla. Vaasan Ammattikorkeakoulu on mukana INCREDIT (INterdisciplinary CReative EDucation In deep Tech) -hankkeessa neljän muun korkeakoulun kanssa: Aalto University, Hanken School of Economics, Umeå University sekä Universidad Internacional de La Rioja Espanjasta. Projektin tavoitteena on tuoda deep tech lähemmäs, ei pelkästään tekniikan opiskelijoita, vaan myös esimerkiksi liiketalouden opiskelijoita. Projektissa tutustumme muun muassa erilaisiin AI-työkaluihin, hyödynnämme niitä opetuksessa, koulutamme henkilöstöä ja opiskelijoita niiden käyttöön ja jaamme oppimaamme siitä kiinnostuneille. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä meihin INCREDITISSÄ mukana oleviin! Tekoäly on täällä, otetaan se yhdessä haltuun!
