Verbaalista lahjakkuutta ovat muun muassa monipuolisuus ja tilannetaju. Pysytteleekö kirjoittaja tutussa ja turvallisessa asiatyylissä vai uskaltaako lähteä revittelemään? Kirjoittaja tavoittelee tiettyä tyyliä esimerkiksi sanavalinnoilla. Vaikuttavina seikkoina ovat etenkin tavoite, kanava ja kohderyhmä; Ollaanko kirjoittamassa virallista anomusta vai pikkujoulukutsua? Onko tarve puhutella lukijaa? Pyritäänkö lukijan motivointiin?
Ei siis: Pyydämme olemaan yhteydessä mahdollisissa epäselvyyksissä koskien uudistettua laskua.
Vaan: Otamme mielellämme vastaan palautetta uudistetusta laskusta.
Tai: Voit antaa palautetta uudistetusta laskusta seuraavassa osoitteessa:
Lukijan vievät mukanaan huumori, värikkäät sanavalinnat ja konkreettiset esimerkit. Entä voisiko tekstiä elävöittää kielikuvilla? Poikkeavilla tyylivalinnoilla voidaan saada lukijan huomio markkinointiviesteissä. Rekrytointiviestinnässä olen törmännyt työpaikkailmoituksiin, jotka on kirjoitettu poikkeuksellisesti puhekielellä luotaessa kuvaa rennosta työilmapiiristä. Ei ole mitään syytä tehdä itsestään turhantärkeää muodollisuudella tai abstrakteilla käsitteillä, joiden ymmärtäminen vaatisi alan asiantuntemusta.
Työnhakijaa neuvotaan usein välttämään kliseitä ja räätälöimään tekstin juuri kyseiseen tehtävään. Persoonallinen aloitus on tärkeä! Helpommin sanottu kuin tehty.
Aloittaako siis, ”Olen kiinnostunut yrityksessänne avoinna olevasta harjoittelijan paikasta”.
Vai ”Heti klikkasi, kun näin tämän ilmoituksen!”
Promptaa tyylillä
Kun käyttää tekoälyä assistenttina, on hallittava tekstilajien ja -tyylien kirjo. Sitä saa, mitä promptaa, joten kehota tekoälyä kirjoittamaan vaikkapa lennokasta tekstiä, jos sitä tarvitset: ”Kirjoita hauska kutsu työntekijöille virkistyspäivään 24.4., jossa ohjelmassa on…”
Tyyleissä on kulttuurieroja. Suomessa neutraalia asiatyyliä pidetään turvallisena. Jos AI:tä pyytää kirjoittamaan työnhakijalle kielteisen vastauksen, kannattaa olla varuillaan, sen verran yliampuvaa tekstiä se suomalaiseen makuun tuottaa. En käyttäisi seuraavaa Chat GPT:n tuotosta sellaisenaan:
”Kiitos mielenkiinnostanne assistentin tehtäväämme kohtaan ja aikanne käyttämisestä hakemuksen laatimiseen. Arvostamme suuresti teidän kiinnostustanne ja halukkuuttanne liittyä tiimiimme.”
”Hei Maija” vai ”Hyvä asiakkaamme”
Se, mikä toista miellyttää, ärsyttää toista. Esimerkkinä pyyntö: ”Ole hyvä ja vastaa ennakkotehtävään ennen ensimmäistä luentoa”. Etunimen käyttö saattaa ärsyttää suomalaiseen viestintäkulttuuriin tottunutta tunkeilevana tai ”amerikkalaisena”. Lukija voi kokea sen myös alentavana.
Huutomerkkien käytössä tulee olla varovainen. Verkkokalvoilleni on palanut erään entisen kollegan kirjoittama ohjeistus siihen, miten jatkossa tulee toimia ja miten ei saa toimia kolmella huutomerkillä höystettynä.
Opinnäytetyötekstit
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kielenohjaajana en toimi ”oikolukijana”, joka etsii pilkkuvirheitä, vaan annan palautetta muun muassa tyylirikoista, kuten:
- puhekielisyydet
- lukijan puhuttelu, kuten käskymuodot
- subjektiivisuus.
Hyvä opinnäytetyöteksti on tyyliltään sellaista, että sävyyn ei kiinnitä huomiota. Tieteellistä tyyliä ei tarvitse tavoitella, vaan asiatyyli riittää. Ohjetyyliä ei käytetä tutkielmassa (esim. sinä-muoto), vaan ohjeen voi kirjoittaa kohderyhmälle sopivalla tyylillä opinnäytetyön liitteeksi muun muassa jättäen lähdeviitteet pois. Läheinen suhde toimeksiantajaan saattaa hämärtää objektiivisuutta ja opiskelija haksahtaa ajoittain kirjoittamaan markkinoivaan sävyyn – etenkin kun lähteenä on ollut yrityksen kotisivu.
Asiantuntijan tärkeimpiä geneerisiä taitoja on kirjoitustaito. Ilmaisu selkeästi ja ymmärrettävästi eri medioissa ja kyky varioida tyyliä varmistaa sanoman perillemenon.
