Heidi Vuorenmaan (2024) sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyönä tehty tutkimus kartoitti terveydenhuoltoalan ammattilaisten kokemuksia mallista, jossa sosiaalityöntekijä työskentelee yhteistyössä terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa ratkoen asiakkaan ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Saadut tulokset osoittivat integraation olevan ammattilaisten mielestä tehokasta paitsi ajansäästön kannalta, mutta myös asiakkaan saaman palvelun laadun parantamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuolto muutoksessa
Sosiaali- ja terveydenhuolto elävät vahvaa muutosvaihetta. Väestö ikääntyy ja siirtyy työterveyshuollon palveluien piiristä käyttämään perusterveydenhuollon palveluja. Samaan aikaan hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa taloudellisten haasteiden kanssa kamppaillen. Resursseja pyritään kohdentamaan oikein, mietitään keinoja välttää sosiaali- ja terveyspalvelujen hukkakäyttöä, mutta toisaalta myös pohditaan, miten ihmisten ongelmat pystyttäisiin löytämään varhaisessa vaiheessa ja ennakoimaan tilanteiden muuttuminen haastavaksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena oli parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2024.)
On arvioitu, että palveluja integroimalla voitaisiin vastata tulevaisuuden nykyajan haasteisiin ja parantaa palvelujen laatua. Samalla voitaisiin päästä lähemmäs Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman asettamia tavoitteita. Seinäjoen sote-keskuksen vastaanottopalveluissa aloitettiin keväällä 2022 pilotti, jonka tarkoituksena oli tuoda sosiaalityöntekijä osaksi moniammatillista tiimityötä.
Sosiaalityön määrittely on haastavaa, koska siinä toimitaan monella eri tasolla yksilöiden ja perheiden tukea tarvitsevasta elämäntilanteesta aina globaaleihin ihmisoikeuskysymyksiin. Sosiaalityön näkökulma onkin holistinen, kokonaishyvinvoinnillinen ja koko elämän sisäänsä sulkeva. Jorma Sipilän (1989) määritelmän mukaan sosiaalityössä on kyse arkielämän sujuvuuden ylläpitämisestä. (Juhila 2018, 11.) Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kannalta on tärkeää tuntea sosiaalityön sisältöä ja millaisissa tilanteissa sosiaalityötä tarvitaan osaksi palvelukokonaisuutta terveydenhuollon ammattihenkilöiden tunnistamana.
Tutkimuksen toteuttaminen
YAMK-opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka vaikuttavaksi oman työnsä ja asiakkaan asioiden hoitamisen kannalta terveydenhuollon ammattihenkilöstö kokee mallin. Samoin tarkoituksena oli selvittää, kokevatko terveydenhuollon ammattilaiset osaavansa ohjata sosiaalityöntekijän vastaanotolle asiakkaita, jotka hyötyisivät sosiaalityöntekijän ammattitaidosta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko asiakkaan ohjaamisessa käytännön haasteita. Lisäksi selvitettiin, millaisia asiakkaita terveydenhuollon ammattilaiset ovat tunnistaneet ja ohjanneet sosiaalityöntekijän vastaanotolle.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä survey-tutkimuksena Seinäjoen sote-keskuksen vastaanottopalveluiden henkilökunnalle. Lisäksi tutkittiin pilotin sosiaalityöntekijän keräämää dataa asiakkaista. Kyselytutkimuksen kautta saatuja tietoja verrattiin sosiaalityöntekijän keräämään dataan. Tulosten analysointiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa.
Matalan kynnyksen palvelua
Tutkimuksessa saatujen tietojen valossa todettiin, että 79,1 % terveydenhuoltoalan ammattilaista koki tunnistavansa hyvin tai melko hyvin asiakkaat, jotka hyötyvät sosiaalityöntekijän ammattitaidosta. Vastaanotolle oli kuitenkin päätynyt eniten asiakkaita, joilla oli jokin taloudellinen haaste vaikuttamassa hyvinvointiin tai estämässä sairauden hoitoa. Tunnistavatko siis terveydenhuoltoalan ammattilaiset parhaiten asiakkaat, joiden ongelma on taloudelliseen selviytymiseen liittyvä? Terveydenhuollon ammattilaiset saattaisivat hyötyä koulutuksesta, jossa vielä käytäisiin läpi sosiaalityöntekijän työnkuvaa ja mahdollisuuksia ihmisten auttamiseksi. Hyvänä lähtökohtana voisi olla laajemmin sosiaalihuoltolain §1:ään kirjatun sosiaalihuollon tarkoituksen, kuten sosiaalisen turvallisuuden, osallisuuden ja eriarvoisuuden vähentämisen avaaminen terveydenhuollon ammattihenkilöille yhteisen keskustelun kautta. Mallin kannalta oli kiitettävää, että jopa 59,2 % sosiaalityöntekijän vastaanotolle ohjatuista asiakkaista oli ns. uusia asiakkaita, eli heillä ei ollut aikaisempaa asiakkuutta sosiaalihuoltoon. Tämä kertoo mallin toimimisesta ennalta ehkäisevässä mielessä. Ihmisten sosiaaliset ongelmat tunnistettiin jo siinä vaiheessa, kun ne olivat suhteellisen pieniä ja matalalla kynnyksellä heidät ohjattiin sosiaalityöntekijän vastaanotolle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että mallin todettiin paitsi palvelevan hyvin asiakkaita, myös auttavan hyvin ammattilaisia säästämään aikaansa. Hukkatyöltä säästyttiin, kun sosiaalityöntekijä auttoi asiakasta ratkomaan sellaisia ongelmia, jotka hänen ammattitaitoansa edellyttivät. Lisäksi näin saavutettiin parempaa vaikuttavuutta asiakkaan asioiden hoidossa ja täten vältetään ongelmien kasautuminen suurimmiksi terveyshaitoiksi. Yliruka ja muut (2019) toteavat terveyssosiaalityön osaltaan varmistavan terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuutta, huolehtimalla että potilaat saavat palvelujärjestelmän palvelut sekä tukea omaisiltaan. Sosiaalityö toimii yhteistyön varmistajana ja tarkastelee elämäntilannetta kokonaisuutena. Työssä korostuu psykososiaalinen tuki, työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen sekä vakuutus-, etuus- ja oikeudellisissa kysymyksissä avustaminen. Sosiaalityön osaamisen integrointi sosiaali- ja terveyskeskukseen on omiaan varmistamaan tuen oikea-aikaisuutta sekä koko sote-uudistuksen tavoitetta peruspalveluiden ja varhaisen tuen vahvistamisesta.
