Edistämisohjelman tarkoituksena on luoda toimivat ja turvalliset liikennejärjestelyt jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Strategiset suunnitelmat ja valtakunnalliset linjaukset tukevat kestävän liikkumisen edistämisessä. Liikkumisen ohjaukseen ja tieliikenteen turvallisuustoimintaan on jaettu valtionavustuksia tukemaan kestävän liikkumisen hankkeita. Pyöräliikenteen edistämisohjelmaan kuuluu HEAT-työkalun käyttö, jonka avulla lasketaan pyöräliikenteen terveyshyödyt ja taloudelliset säästöt. Kansantalouden näkökulmasta saadaan pelkkiä positiivisia vaikutuksia eli liikenteen päästöt vähenevät, kansanterveys paranee, liikenneonnettomuudet ja -kuolemat vähenevät. Kaiken kaikkiaan tehdään yhteiskunnalle miljardien säästöjä. Tästä esimerkkinä on mm. Kokkolan pyöräliikenteen edistämisohjelma 2040, jossa maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämän HEAT (Health Economic Assessment Tool) -työkalun avulla arvioitiin, että Kokkolan kaupungin asukkaiden liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain tappioita valtiolle noin 28–65 M€. Samalla työkalulla on laskettu, että pyöräilyn lisääminen 20 prosentilla Suomessa voisi tuottaa 1,1 miljardin euron terveyshyödyt (Kuva 1).
Jotta pyöräilyn osuutta saadaan nostettua, tarvitaan panostusta väylien ylläpitoon ja huoltoon, erityisesti talvikunnossapitoon. Kokkolassa tavoitteena on pyöräliikenteen kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tähän tarvitaan liikenneinfrastruktuurin, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämistä sekä asenteiden ja liikkumistottumusten muutosta ja näitä tukevia käytännön toimenpiteitä. Kokkolassa toimenpiteet on aloitettu välittömästi ohjelmakauden alussa vuonna 2022 ja niitä jatketaan määrätietoisesti vuoteen 2040 asti. Nopeasti käynnistettyjä toimenpiteitä ovat pyöräliikenteen seurannan, viestinnän, markkinoinnin ja tiedonkulun kehittäminen, pyöräliikenteen huomioon ottamineen yleis- ja asemakaavasuunnittelussa, talvikunnossapidon parantaminen, pyöräpysäköinnin kehittäminen, pyöräliikenteen viitoituksen toteuttaminen ja pyöräliikenteen väylien päällysteen uusiminen. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää laajaa yhteistyötä kaupungin johdon, sivistystoimen, päättäjien ja kuntalaisten välillä. Kokkolan kaupunki on kutsunut myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan väyläinfrastruktuurin kehittämiseen. Kokkolassa strategisena ykköstavoitteena on lapsiystävällinen pyöräliikenne. Lasten tarpeet ja turvallisuus huomioidaan kaikissa pyöräliikenteen toimenpiteissä.
Kokkolassa on tavoitteena ohjata 20 % liikenneväylille kohdistetusta määrärahasta pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen sekä ylläpitoon, mikä on mahdollista toteuttaa portaittain, kun lisääntynyt pyöräily vähentää moottoroidun liikenteen aiheuttamia kuluja mm. liikenneonnettomuuksiin kuluvaa rahaa sekä tuo säästöjä myös kaupungille terveyshyötyjen kautta. Pyöräliikenteen edistämisellä on useita hyötyjä terveyshyötyjen ohella: taloudelliset säästöt, ilmanlaadun paraneminen ja paikallistalouden tukeminen. Pyörämatkailun edistämisellä tuetaan kestävää kehitystä ja lisätään matkailijoiden viihtyvyyttä, mikä on hyvä esimerkki hyödyistä paikalliselle taloudelle ja alueen elinvoimaisuuden edistämiselle.
Vaasassa olen välillä ihmetellyt itsekseni Kirkkopuistikon pyöräkaistoja. Kesällä ne ovat ihan käteviä, mutta talvella lumien kerääntyessä muun liikenteen sujuvuus hankaloituu kaventuvien kaistojen myötä. Perehdyin asiaan kurssille tekemäni raportin aikana. Tutustuin netin kautta Vaasan kaupungin case Vaasan baanan materiaaleihin, ja niistä löytyy tiedot asian taustoista, suunnitelmat, budjetit ja paljon muuta asiaan liittyvää tietoa. Ymmärrän nyt paremmin noita väyläjärjestelyjä ja miksi näin on tehty. Tavoitteena on lisätä pyöräilyn ja kävelyn kulkureittejä ja vähentää tarvetta keskustan alueella autoilla liikkumiseen. Kaupunkien jo rakennetuilla kaava-alueilla on enemmän suunniteltavaa, jotta saataisiin olemassa olevista kaistoista sujuvat uudet väylät. Uusille kaavoitetuille alueille pystytään tekemään heti alusta alkaen toimivat suunnitelmat väyläjärjestelyille.
On tärkeää, että ihmisiä aktivoidaan liikkumaan ja mitä parhaimmalla tavalla, kun samalla panostetaan ympäristön suojeluun monella tasolla. Pyöräkaistojen yhteydessä voidaan käyttää biohiiltä edesauttamaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Pyöräväylien vierustoissa biohiili toimii kasvualustojen rakennemateriaalina sekä hulevesien puhdistuksessa suodattimena. Yksi tonni biohiiltä sitoo noin 3–5 tonnia hiilidioksidia, tehden siitä hiilinielun. Toivon kuitenkin, että rannassa jätetään pyöräkaistat pinnoittamatta, sillä on tärkeää esim. juoksijoiden ja koirien kannalta, että on vaihtoehtoisia alustoja käytössä – tietysti esteettömyys tulee huomioida kaikkialla. Tietysti kauhistuttaa, kuinka kallista kaikki on, mutta valtio osallistuu myös kuluihin avustusten kautta, samalla kun se ohjaa näitä muutoksia. Voin todeta, että harmittaa, kun asioihin pitää tulla usein määräys ennen kuin muutoksia tapahtuu, eikä pikkuporkkanat aina riitä, vaikka usein jo tiedetään miten asiat tulisi tehdä luontoa säästävällä tavalla elinympäristöämme kunnioittaen. Satsaus kolmen tai jopa neljän vuodenajan pyöräily- ja kävelyvarusteisiin alkaa olla yhä useammalle ajankohtaista, kun pyöräily- ja kävelyinfra ja sen kunnossapito on valunut kaupunkien strategioista vuosittaisiin investointi- ja kunnossapitosuunnitelmiin.
