Ajatus syventyä perehdyttämisprosessin hyötyihin nousi tradenomiopiskelijoilla teetetyn tuntitehtävän annin perusteella. Useat opiskelijat kuvasivat, miten perehdytystä ei ollut ollut lähes lainkaan tai työyhteisöön integroituminen oli ollut lähes mahdotonta. Nuorilla työntekijöillä oli jopa hämmentävän karuja kokemuksia, etenkin kesätyöpaikkojen perehdyttämisprosessista. Tai ennemminkin sen puutteellisuudesta. Kesätyöntekijä oli esimerkiksi jätetty ensimmäisen työvuoron aikana yksin iltavuoroon ja sulkemaan liike. Erään opiskelijan oli pitänyt ajaa, juuri 17-vuotiaana ajokortin suorittaneena, kohtuuttoman pitkiä tavaran kuljetusmatkoja yksin kuten esimerkiksi Keski-Suomesta pääkaupunkiseudulle. Useissa kesätyön kuvauksissa ilmeni, ettei myöskään työturvallisuuteen kiinnitetty asianmukaisesti huomiota.
Kuitenkin tietoa on paljon, ja esimerkiksi Riitta Viitala Vaasan Yliopistosta on myös tutkinut asiaa paljon. Hän on todennut muun muassa seuraavaa:
Perehdyttäminen sitouttaa
Perehdyttämisprosessi auttaa uutta työntekijää sopeutumaan uuteen työympäristöön ja se luo pohjaa koko työntekijäkokemukseen. Perehdyttämisprosessiin panostaminen tuo selkeitä hyötyjä niin työntekijän kuin organisaation näkökulmasta. Perehdyttäminen mahdollistaa tehokkaamman työskentelyn alusta alkaen. Kun uusi työntekijä tietää, mitä organisaatio odottaa häneltä ja miten hän voi saavuttaa tavoitteensa, hänen on helpompi onnistua työssään. Epävarmuus vähenee ja hyvä työntekijäkokemus näkyy myös asiakkaille.
Hyvin perehdytetty työntekijä on yleensä tyytyväisempi työhönsä ja sitoutuneempi organisaatioon. Tämä voi johtaa parempaan työtyytyväisyyteen, mikä puolestaan voi vaikuttaa positiivisesti työntekijän motivaatioon ja siten myös asiakastyytyväisyyteen ja jopa tuottavuuteen.
Perehdyttämisprosessi auttaa uutta työntekijää ymmärtämään ja tutustumaan organisaation henkilöstörakenteeseen. Tämä mahdollistaa osaltaan avoimen kommunikaation, joka on todella tärkeää – aina pitää olla mahdollisuus kysyä ja saada asiallinen vastaus.
On erityisen tärkeää, että uudella työntekijällä on nimetty henkilö (perehdyttäjä), jonka puoleen hän voi aina ensisijaisesti kysymyksineen kääntyä. Hänen tulee myös tulla kuulluksi. Tämä voi myös auttaa välttämään virheitä ja jopa vähentämään kustannuksia organisaatiolle. Perehdyttäminen ja uuden työntekijän kohtaaminen on toki koko organisaation yhteinen asia.
Kun uusi työntekijä tuntee organisaation ja sen toimintatavat, hän tuntee olevansa osa organisaatiota ja sen kulttuuria. Työntekijän on tärkeää tuntea olevansa tärkeä osa organisaatiota, mikä voi puolestaan johtaa parempaan sitoutumiseen ja pidempään työsuhteeseen. Kesätyöntekijä, joka hakeutuu uudelleen samaan tehtävään, on kultaakin arvokkaampi. Hänen perehdyttämisensä hoitunee päivittämisellä ja lämpimällä tervetulleeksi takaisin toivotuksella.
Oikein perehdytetty työntekijä on organisaation paras mainos. Kun uusi työntekijä tuntee olevansa aidosti osa organisaatiota, hän kertoo positiivisesta kokemuksestaan muille.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdyttämisprosessi voi auttaa organisaatiota saavuttamaan monia etuja, kuten paremman tehokkuuden, työtyytyväisyyden, yhteistyön, vähemmän virheitä ja kustannussäästöjä ja paremman henkilöstön pysyvyyden. On tärkeää muistaa, että perehdyttämisprosessi ei ole yksinkertainen yhden koon ratkaisu, vaan se pitää aina mukauttaa organisaation ja henkilöstön tarpeiden mukaisesti.
Me kaikki, joilla on ilo työskennellä kesätyöntekijöiden kanssa voimme vaikuttaa positiivisen kokemuksen syntymiseen. Eräänä päivänä tämän päivän kesätyöntekijät saattavat olla johtajiamme tai esimerkiksi hoitajiamme. Kannustaminen ja kiittäminen kuuluu avoimeen työyhteisöön – muistetaan kaikki myös ne.
Tehdään yhdessä uusille työntekijöille mahtava kesätyökokemus!