Tekoäly työkaluna
Nykyhetkellä koneoppimista ja kielimalleja käytetään jo vahvasti työkaluna ohjelmistojen kehittämisen apuna. Niitä hyödynnetään ohjelmistojen koodin kirjoittamisessa, bugien ja virheiden korjaamisessa, sekä dokumentoinnissa. Sitä käytetään apuna myös ohjelmistojen testauksessa, suunnittelussa ja analysoinnissa. Automatiikka on nopeuttanut ohjelmistojen kehitystä huomattavasti ja sen käytön osaamisesta on jo tulossa pakollista ohjelmistoalalla.
Tekoälyä käytetään jo monissa, ellei kaikissa ohjelmistotekniikan yrityksissä. Esimerkiksi Valtiokonttorin blogissa kerrotaan tavoista, miten tekoäly näkyy organisaation työarjessa: uutta teknologiaa hyödynnetään päivittäin koodaamisen apuna, testauksessa ja tehtävien kuvausten parantamisessa Jirassa. Blogin mukaan tämä on vasta alkua ja organisaatio pyrkii vielä lisäämään tekoälyn käyttöä ohjelmistotyössä. Valtiokonttori pyrkii myös siirtymään ”AI DevOpsiin”, joka yhdistää DevOpsin periaatteita tekoälyn voiman kanssa.
Tekoäly ei ainoastaan nopeuta koodin kirjoittamista, vaan se vaikuttaa koko ohjelmistokehityksen elinkaareen. Se voi automatisoida testauksen, tunnistaa virheitä jo ohjelmiston varhaisessa vaiheessa, sekä ennakoida järjestelmien kuormitustarpeita.
Riskinä sokea luottamus
Vaikka tekoälyn käyttö osana ohjelmistokehityksen prosessia ratkaiseekin monia ongelmia, tuo se mukanaan myös omia haasteita. Tekoälyn tuotoksiin ei tulisi luottaa sinisilmäisesti ja sen tuottamaan koodiin tulisi suhtautua kriittisesti.
Tekoälyn tuottamaan ohjelmistokoodiin tarvitaan uudenlaista testaamista ja valvontaa, sillä se ei ole aina virheetöntä. Pahimmillaan automaattisesti luodusta koodista voi löytyä vakavia tietoturvariskejä tai huonosti optimoituja ratkaisuja.
Korvaako tekoäly ohjelmoijan?
Automaation käyttö yleistyy päivä päivältä enemmän, ja se tulee korvaamaan joitain ohjelmistokehityksen rutiinitehtäviä. On todennäköistä, että tekoäly tulee vähentämään niin sanottujen ”peruskoodareiden” tarvetta ohjelmistoyrityksissä, mutta se ei tule koskaan korvaamaan kaikkia ihmisen työtehtäviä alalla. Vaikka kone tekee monia asioita ihmistä tehokkaammin, sen työtä pitää silti valvoa ja tarkastaa virheiden varalta.
Ohjelmistokehitykseen tarvitaan tulevaisuudessa uudenlaisia osaajia, jotka valvovat tuotetun koodin laatua. Ohjelmistokehittäjät tulevat kirjoittamaan entistä vähemmän koodia itse, sillä työ tulee koostumaan enemmän datan käsittelystä, järjestelmien suunnittelusta ja tekoälyn ohjaamisesta. Koodarit tulevat muuttumaan ammattimaisiksi ongelmien ratkaisijoiksi ja arkkitehdeiksi. Tekoäly voi nopeuttaa ja parantaa monia tehtäviä, mutta kone ei tule koskaan korvaamaan ihmisen luovuutta tai kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia.
Vaikutus opiskelijoihin ja tulevaisuuden kehittäjiin
Tekoäly on helpottanut ohjelmistokehityksen tehtäviä huomattavasti ja yksinkertaisten sovellusten tekemisestä on tullut helpompaa, eikä perussovellusten luomiseen enää välttämättä edes vaadita koodin kirjoittamisen taitoa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tulevien ohjelmistokehittäjien ei tulisi opiskella ohjelmointia tai sen perusteita. Perinteisesti ohjelmistokehitystä on opiskeltu keskittymällä ohjelmointikieliin, algoritmeihin sekä tietorakenteisiin. Nämä taidot tulevat olemaan edelleen tärkeitä, vaikka tapa, jolla ohjelmistoja kehitetään, muuttuu.
Brainhubin julkaisemassa blogiartikkelissa käsitellään tulevaisuuden kehittäjien tärkeitä taitoja. Artikkelissa todetaan, että alaa opiskelevien, ja nykyisten alan ammattilaisten, tulee jatkuvasti päivittää omaa osaamistaan pysyäkseen merkityksellisinä. Tulevaisuudessa korostuvat etenkin koneoppimisen ymmärtäminen, sekä siihen liittyvä data-analyysi. Myös ongelmien ratkaisutaito, kriittinen ajattelu ja yhteistyötaidot nousevat arvoon arvaamattomaan. Kaikista tärkein taito tulee kuitenkin olemaan kyky oppia uutta.
Tekoäly ei ole uhka
Tekoäly ei tule todennäköisesti koskaan korvaamaan ohjelmoijia, mutta se muuttaa heidän työtään ja työskentelytapojaan merkittävästi. Tulevaisuudessa kehittäjinä tulevat menestymään ne tekijät, jotka osaavat hyödyntää uutta teknologiaa työssään tehokkaasti – unohtamatta ohjelmistokehityksen tärkeitä perusteita. Tekoäly ei siis ole uhka ohjelmistokehittäjille, vaan ennen kaikkea se on mahdollisuus parantaa omaa työtä.
