Tein viime syksynä kyselyn aloittaville ryhmilleni tentin jälkeen, jossa vastausvaihtoehdot olivat:
a. Luin kurssikirjaa b. Silmäilin kurssikirjaa c. En vilkaissutkaan kirjaa.
Valitettavasti murskaavan ylivoimaisesti voitti vaihtoehto c, ja tämä todella näkyi tenttituloksissa.
Kirjasto on valitettavan vieras paikka monelle. Kymmenisen vuotta sitten kuulin erään opiskelijan tuumaavan ryhmätyössä toiselle: ”meidän pitäis käydä vuokraamassa se kirja”. On jo kauan ollut olemassa valmistuvia opiskelijoita, jotka eivät ole jalallaan astuneet kirjastoon. Seuraavanlaisia kysymyksiä opiskelijoilta kuulee aika ajoin: ”Voiko tentistä päästä läpi ilman kirjaa?” sekä ” Miten podcast laitetaan lähdeluetteloon?”
Monet opettajat halusivat korona-aikana palvella opiskelijoita siten, että etsivät kurssimateriaaliksi sähköisiä teoksia. Minusta ei ole liikaa vaadittu, että korkeakouluopiskelija lainaa painetun teoksen kirjastosta tehtävää tai tenttiä varten.
Lukeminen vaatii keskittymistä. Keskusteluissa ryhmänohjaajana olen kuullut tunnustuksia siitä, miten vaikeaa tenttiin lukeminen on: ”En osaa enää lukea.” Heikko lukutaito / keskittymisongelma ei vaikeuta vain opiskelua vaan myös yhteiskunnassa selviämistä.
Lukea vai kuunnella
Apua voi saada saavutettavasta oppimateriaalista, joka on käytettävissä ihan kaikille – ei vain lukivaikeudesta tai näkövammasta kärsiville. Saavutettavuuskirjasto Celia on tutustumisen arvoinen, jos tekstin lukemiseen on vaikea keskittyä. Sieltä löytyy hyvä valikoima myös korkeakoulutasoista tietokirjallisuutta äänikirjaversioina. Celian käyttöönotossa auttaa tiedekirjasto Tritonia. Myös alueellamme palveleva Datero ry. antaa ilmaista ohjausta lukiapua tarvitseville.
Saavutettavuus on hyvä asia, mutta saattaa myös laiskistaa, kun esimerkiksi verkosta löytyvät ohjeet voi kuunnella puhesynteesin avulla.
Lukeminen ja lukutaito puhuttavat. Kirjailija Silvia Hosseini pitää lukutaidon heikkenemistä kriisinä ja nostaa esiin eriarvoisuuden Helsingin Sanomien puheenvuorossaan. ”Lukuharrastusta ja lukutaitoa ei pidä sekoittaa toisiinsa, mutta jakautuminen koskee myös jälkimmäistä: heikossa asemassa olevat lukevat heikoimmin. Kun puhumme nuorten lukutaidon heikkenemisestä, kyse on lukutaidon eriytymisestä.” (Hosseini 2022.)
Lukukeskuksen tietojen mukaan suomalaisista 60 prosenttia kokee lukevansa liian vähän. Kirjojen kuuntelu lasketaan lukemiseksi, mutta kuunteleminen ei korvaa lukemista. Kuunnellun muistaminen voi olla vaikeampaa kuin luetun. Lapset kuitenkin hyötyvät merkittävästi heille ääneen lukemisesta ja vuorovaikutuksellisista lukuhetkistä aikuisen seurassa. Suurin osa pojista lukee vain, jos on pakko. Ja pakottaminen ei ole hedelmällistä. Kouluissa on tehtävä asioita, jotta pääsee opinnoissa eteenpäin, mutta esimerkiksi äidinkielen kurssiin kuuluvan kirjan lukemista on vaikea kontrolloida.
Vähenevä lukeminen ja tekstin tuottamisen haasteet aiheuttavat korkeakouluille entistä enemmän päänsärkyä, kun ikuisuusongelma eli opinnäytetyö ei käynnisty tai takkuaa. Auttaako se, että tieteellisyyttä vierastaville annetaan vaihtoehtoja, kuten päiväkirjamuotoinen tai toiminnallinen opinnäytetyö? Myös vierihoitoa ja vertaistukea on tarjolla VAMKissa, ja nähtäväksi jää, tuovatko opinnäytetyöpajat toivotunlaista tulosta.
