Teemme kahta isompaa koulutyötä, joissa perehdymme merituulivoimaan Suomessa. Toisessa koulutyössämme suunnittelimme merituulivoiman rakentamista Vaasan rannikolle. Kurssin puitteissa saimme tehtäväksemme käydä Energy week-tapahtumassa. Siellä saimme Suomen Tuulivoimayhdistyksen edustajalta vinkin ottaa yhteyttä Suomen Hyötytuuleen. Suomen Hyötytuuli on suomalainen tuulivoiman tuotantoyhtiö. Yhtiöllä on Porin tahkoluodossa merituulipuisto, johon on myös rakennettu Suomen ensimmäinen merituulivoimala. Puisto on samalla maailman ensimmäinen vaativiin jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto ja edelleen ainoa. Tällä hetkellä Tahkoluotoon suunnitellaan laajennusta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu Suomen merituulivoiman meneillään olevien hankkeiden tilannetta.
| Merituulivoima | Projektit | MW | Voimalat |
|---|---|---|---|
| 0 Identifioitu hanke/ Esisuunnittelu | 3 | 1210 | 212 |
| 1 Kaavoitus aloitettu | 2 | 1795 | 145 |
| 2 Kaavaluonnos | 0 | 0 | 0 |
| 2 YVA-menettely käynnissä | 3 | 8700 | 430 |
| 3 Kaavaehdotus | 0 | 0 | 0 |
| 3 YVA-menettely tehty | 1 | 480 | 60 |
| 4 Kaavoitus tehty | 2 | 440 | 86 |
| 5 Luvitettu | 1 | 400 | 80 |
| 6 Rakenteilla | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 12 | 13025 | 1013 |
Soitimme Hyötytuuleen ja saimme keskustella merituulivoiman hankekehityspäällikön Miia Suuriniemen kanssa. Hän lupautui haastateltavaksemme. Teimme valmiiksi haastattelukysymykset ja haastattelu toteutui Teamsin välityksellä. Suuriniemi on ollut mukana Tahkoluodon kymmenen merituulivoimalan rakentamisessa ja on nyt mukana myös Tahkoluodon laajennusprojektissa.
Ensimmäisenä halusimme tietää mikä on suurin jarruttava tekijä sille, ettei Suomessa saada koko merituulivoiman kapasiteettia hyödynnettyä. Suuriniemen mukaan suurin jarruttava tekijä on ollut kustannuskysymys. Suomessa ei ole tukia merituulivoimalle, toisin kuin muualla Euroopassa. Nyt kuitenkin voimalakoot ja tehokkuus ovat kasvaneet ja alkaa näyttämään siltä, että myös merituulivoimaa on rakennettavissa markkinaehtoisesti, kertoo Suuriniemi.
Oleellisena keinona merituulivoiman lisäämiseen Suuriniemen mielestä pitäisi saada hankkeita käyntiin. Merialueet merituulipuistoon vuokrataan metsähallitukselta koko tuulipuiston eliniän ajaksi. Jatkossa metsähallitus huutokauppaa valtion merialueita tuulivoimayhtiöille. Suuriniemi toivoo, että metsähallituksen huutokaupan kautta tulisi riittävästi uusia hankkeita siten, että saataisiin suomalainen liiketoiminta käyntiin ja osaaminen sekä palvelut syntyisi Suomeen. Se helpottaisi ja nopeuttaisi rakentamista, sekä poistaisi siltä riskejä, kertoo Suuriniemi. Mm. meren pohjan tutkimiseen palveluja on saatavilla vähän ja myös tähän Suuriniemi toivoisi kehitystä.
Suuriniemen mukaan merituulivoiman suunnittelu- ja rakennusprosessissa teknisen suunnittelun prosessi on paljon pidempi kuin maatuulivoiman. Muun muassa merelle täytyy tehdä pohjatutkimuksia ja se on aikaa vievää. Kauemmas merelle ja syvempään veteen rakennettavaan merituulivoimaan perustusteknologia on vielä kehittymätöntä, jollaista ei ole missään päin maailmaa tehty tällaisiin jääolosuhteisiin, kertoo Suuriniemi. Myös merenpohja Suomessa on haasteellista. Se on kivikkoista ja kovaa, sekä kallio on lähellä merenpintaa ja syvyydet vaihtelevat, Suuriniemi sanoo. Jääolosuhteet tuovat oman haasteensa rakentamiselle, jolloin myös rakentamisaika on lyhyt. Suuriniemen mukaan kaluston saatavuuden kanssa on haasteita, sillä merituulivoimaa on paljon rakenteilla maailmalla.
Kysyimme merituulivoimalan huollosta ja eliniästä. Suuriniemi kertoo, että huolto merituulivoimaloissa toteutetaan harvemmin kuin maatuulivoimaloissa. Kerran vuodessa tehdään suuremmat vuosihuollot ohjelman mukaisesti, yleensä loppukeväästä tai alku kesästä, jolloin voimaloille pääsee helpoiten. Elinikä kysymykseen Suuriniemi vastaa, että tänä päivänä rakennetun merituulivoimalan elinikä näyttäisi olevan 35–40 vuotta. Elinikä on noussut paljon viimeisten vuosien aikana. Kun elinikä tulee päätökseen, tarkastellaan, voidaanko perustuksille rakentaa uusi voimalasukupolvi, koska eliniän aikana voimalat kehittyvät, sanoo Suuriniemi. Tulevaisuudessa kuitenkin yritetään, että perustukset kestäisivät 2 voimala sukupolvea, mutta Suuriniemi sanoo tämän olevan vielä, kysymysmerkki onnistuuko se. Suuriniemi kertoo, että Porista purettiin viime kesänä kolme (maatuuli)voimalaa, jotka oli rakennettu vuonna 1999 ja ne saatiin kokonaisuudessaan kierrätettyä.
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on Suuriniemen mukaan tärkein menetelmä ympäristöhaittojen hallitsemiseksi. Tahkoluodon 10 voimalan rakennuksessa erityisesti nousi esiin lintuasiat. Silloin hankittiin lintututka, joka oli käytössä jo vuoden ennen kuin puisto rakennettiin ja on edelleen käytössä. Tutka tunnistaa lintujen lentoreitit ja tallentaa ne kaikki. Se myös antaa voimalalle käskyn automaattisesti hiljentää tai sammuttaa jos lintu on vaarassa lentää liian lähelle.
Hyötytuulen suurimpana projektina merituulivoiman osalta on tällä hetkellä Tahkoluodon laajentaminen, kertoo Suuriniemi. Ensin paikalle rakennetaan demonstraatio, johon käytetään valtiolta saatua elpymistukea. Ensin rakennetaan kaksi voimalaa todennäköisesti 2025. Tällä on tarkoitus poistaa riskejä isomman voimalaitoksen osalta, sanoo Suuriniemi. Rakennustyöt laajennukseen olisi Suurinimen mukaan tarkoitus käynnistyä 2025 ja valmistua 2027–28. Suuriniemi mainitsee myös toisesta hankkeesta kauemmas ulkomerellä rakennettavasta Raahen Ulkonahkiaisen merituulipuistosta. Tästä ja muistakin hankkeista voi lukea Hyötytuulen nettisivuilta tarkemmin.
Energiavarastointi merituulivoimassa on tällä hetkellä vähäistä, mutta sitä suunnitellaan tuleviin hankkeisiin, sanoo Suuriniemi. Akut pystyvät tällä hetkellä varastoimaan sen verran vähän energiaa, ettei sillä pystytä varmistamaan energiatarvetta tuulettomina ajankohtina, kertoo Suuriniemi. Akut ja varastointi kehittyvät kovaa vauhtia. Toimijat, joilla on sekä vesi, että tuulivoimaa pystyvät säätelemään tuotantoa vesivoimalla, silloin kun ei tuule. Suuriniemi uskoo energiavarastoinnin olevan seuraava suuri energiamurrokseen vaikuttava asia.
Kysyimme hieman kustannuksista, sillä toinen koulutöistämme koskee enemmän kustannuspuolta. Kustannuksista on tarkemmin luettavissa Suomen tuulivoimayhdistyksen (Suomen Tuulivoimayhdistys, 2023). Merituulivoiman tulevaisuuden Suomessa Suuriniemi näkee positiivisena. Suunnittelun ja rakentamisen osalta luultavasti tulee osaajapulaa. Suuriniemi arvioi, että 2030- luvun puolella rakentaminen alkaa yleistymään. Joitain hankkeita tullaan rakentamaan jo 2020- luvun puolella, mutta merkittävin kasvu on 2030- luvulla. Suurinimen mukaan Suomen merituulivoimalla olisi myös kansainvälisiä mahdollisuuksia, kun saisi rakentamisen käyntiin. Esimerkiksi Suomeen voisi syntyä palveluja, jotka olisivat tarjottavissa Itämeren alueelle.
