Tiimin merkitys työyhteisössä
Työyhteisöllä tarkoitetaan työpaikan työntekijöiden muodostamaa ryhmää, joilla on jokin yhteinen työnantajan määrittelemä tavoite riippumatta työntekijöiden asemasta ja roolista. Hyvää työyhteisöä on vaikea määritellä yksiselitteisesti, mutta joitakin määritelmiä voisi olla esimerkiksi, että työpaikalle on mukava tulla, työntekijöiden vaihtuvuus on pieni, työnjako on selkeää ja oikeudenmukaista sekä työmäärät kohtuullisia. Lisäksi työntekijöiden suhteet sekä keskenään että esihenkilöihin ovat hyvät ja luontevat (Kehusmaa 2011, 111). Tiimillä taas tarkoitetaan pysyvää ryhmää, jossa työskentelevillä on jokin yhteinen tehtävä. Usein se koostuu kahdesta tai useammasta ihmisestä, jotka ovat jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa ja heillä on yhteinen tavoite (Tilastokeskus 2023). Tiimillä on usein suuri merkitys työhyvinvointiin, työyhteisössä viihtymiseen ja motivaatioon, ja se on olennainen osa tehokasta ja tuottavaa työpaikkaa.
Koska työelämä on muuttunut yhä enemmän tiimeissä ja projekteissa tapahtuvassa työskentelyksi, on ihmisten välisellä vuorovaikutuksella yhä enemmän merkitystä työyhteisöissä. Työyhteisötaidoilla, eli niillä kyvyillä ja taidoilla, joita työntekijöillä on pystyäkseen toimimaan ryhmän yhtenä jäsenenä, onkin suuri merkitys työpaikoilla. Työyhteisötaitoihin kuuluu muun muassa aktiivisuus, asiakeskeisyys sekä taito uskaltaa kysyä silloin kun ei osaa. Työntekijöiden keskinäisellä kanssakäymisellä, kommunikaatiolla ja yhteistyöllä on vaikutusta ilmapiiriin, motivaatioon, tehokkuuteen ja työn laatuun (Järvinen 2018, 120-121; Sinokki 2017, 174–175).
Ryhmäytyminen on aina prosessi, ja erään teorian mukaan siihen liittyy viisi kehitysvaihetta: tiimin muodostuminen (johon sisältyy neljä erilaista vaihetta; orientoitumisvaihe, toisiin tutustuminen, tavoitteiden ja roolien määrittely sekä yhteisten pelisääntöjen luominen), kuohuntavaihe, uusien normien eli tapojen muodostaminen, tiimin toimiminen täydellä kapasiteetilla, ja viimeisenä vaiheena ryhmän yhdessä olon päättäminen (Mayor & Risku 2022, 161-162).
Tiimin ryhmäytyminen ja toimivuus toimeksiantajayrityksessä
Lähtötilanne toimeksiantajayrityksessä oli se, että organisaatiomuutoksen vuoksi kaksi eri tiimiä yhdistyi yhdeksi suureksi tiimiksi. Koska tiimin jäsenet olivat työskennelleet jo aiemmin toimeksiantajayrityksessä ja muotoutuneet omissa tiimeissään toimivaksi ryhmäksi, ei ryhmäytyminen uudessa tiimissä tapahtunut kovin luontevasti. Kyselytutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten tiimin jäsenet kokivat ryhmäytymisen sujuneen uudessa tiimissään sekä miten he kokivat ilmapiirin, muutokset ja haasteet. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli työskennellyt toimeksiantajayrityksessä yli vuoden.
Tutkimustuloksista selvisi, että tiimin ilmapiiri koettiin pääasiassa hyvänä. Suurimpina haasteina ryhmäytymisen kannalta pidettiin sitä, että ihmiset eivät tunne toisiaan. Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että monet työskentelevät etänä. Etätyöskentely vaikeuttaa huomattavasti uusiin ihmisiin tutustumista, sillä ihmiset eivät tapaa toisiaan eikä luontaisia tilanteita tutustumiselle synny yhtä helposti, kuin toimistolla työskennellessä. Lisäksi tiimiläiset eivät välttämättä edes tunnista toisiaan, koska kaikilla ei ole kuvaa viestintäsovellus Teamsissa. Näin ollen he eivät aina edes tiedä kenen kanssa juttelevat. Myös avun pyytäminen koettiin hieman vaikeaksi erityisesti vieraammilta tiimin jäseniltä. Varsinaisia ristiriitatilanteita ei kuitenkaan ollut tiimissä juurikaan koettu, tai jos niitä oli ollut, ne oli saatu selvitettyä keskenään tai esihenkilön avulla. Esihenkilöiden tukeen ryhmäytymisprosessissa oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Lisää tukea esihenkilöiltä toivottiin mahdollistamaan tiimiläisten yhteistä ajanviettoa sekä olemaan enemmän erityisesti uusien työntekijöiden tukena, sillä jotkut heistä kokivat helposti jääneensä yksin.
Ryhmäytymisellä katsottiin myös olevan merkitystä työhyvinvointiin, sillä hyvä tiimihenki vaikuttaa siihen, että töissä viihtyy paremmin ja töihin on kiva tulla. Tällä taas on suora vaikutus tehokkuuteen ja sitoutumiseen, sillä mitä paremmin viihtyy työpaikallaan, sitä tehokkaampaa työskentely on. Lisäksi ihmiset ovat sitoutuneempia koko työyhteisöön ja työnantajaansa, kun he viihtyvät työpaikallaan. Yksi asia, jolla myös koettiin olevan suuri merkitys ryhmäytymisen ja työhyvinvoinnin kannalta, oli taukojen vietot, sillä taukojen vietto yhdessä työkavereiden kanssa koettiin vaikuttavan positiivisesti tiimihenkeen. Tutkimustulosten mukaan tiimin jäsenet kokivat taukojen vieton melko luontevana uusienkin tiimiläisten kanssa.
Yhteenveto
Yhteenvetona voisi sanoa, että toimeksiantajayrityksessä ilmapiiri koettiin hyvänä, mutta ryhmäytyminen ei silti ole täysin onnistunut odotusten mukaisesti ja haasteita aiheuttaa sekä etätyöt että vaikeus tutustua uusiin ihmisiin. Kyselytulosten perusteella tiimin jäsenet toivoivat enemmän yhteistä aikaa ja mahdollisuuksia toistensa tapaamiselle esimerkiksi tiimipäivien muodossa. Toiveena oli myös, että istumajärjestykset toimistolla järjestettäisiin uusiksi. Näin voisi saada luontevammin aloitettua keskustelua lähellä istuvien kanssa. Lisäksi tiimin jäsenet olivat tyytyväisiä päätökseen, että kuukausipalaverit ovat aina toimistolla, sillä näin tiimin jäsenet tapaavat vähintään kerran kuukaudessa toisiaan. Mikäli ryhmädynamiikkaa saisi parannettua entisestään, olisi tällä suora vaikutus muun muassa työntekijöiden tehokkuuteen ja sitoutumiseen, ja näin ollen työn tulokset saattaisivat parantua kokonaisuudessaan.
