Luonnon terveyshyödyt
Luonto vaikuttaa meidän hyvinvointiin ja terveyteen monien erilaisten vaikutusmekanismien kautta. Kuvassa 1. Tyrväinen ym. 2022 esittävät millaisia vaikutusmekanismeja on ja kuinka luontoympäristö sekä luontokontakti vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin näiden mekanismien avulla.
Luontokokemukseen vaikuttavat monenlaiset tekijät (kuva 1.). Ensimmäinen asia on, millaisessa ympäristössä liikutaan. Toiseksi kokemukseen vaikuttaa luontokontakti ja sen useus, käynnin pituus sekä aktiviteetit siellä. Kolmanneksi kokemukseen vaikuttavat yksilölliset erot kuten ikä, sukupuoli, sosioekonomiset tekijät, terveydentila, luontosuhde ja ympäristöpreferenssit. Luontokontakti parantaa ja edistää terveyttä usean vaikutusmekanismin kautta. Luonnossa liikkuessa ympäristöaltisteita esim. melua ja ilmansaasteita kohdataan vähemmän. Stressin hallinta,elpyminen, fyysinen aktiivisuus kasvavat liikunnan lisääntymisen kautta. Immuunipuolustuksen on myös todettu vahvistuvan luontokontaktissa. Lisäksi sosiaaliset kontaktit lisääntyvät tai luonnosta haetaan omaa aikaa. (Tyrväinen ym. 2022.)
Metsän psykologiset vaikutukset terveyteen
Metsä on parempi lääke mielenterveydelle, kuin rakennetut viheralueet, jotka nekin ovat hyviä. Terveyshyötyjä saadaan lyhyenkin vierailun aikana metsässä. Metsien on todettu olevan aikuisten vapaa-ajan liikunnan suosituin ympäristö. Näihin itselle mukaviin paikkoihin hakeudutaan rauhoittumaan ja selvittelemään ajatuksia. Tutkimusten mukaan Ihmiset arvostavat helppokulkuista ja luonnonmukaista metsää sekä hyvä näkyvyys metsässä koetaan tärkeänä. Mitä enemmän vapaa-aikana vietetään aikaa metsässä, sitä paremmin koetaan voinnin elpyvän ja sitä vahvempana koetaan emotionaalinen hyvinvointi. (Metsähallitus a.2022;Tyrväinen ym. 2022.)
Metsässä yhdistyy monta asiaa. Näitä ovat stressitilanteista palautuminen ja toisaalta liikunnan antamat terveysvaikutukset. Lisäksi ympäristö itsessään vaikuttaa myönteisesti ihmiseen. Metsässä näitä myönteisiä vaikutuksia saadaan metsän kauneudesta, mielenkiintoisesta maastosta, hyvästä ilman laadusta, melusta/meluttomuudesta ja lämpötilasta. Masentuneisuuden oireiden on todettu myös vähenevän luonnossa liikkuessa. (Tyrväinen ym. 2022; UKK 2022.)
Metsän fyysiset vaikutukset terveyteen
Metsässä kulkeminen parantaa psyykkisen terveyden lisäksi fyysistä terveyttä. Stressin koetaan vähenevän metsässä liikkumalla, samalla verenpaine ja pulssi rauhoittuvat sekä stressihormonin eritys pienenee. Myös jo pienenkin metsäretken jälkeen keskittymiskyky paranee. Metsästä terveyshyödyt saadaan vaivattomasti jo viisi minuuttia riittää kohentamaan mielialaa ja parissa kymmenessä minuutissa saadaan verenpainetta laskeva vaikutus. (Aivoliitto, 2022; UKK 2022.)
Suomalaisen tutkimuksen mukaan lähellä oleva viherympäristö lisää ulkoilua maastossa ja sitä kautta terveyden koetaan parantuvan. Useat kansainväliset tutkimukset ovat selvittäneet luonnon myönteistä vaikutusta sydämen sykkeeseen ja verenpaineen laskuun. (Tyrväinen,L yms.2022.) Lisäksi metsällä on todettu olevan unen laatua parantava ja vastustuskykyä lisäävä vaikutus (UKK.2022). Myöskin ilmansaasteet ja ympäristön melu koetaan stressaaviksi ja metsään hakeutumalla näistä päästään eroon.
Kansanterveyden näkökulmasta metsien hyödyntämisestä keskustellaan tällä hetkellä paljon. Suomessa tutkitaankin, kuinka voitaisiin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa luontoa hyödyntämällä. Sairauksien hoitoon metsässä liikkumisen vaikutuksia on tutkittu vähän. Tästä tarvittaisiinkin lisää tutkimusta. (Tyrväinen,L yms.2022.)
Metsän vaikutukset motorisiin taitoihin
Maastossa liikkuessa motoriset taidot ja liikkeiden hallinta kehittyvät niin lapsilla kuin aikuisilla. Fyysinen aktiivisuus kasvaa liikkumalla luonnossa kuin huomaamatta, luonnossa liikutaan reippaammin kuin sisällä. Lasten luontaisia tapoja liikkua ovat kiipeily, hyppely ja juoksu, kävely jne. Lapset tarvitsevat paikkoja, jotka ruokkivat mielikuvitusleikkejä ja antavat mahdollisuuden luontaiselle liikkumistavalle. Metsä tarjoaa tällaisen paikan mutkittelevien polkujen, kivien, kantojen luonnon moninaisuuden kautta. Näillä kaikilla taidoilla on lapsen kehitykseen merkittävää vaikutusta lapsuudessa ja loppuelämänkin aikana. Luonto on todella lasten paras leikkipaikka. (Metsähallitus a.2022)
UKK-instituutin mukaan yli kaksi miljoonaa suomalaista harrastaa kävelyä. Maastossa käveleminen sopii kaiken ikäisille. Luontoon ja viheralueleille tulisikin päästä helposti. Terveydelle on hyväksi liikkua reippaasti puolituntia päivässä vaikkapa metsäteillä, kuntoradoilla. Metsän poluilla liikkuminen lisää hypähtelyä, mikä on erityisen hyvää luustolle aikuisenakin. Samalla metsästä voi poimia mukaansa terveellistä ravintoa esim. marjoja ja sieniä. Nämä auttavat mm. painonhallinnassa ja kolesteroliarvojen alentamisessa. (UKK.2022.)
Luonnon sosiaaliset vaikutukset
Edellä mainittujen asioiden lisäksi luontokokemukset lisäävät sosiaalista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja mieliala kohentuu, mikä näkyy myönteisenä suhtautumisena toisiin ihmisiin. Luonnossa voi liikkua monin eri tavoin yksin tai yhdessä. Perinteisiä muotoja ovat retkeily, maastohiihto, suunnistus, kävely, luonnon tarkkailu ja vaellus. Näiden rinnalle on noussut myös uusia harrastusmuotoja kuten luontokuvaus, geokätköily tai maastopyöräily. Hyvin auki pysyvät polut ympäri vuoden kertovat metsän runsaasta ja monipuolisesta käytöstä. Syyt lähteä luontoon vaihtelevat virkistymismotiivien esimerkiksi maisemien, rentoutumisen, yhdessäolon kautta (Metsähallitus a.2022). Välillä on hyvä hetki siirtyä luontoon pois sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja olla hetki yksin omien ajatusten kanssa. (UKK.2022.)
Lopuksi
Luonnossa liikkuminen on osa kulttuuriamme, elämäntapaamme ja vapaa-aikaamme (Metsähallitus a.2022). Hyödyt luonnossa liikkumisesta sekä yksilölle että yhteiskunnalle ovat merkittäviä sairauksien ehkäisyn ja terveyttä ylläpitävän vaikutuksen ansiosta. Luontoympäristöjen tulisikin olla lähellä ja helposti saavutettavissa. (Metsähallitus b.2022)
Tutustu tästä linkistä mielenterveystalon hyvinvointia luonnosta ohjelmaan.