Kollegoideni kannustuksesta ja yhteisestä huolestamme opiskelijoiden yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, kirjoitan tämän blogin. Haluan nostaa esille yhdessä ystäväni, opiskelijakaverini sekä kollegani Maria Halosen kanssa tekemämme YAMK-opintoihin liittyvän Kehittämistyön ”Miten yksinäisyys vaikuttaa ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointiin? -Ryhmäytymisen merkitys yksinäisyyden ehkäisyssä”. Tämän tutkimuksen tulokset kertovat karua todellisuutta ja suorastaan julmuutta nuorten yksinäisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Häneltä on myös lupa käyttää kehittämistyötä blogin kirjoittamiseen.
Kehittämistyön aihetta miettiessämme, tämän ilmiön tutkiminen ja syvempi tarkastelu oli meille molemmille aika selkeä hyvin nopeasti, työskentelimmehän molemmat silloin jo oppilaitosympäristössä ja olimme kohdanneet nuoria, joiden arkea varjosti yksinäisyyden tunne ja ulkopuolelle jääminen. Vaikkakin kehittämistyömme käsitteli toisen asteen opiskelijoita, sama ilmiö näyttää toistuvan myös ammattikorkeakoulu -ympäristössä. Olimme yllättyneitä siitä, miten vähän tutkittua tietoa löytyikään aiheesta, joten kehittämistyömme oli erittäin aiheellinen ja antoi aihetta lisätutkimukselle.
Yksinäisyyden vaikutukset nuorten hyvinvointiin
Opiskelijat saattavat hakea siirtoa toiseen oppilaitokseen koska kaverisuhteiden solmiminen ei onnistu, joko omien sosiaalisten haasteiden vuoksi tai itsestä johtumattomien syiden takia. Opiskelijat saattavat kokea ryhmän ulkopuolelle jättämistä tai jopa syrjintää. Korkeakouluopiskelijat tulevat usein hyvin erilaisista taustoista ja opiskelupäätökseen vaikuttavat monet tekijät. Ryhmät voivat muodostua heterogeenisiksi, jolloin sosiaalinen kiinnittyminen ei aina tapahdu spontaanisti. Pandemian jälkeen on huomattu että ”etäily” on tullut jäädäkseen, kuitenkin yhä useampi opiskelija haluaa olla kampuksella, nähdä kavereita ja opettajiakin. Opiskelijat kaipaavat vuorovaikutusta ja haluavat suunnitella yhteistä tekemistä vapaa-ajalla opiskelijakavereiden kanssa.
Osa nuorista on voinut jo aiemmin kokea ulkopuolisuutta aiemmissa opinnoissa. Uuden opiskelun alkaessa he saattavat toivoa parempia mahdollisuuksia, mutta ilman tukea sopeutuminen voi olla haastavaa.
Yksinäisyys heijastuu nuoren elämään kokonaisvaltaisesti. Se vaikuttaa sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin ja näkyy usein oppimisessa, motivaation tasossa ja koulussa viihtymisessä. Opiskelevat nuoret voivat kohdata erityisiä paineita: opintoihin liittyvä epävarmuus, työelämätaitojen omaksuminen ja identiteetin rakentaminen limittyvät sosiaalisiin odotuksiin. Kun rinnalla ei ole vertaisia tai turvallista verkostoa, nuori voi kokea olevansa irrallaan yhteisöstä.
Psyykkisesti yksinäisyys altistaa ahdistukselle, alakuloisuudelle ja itseluottamuksen heikkenemiselle. Tutkimusten mukaan pitkäkestoinen yksinäisyys voi vaikuttaa jopa nuoren kehittyviin sosiaalisiin taitoihin ja kykyyn luoda merkityksellisiä ihmissuhteita myöhemmin elämässä. Norilla opiskelijoilla opiskelumotivaatio saattaa laskea, poissaolot lisääntyä ja kokemus ”en kuulu joukkoon” voi johtaa keskeyttämisen riskin kasvuun.
Fyysisesti yksinäisyys voi ilmetä univaikeuksina, jaksamisen haasteina ja yleisen hyvinvoinnin laskuna. Nuoren elämänvaiheessa, jossa identiteetti, minäkuva ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat vasta muotoutumassa, yksinäisyyden haittavaikutukset voivat olla erityisen voimakkaita.
Ryhmäytymisen merkitys yksinäisyyden ehkäisyssä
Ryhmäytyminen on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä opiskelijoiden yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se ei ole satunnaista yhdessäoloa, vaan tavoitteellista toimintaa, jossa rakennetaan ryhmän sisäistä luottamusta, turvallisuutta ja yhteistyötaitoja. Opiskelijat, jotka tuntevat kuuluvansa ryhmään, pysyvät opinnoissa paremmin. Ryhmäytyminen toimii siis myös koulutuksellisena suojatekijänä.
Hyvin suunniteltu ryhmäytyminen vaikuttaa monella tasolla:
Miksi tämä kaikki on tärkeää?
Koska kukaan ei saa jäädä yksin! Jokainen nuori ansaitsee oppimisympäristön, jossa hän tulee nähdyksi ja kuulluksi. Yhteisöllinen ryhmä ei synny sattumalta – se syntyy yhdessä. Yksinäisyys on ilmiö, johon voimme vaikuttaa. Jokainen kohtaaminen ja jokainen yhteinen hetki vahvistaa yhteisöllisyyttä. Opiskeleville nuorille ryhmäytyminen ei ole vain mukava lisä – se on olennainen osa hyvinvointia ja usein myös oppimisen edellytys.
Lue lisää kehittämistyöstä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308538
