Ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkoston ja Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) 19.3.2025 järjestämässä vuoden 2024 AMKISTA URALLE – Uraseurantakyselyn tulosseminaarissa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja mm. siitä, millaista osaamista ammattikorkeakouluista valmistuneet pitävät tärkeänä, onko koulutus vastannut työelämän vaatimuksiin, ja miten työelämän osaamistarpeita voitaisiin ennakoida.
Valtakunnallinen uraseurantakysely lähetetään vuosittain kaikille viisi vuotta sitten ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Syksyllä 2024 uraseurantakysely lähetettiin n. 33 000 ammattikorkeakoulusta vuonna 2019 valmistuneelle. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti yhteensä 11 600 (42 %) valmistunutta. Vaasan ammattikorkeakoulusta kyselyyn vastasi 201 vuonna 2019 valmistunutta (35%).
Kyselyn avulla ammattikorkeakoulut saavat arvokasta tietoa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä, urapoluista, lisäkouluttautumisesta sekä tyytyväisyydestä työuraan ja suoritettuun tutkintoon. Tulosten avulla ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus kehittää koulutustaan ja vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.
Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana
Satu Meriluoto (2025) Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta käsitteli puheenvuorossaan osaamistarvekompassia, ennakointitiedon palvelua, joka tarjoaa asiantuntijoille tietoa työelämässä nyt ja lähitulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta (Meriluoto 2025). Palvelu on rakennettu Jotpan ennakointikysymysten varaan: Mitä on työikäisten tarvitsema uusi osaaminen? Millä aloilla osaamisrakenne muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävimmin? ja millä tavoin voidaan edistää positiivisia työmarkkinasiirtymiä? Osaamistarvekompassin tavoitteena on tukea asiantuntijoiden työtä ennakoimalla työn ja osaamisen kohtaannon paranemista ja jatkuvan oppimisen palveluiden kehittämistä. (Meriluoto 2025.)
Meriluoto (2025) toi puheenvuorossaan esiin myös ammatin käsitteeseen liittyviä haasteita. Ammatin käsitettä tulisi tarkastella kriittisesti, sillä vaarana on, että käsite rajoittaa opiskelijan ja valmistuneen asiantuntijan ajattelua. Koska ihmisellä on usein monenlaista osaamista ja kiinnostusta erilaisiin asioihin, ammatin käsitettä hedelmällisempi olisi osaamisprofiilin käsite. (Meriluoto 2025.)
Uraohjauksen näkökulmasta voidaan todeta, että Meriluodon (2025) esittelemät näkökulmat tukevat vahvasti korkeakoulujen urapalveluiden kehittämistä kohti ennakoivaa, opiskelijalähtöistä ja osaamiskeskeistä ohjausta. Ammattiin valmistumisen sijaan ohjauksessa tulee korostaa opiskelijan yksilöllistä polkua, moninaisia mahdollisuuksia ja oman osaamisprofiilin rakentamista. Osaamisprofiilin käsite antaa tilaa opiskelijan erilaisille kyvykkyyksille, kokemuksille ja kiinnostuksen kohteille. Tämä lähestymistapa tukee myös uraliikkuvuutta ja mahdollistaa joustavamman suhteen oman osaamisen kehittämiseen ja työelämässä suunnistamiseen.
Lisäkoulutustarpeista ja osaamisen kehittämisestä
Tina Lauronen (2025) nosti esiin AMKISTA URALLE –seminaarissa uraseurantakyselyn avointen vastausten kautta esiin noussutta tärkeää tietoa siitä, millaista lisäkoulutusta amk-tutkinnon suorittaneet kokevat tarvitsevansa ja mitä osaamista he suosittelevat nykyopiskelijoiden kehittävän tulevaa työelämää varten. Aineiston analyysiin oli hyödynnetty monipuolisesti tekoälyavusteisia menetelmiä. (Lauronen 2025).
Lauronen (2025) kertoi, että analyysin perusteella lisäkoulutuksen tarve painottuu kokonaisten tutkintojen sijaan lyhyempiin koulutuksiin. Tulokset tukevat jatkuvan oppimisen näkökulmaa ja antavat suuntaa korkeakoulujen koulutustarjonnan kehittämiselle mm. pienten osaamiskokonaisuuksien kautta.
VAMK tarjoaa alumneilleen mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan maksutta kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen. Avoimen AMK:n kautta voi nyt myös aloittaa uuden 15 opintopisteen Master School -polun, joka on joustavasti suoritettavissa verkossa työn ohessa. Opiskelun voi aloittaa heti valmistumisen jälkeen – kahden vuoden työkokemusta ei vielä tässä vaiheessa tarvita. Kun kahden vuoden työkokemus täyttyy, opiskelija voi hakea tutkinto-opiskelijaksi haluamaansa Master School -ohjelmaan VAMKissa. VAMKissa on kehitteillä myös pienten osaamiskokonaisuuksien tarjonta, mikä mahdollistaisi lyhyiden ja vain muutamien opintopisteiden suuruisten opintojaksojen suorittamisen avoimen AMK:n kautta esimerkiksi osana työelämän ammatillista kehittymistä.
Työelämässä tarvittavaan osaamiseen liittyvät avoimet vastaukset Lauronen (2025) on jakanut neljään kategoriaan:
- Sosiaalisiin kanssakäymisiin liittyvät taidot (esim. viestintä, vuorovaikutus, verkostoituminen)
- Välineellinen osaaminen (esim. yleiset tietotekniikan taidot, tekoälyn hyödyntäminen, budjetointi)
- Oman alan osaaminen (esim. käytännön osaaminen, harjoittelut, monipuolisuus)
- Oman toiminnan kehittäminen (esim. itsensä johtaminen, ajanhallinta, stressinhallinta)
Nämä tulokset tarjoavat uraohjaukselle konkreettisen viitekehyksen: voimme auttaa opiskelijoita reflektoimaan omaa osaamistaan suhteessa näihin osa-alueisiin ja tunnistamaan, missä osaamisen kehittämisen tarpeet ovat. Myös työnantajayhteistyössä nämä neljä kategoriaa voivat toimia keskustelunavaajina, kun selvitetään, mitä työelämä todella arvostaa ja odottaa vastavalmistuneilta.
VAMKissa opiskelevien ja valmistuneiden palautteet merkittävä osa toiminnan kehittämistä
Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden palautteet ovat tärkeä osa korkeakoulun toiminnan ja opetuksen jatkuvaa kehittämistä. Opiskelijoilta kerätään palautetta niin korkeakouluopintojen aikana, valmistumisvaiheessa kuin valmistumisen ja työelämään siirtymisen jälkeenkin. Valtakunnallisten valmistuvien opiskelijoiden palautekyselyn (AVOP) ja uraseurantakyselyn lisäksi VAMKissa toteutetaan lisäksi oma alumni- ja urakysely 2 vuotta aiemmin valmistuneille. Palautekyselyt ovat tuoneet arvokasta tietoa niin opiskelijoiden kokemuksista opintojen aikana kuin myös työelämään siirtymisen jälkeen. Merkittävä osa korkeakoulujen toiminnasta on yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa ja korkeakouluopintojen työelämälähtöisyydessä. Mitä paremmin korkeakouluopetus vastaa sisällöltään työelämän ja elinkeinoelämän tarpeita, sitä varmemmin korkeakoulu pystyy tuottamaan niin alueellisesti, paikallisesti kuin valtakunnallisestikin uusia asiantuntijoita työelämän muuttuviin tarpeisiin.
