Ladattavien henkilöautojen osuus ensirekisteröinneistä huhtikuussa 2023 oli jo 55%. Ladattavia henkilöautoja ovat sähköautot ja ladattavat hybridit. Myöhemmin tässä artikkelissa sähköautolla tarkoitetaan ladattavaa henkilöautoa. Kuva 1 havainnollistaa ladattavien henkilöautojen nopeaa yleistymistä. Siten myös henkilöautojen lataustarve kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Lataus tapahtuu pääasiassa autoilijoiden kotona, asui henkilö sitten omakotitalossa tai taloyhtiössä. Omakotitaloon latauspisteen järjestäminen on kohtalaisen helppoa ja suoraviivaista. Taloyhtiössä latauspisteiden hankinta puolestaan saattaa olla iso ponnistus.
Latausasemahankkeeseen tarvitaan hyväksyntä yhtiökokoukselta. Hankkeen toteutuminen edellyttää joko normaalin enemmistöpäätöksen, tuplaenemmistön tai 2/3 määräenemmistön, tapauksesta riippuen. Latauspiste on mahdollista asentaa myös osakkaan muutostyönä, jolloin muutostyön teettäjä maksaa suoraan urakoitsijalleen. Osakkaan muutostyönä tehty latauspiste tarvitsee yhtiön luvan, joka voi sisältää ehtoja. Samoja ehtoja noudatetaan sitten muiden osakkaiden muutostyönä tehtyihin latauspisteisiin.
On luonnollista, että lataushanketta yhtiön hankkeena kannattavat sähköauton omistavat, tai sellaisen hankintaa suunnittelevat. Kun taas muille, investoinnin perustelu on työläämpää. Kustannuksia on mahdollista alentaa ja sitä kautta saada yleistä hyväksyntää investoinnille asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta saatavalla sähköautojen latausinfran kehittämisen avustuksella. Avustuksia myönnetään asuinrakennuksen omistaville yhteisöille, kuten esimerkiksi taloyhtiöille. Aran myöntämä avustus on merkittävä, 35% toteutuneista kustannuksista. Avustusta on mahdollista saada jopa 4000 euron latauspistekohtaisiin kuluihin saakka. Latauspaikkaa kohti avustusta voi siten saada enintään 1400 euroa.
Avustuksen edellytykset ja tuettavat toimenpiteet
Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että yhteisö rakentaa toiminnallisen latausvalmiuden vähintään viidelle latauspisteelle tai kaikille autopaikoille, jos taloyhtiössä on alle viisi autopaikkaa. Avustusta saa tällöin myös pelkän latausvalmiuden rakentamiseen. Valmius latauslaitteen asentamiselle heti tai myöhemmin vaaditaan, mutta yhtään latauslaitetta ei tarvitse ottaa käyttöön. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tilanteen, jossa kaikki autopaikat kaapeloidaan valmiiksi, mutta latausasema hankitaan vain heille, joilla on siihen olemassa oleva tarve.
Avustus on enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen kustannuksiksi hyväksytään arvonlisäveroineen seuraavat toimenpiteet, edellyttäen että hanke toteutetaan:
- kartoitus latauspisteiden asentamismahdollisuudesta ja sijoituksesta
- hankesuunnitelma
- kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja sähköjohtimiin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt, myös uusi sähköliityntä lataamiseen tarpeisiin ja erillinen latauskeskus ovat avustuskelpoisia. Autopaikkakohtainen sähköjohdin tulee kestää vähintään 11 kW teho kolmivaiheisena.
- latauslaitteeseen liittyvät kustannukset, jos latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön omistuksessa ja ne on varustettu tyypin 2 koskettimella ja niissä voidaan tarvittaessa käyttää vähintään 11 kW lataustehoa.
Autopaikkakohtainen 11 kW kolmivaihetehon vaatimus ei kuitenkaan aseta vaatimuksia latauskenttää syöttävälle järjestelmälle. Teoriassa on mahdollista, mutta ei järkevää, rakentaa latausjärjestelmä, jossa koko järjestelmä on kolmen 16 A sulakkeen perässä. Tällöin jokaisella latauspaikalla on mahdollista ladata 11 kW teholla, mikäli ei ole muita lataajia samaan aikaan. Tällöin kuormanhallinta rajoittaisi lataustehoa useampien ladatessa yhtä aikaa. Avustuksen saamisen ehtona ei varsinaisesti edellytetä edes yhtä 16 A sulaketta, vaan riittää että kaapelointi mahdollistaa 11 kW kolmivaiheisesti. Ajatuksena tässä on se, että käytännön latausteho voi olla aluksi alhaisempi ja sitä voi kasvattaa myöhemmin tarvittaessa ilman että kaapelointi rajoittaisi lataustehoa.
Vaikka avustuksen saamisen ehdot ovat kohtalaisen vaatimattomat, avustusta ei kuitenkaan myönnetä keskeneräisiin uudisrakennuskohteisiin eikä vanhan rakennuksen yhteyteen rakennettavan autokatoksen tai autotallin yhteydessä toteutettaviin latausratkaisuihin. Avustuksen saamisen edellytyksiä on muitakin, tässä esiteltiin keskeisimmät. Muista vaatimuksista ja avustuksen hakemisen yksityiskohdista saa lisää tietoa ARA:n sivustolla.
Latausinfra-avustuksen tulevaisuus
Tätä kirjoittaessa ARA:n web-sivustolla on seuraava tiedote: ”Uusille hakemuksille on 5.6.2023 vapaana noin 2 miljoonaa euroa. Avustuksen jatkosta ja ehdoista vuodelle 2024 sekä mahdollisesta lisämäärärahasta kuluvalle vuodelle päättää tuleva hallitus.” Vielä siis ehtii avustuksen piiriin, jatkosta ei tiedetä ainakaan ennen meneillään olevien hallitusneuvotteluiden päättymistä.
ARA:n tukea on myönnetty vuodesta 2018 alkaen. Tuettuja latausvalmiuksia oli vuoden 2021 loppuun mennessä noin 35 000 kappaletta. Avustusta myönnettiin vuonna 2022 9 miljoonaa euroa. Tällä rahalla toteutettiin 13407 latauspistettä. Lisäksi avustusta sai myös työpaikkojen latauspisteisiin 0,5 miljoonaa euroa, jolla toteutettiin 630 latauspistettä. Latauspisteitä on siis toteutettu valtion rahoittamana ARA:n kautta runsaat 50 000 vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuodelle 2023 myönnetyllä rahalla on toteutettu tai toteutetaan todennäköisesti vielä useita tuhansia latauspisteitä.
Kesäkuussa 2023 ladattavia henkilöautoja on Suomessa liikenteessä runsas 170 000. Noin puolet suomalaisista asuu omakotitaloissa tai paritaloissa. Omakotitalot eivät ole tuen piirissä. Mainittujen lukujen valossa voi olettaa, että latausinfra-avustuksella on toteutettu latauspisteitä taloyhtiöihin lähes yhtä paljon kuin niissä asuvilla on sähköautoja.
Koen autoilun sähköistymisen positiivisena asiana sekä sähköjärjestelmän että yhteiskunnan toiminnan näkökulmasta. Sääriippuvan sähköntuotannon, tuuli- ja aurinkoenergian osuuden ollessa merkittävää, autojen sähköistyminen tuo enenevin määrin sähköjärjestelmään kaivattua joustoa. Autoja ladataan, kun sähköenergiaa on saatavilla runsaasti ja ei ladata, kun tuotannosta on niukkuutta. Tulevaisuudessa energia voi virrata myös autoista takaisin verkkoon päin. Tällöin sähköajoneuvot ovat kumipyörien päällä oleva energiavarasto, jonka investointia jaetaan autoilun sekä sähköverkon kesken ja sitä kautta hyötyjiä ovat sekä autoilijat että kaikki sähkön käyttäjät.
Sähköauton hankintatukea ei enää myönnetä. Hankintatuesta käytiin paljon keskustelua kansan keskuudessa sekä mediassa. Latausinfra-avustus puolestaan on suurelle kansaosalle tuntematon, vaikka avustus on parhaimmillaan samaa suuruusluokkaa kuin sähköauton hankintaan myönnettiin. En tiedä miksi kansalaiskeskustelu infra-avustuksesta on jäänyt vähäiseksi.
Oma näkemykseni latausinfra-avustuksesta on seuraava: Latausinfra-avustusta ei myönnetä omakotitalossa asuville ja siten kansalaisten kohtelu ei ole yhdenvertaista. Avustuksen maksavat kansalaiset verotuksen kautta ja rahan kierrättäminen valtion kautta on tehotonta ja luo hukkaa. En koe oikeutusta yhteiskunnan avustukselle asuinrakennuksen omistaville yhteisöille latausinfraan jatkossa. Käytetään rahat valtiolle kuuluviin tehtäviin, yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitoon, kuten tieverkon korjausvelkaan, poliisien rahoitukseen tai tuomioistuimien ruuhkan purkamiseen. Sähköautot sekä niihin liittyvät tuotteet ja palvelut ovat ylittäneet kriittisen massan. Sähköautoilu etenee markkinavetoisesti avustuksista huolimatta. Sähköautoja ei hankita ympäristönäkökulmasta, vaan niitä hankitaan koska niiden energiakustannus on maltillinen ja ne mahdollistavat polttomoottoreita paremman ajokokemuksen. Sähköautoilu etenee jatkossa ilman valtion tukeakin.
