Ihmisiltä monesti kysytään, miksi valitsit juuri tämän alan? Minun tarina on aika yleinen, sattumalla on ollut iso vaikutus valintoihin. Mutta ehkä suurin vaikutus oli vanhempien vaikutus, etenkin isäni kommentit. Isä kannusti siitä saakka, kun olen oppinut puhumaan: ”Opiskele poika insinööriksi. Insinööreillä on hyvä palkka, helpot työt ja hyvät autot”. Ensimmäinen aineeni ala-asteen äidinkielen tunneilla olikin, mitä haluat olla aikuisena: ”Minusta tulee isona insinööri”. Tuohon isäni kommenttiin insinöörin työn helppoudesta, hyvästä palkasta ja autoista täytyy todeta, että ajat ovat muuttuneet sitten 60-luvun. 😊
25 edeltävän vuoden aikana olen saanut tehdä töitä asentajana sekä asennusvalvojana, tuotekehityksessä, tuotannon suunnittelussa, suunnittelijana ja pääsuunnittelijana, projektin johtamisessa sekä myynnin tukena. Jokainen tehtävä on muuttanut minua, ihminen sopeutuu tehtävän asettamiin odotuksiin. Nykyisen opettajan ammatin ohella ehkä opettavaisin tehtävä on ollut käyttöönottotehtävät. Käyttöönottajalta odotetaan paitsi syvää osaamista käyttöönotettavista laitteistoista sekä niiden ympäristöstä, myös uteliaisuutta, paineensietokykyä, vastuunkantokykyä ja auttavia ihmissuhdetaitoja. Käyttöönottajana näin maailmaa monesta näkökulmasta, usealla mantereella. Tehtävä antoi paljon, mutta nyt pienten lasten isänä, opettajan ammatti on kokonaisuutena tähän elämänvaiheeseen osuvampi.
Opettajan työ on oppimista, sanoi eräs kollega. Korkeakoulun lehtorina saan olla tekniikan kehittymisen eturintamassa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Vaasan Energiaklusteri tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet insinööreille ja muille omien alojensa ammattilaisille. Yksi Vaasan kruununjalokivistä on kolmen korkeakoulun yhteislaboratorio Technobothnia. Technobotnia mahdollistaa laadukkaamman laitteiston, mitä mainitut korkeakoulut voisivat yksinään hankkia. Laboratorioharjoitukset ovat keskeinen osa insinööriksi opiskelua. Laboratoriossa voidaan käytännössä havainnollistaa teoriatunneilla saatuja oppeja.
Käyttöönottotehtävissä eniten pulssia nostava tilanne oli, kun tarkastettu laitteisto kytkettiin jännitteelliseksi ensimmäisen kerran. Olenko tehnyt kaiken oikein, eihän mitään unohtunut? Valmiissa laitoksissa saatetaan tehdä lopuksi ensiökokeena oikosulku- tai maasulkukokeita. Mainittuja kokeet ovat vaarallisia sekä kuluttavia laitteille. Kokeita kuitenkin tehdään, koska vain todellisen vian tekeminen ensiöpiiriin todentaa mm. suojausautomaation toiminnan täysin varmaksi.
Miksi näin? Suojausautomaatio perustuu virta- ja jännitemuuntajien mittaamiin toisioarvoihin. Kokonaisuus muodostuu useista komponenteista. Koestuksessa järjestelmien oikea toiminta tarkastetaan ensin laitekohtaisesti, sitten osajärjestelmittäin ja lopulta todetaan kokonaisuuden toiminta. Koska todellisia ensiövikoja ei aina tehdä, on olemassa inhimillisen erehdyksen aiheuttama vaara, että suojausautomaatio ei kaikilta osin toimi. Näin on erityisesti suunnattujen suojien osalta.
Ensiökokeen tekemistäkin on mahdollista harjoitella Technobothnialla varsin todentuntuisissa olosuhteissa. Laboratorioharjoituksissa ei ole tarpeen käyttää todellisessa laitosympäristössä esiintyviä kiloamppeerien virtoja tai kilovolttien jännitteitä. Vaan erilaiset viat simuloidaan käyttämällä toisiokoestuslaitteita, jotka kykenevät syöttämään toisiossa esiintyvät virrat ja jännitteet siten, että suojausautomaatio luulee näkevänsä todellisen vian.
Käytännön kokeen järjestely on karkeasti seuraava: Ennen koetta on laadittava suunnitelma, jota seurataan. Vaatimus suunnitelmaan tulee jo sähkötyöturvallisuusvaatimuksista. Työryhmä asettaa mahdolliset väliaikaiset häiriötallentimet maasulunsammutuskelaan ja muualle, mikäli kokeelle tarpeelliset tallentimet puuttuvat. Rakennetaan vika ensiöpiiriin ja seurataan suunnitelmaa. Kokeiden jälkeen luetaan häiriötallentimet, analysoidaan tulokset ja raportoidaan. Jos tulokset eivät vastanneet odotuksia, tehdään tarvittavat muutokset järjestelmään.
Käytännön laitosympäristössä kokeiden suorittaminen vaatii useiden ihmisten yhteistyötä. Esimerkkinä käytetty ensiökokeen harjoittelu laboratoriossa ei tähtää pelkästään jonkin laitteen yksityiskohtien osaamiseen, vaan myös ymmärtämään kokonaisuutta paremmin. Insinöörin tulee hallita paljon yksityiskohtia, koska kokonaisuudessa on paljon yksityiskohtia. Mutta kukaan ei osaa kaikkea eikä kukaan ehdi tehdä kaikkea. Siksi on tarpeen muodostaa yksityiskohdista kokonaisuuksia ja työskenneltävä yhteistyössä muiden kanssa paremman lopputuloksen saavuttamiseksi.
Vaihtaisinko insinöörin uran johonkin toiseen näiden vuosien jälkeen? En, mutta jotain olisin tietenkin voinut tehdä toisella tavalla. Maailma ei ole aina reilu paikka, mutta antamalla anteeksi helpottaa omaa elämää. Tee mitä teet, mutta tee se sydämellä ja ole armollinen muille.
