Opiskelijahyvinvointi ja korkeakoulun rooli hyvinvointiprosessissa
Korkeakoulut ovat keskeisessä roolissa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa, uupumuksen ennaltaehkäisyssä ja opintojen etenemisen tukemisessa (Ylitalo ja muut, 2022). Oppilaitoksien rooli on merkittävä myös opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin edistämisessä, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja kuormittuneiden opiskelijoiden auttamisessa. Opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukeminen on kaikkien oppilaitoksen toimijoiden vastuulla. Positiivinen opiskeluympäristö lisää hyvinvointia, vahvistaa haasteista selviytymisen kykyä ja osallisuuden tunnetta sekä lievittää stressiä. (Haravuori ja muut, 2016, s. 172.)
Koronaepidemian aikana opiskelijoiden masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät etäopiskelun ja sosiaalisten kontaktien vähenemisen seurauksena. Lisäksi myös muut mielenterveysongelmat, arjen hallinnan ongelmat ja yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät opiskelijoilla korona-aikana. Entistä useampi opiskelija tarvitsee tukea ja apua psyykkiseen hyvinvointiin. (Hauhio ja muut, 2022, s. 1,3,5.)
Positiiviset tunteet opiskeluun liittyen, kuten tyytyväisyys, positiivinen asenne ja nauttiminen opiskelusta, lisäävät opiskeluhyvinvointia. Negatiivisten tunteiden, kuten ahdistuksen, stressin ja huolien, puuttuminen lisää myös opiskelijahyvinvointia. Lisäksi sosiaaliset suhteet, sitoutuminen opiskeluun ja saavutukset opiskelussa liittyvät opiskelijoiden hyvinvointiin. (Hossain ja muut, 2023, s.470.)
Heikompaan opiskeluhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa kiusaamiskokemukset, ystävien puute, huonoksi arvioitu terveydentila ja alkoholin käyttö viikoittain. Huono opiskeluhyvinvointi on siis yhteydessä muun muassa epäterveellisiin tottumuksiin ja kiusaamiseen. Hyvä opiskeluhyvinvointi puolestaan ennustaa parempaa opiskelumenestystä. (Suvanto ja muut, 2020, s.41–42.)
Korkeakoulujen hyvinvointityö on systeeminen kokonaisuus, jonka tavoitteena on hyvinvoiva ja opiskelukykyinen opiskelija. Hyvinvointityöhön kuuluu strategiataso, toiminnanohjaus, opiskeluhyvinvointityön toteuttaminen, seuranta ja arviointi. (Inkinen ja muut, 2021, s. 98.) Oppilaitosten henkilökunta on avainasemassa opiskelijoiden hyvinvoinnin, terveyden ja voimavarojen tunnistamisessa (Suvanto ja muut, 2020, s.50).
Ammattikorkeakoululaki (932/2014) säätelee ammattikorkeakoulujen toimintaa ja opiskelijoiden oikeuksia ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määrätään opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn seuraamisesta ja edistämisestä, sekä oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden, sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin säännöllisestä tarkastamisesta. Opiskeluun soveltumattomuuteen liittyvien sorasäädösten ja määräysten toimeenpanoon liittyvissä asioissa huomioon otettavat lait ovat rikosrekisterilaki (770/1993) sekä laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011).
Tutkimuksen toteutus
Opinnäytetyö on osa hyvinvoinnin asiantuntijan YAMK-tutkintoa ja se tehtiin yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa eri korkeakoulujen opiskelijahyvinvoinnin huoliprosesseja sekä Vaasan ammattikorkeakoulun ammattihenkilöiden näkemyksiä huoliprosessin kokonaisuudesta. Tavoitteena oli tuottaa Vaasan ammattikorkeakoululle opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessimalli.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin benchmarking-menetelmää sekä teemahaastattelua. Tutkimuksen aineistot analysoitiin laadullisen sisällön analyysin avulla. Tutkimuksessa vertailtiin eri korkeakoulujen opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessimalleja sekä selvitettiin Vaasan ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden näkemyksiä opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessista. Näiden tutkimustulosten pohjalta tehtiin ehdotus opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessimallista Vaasan ammattikorkeakoululle.
Huolien sisällöt ja toimijoiden vastuut
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessi koostuu eri korkeakouluissa yhdistävistä pääteemoista, kuten huolen puheeksi otosta, varhaisesta tuesta sekä tukipalveluista. Nämä samat teemat nousivat esiin myös tutkimuksen teemahaastattelujen tuloksissa. Erottavina tekijöinä eri korkeakoulujen huoliprosessimalleissa oli löydettävissä korkeakoulujen kehittämiä erilaisia menetelmiä, joilla opiskelijahyvinvointia voidaan tukea ja parantaa.
Teemahaastatteluilla etsittiin tuloksia tutkimuskysymykseen, minkälainen on ehdotus opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessimallista Vaasan ammattikorkeakoululle. Haastateltavien vastauksista nousi kaksi pääkategoriaa: huolien sisällöt ja huoliprosessi. Opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessin huolien sisällöiksi tutkimuksessa nousi hyvinvointiin, vuorovaikutukseen ja opintoihin liittyvät huolet. Hyvinvointiin liittyvät huolet sisältävät fyysiset terveysongelmat, mielen hyvinvointiin liittyvät huolet sekä päihdeongelmat. Vuorovaikutukseen liittyvät huolet sisältävät opiskelijan käytöksen muuttumisen, uhkaavan käytöksen ja häirintään liittyvät huolet. Opintoihin liittyvät huolet sisältävät opintomenestykseen liittyvät huolet, osaamishaasteet ja oppimisvaikeudet sekä vilppiin liittyvät huolet. (Kuvio 1.)
Vaasan ammattikorkeakoulun asiantuntijat korostivat vastauksissaan sen henkilön vastuuta huoliprosessissa, joka huolen huomaa. Henkilön, jolla herää huoli opiskelijan hyvinvoinnista, tulee myös siihen puuttua. Keskeisiksi toimijoiksi opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessissa asiantuntijat nostivat Vamokin häirintäyhdyshenkilön, kuraattorin, opiskelijahyvinvoinnin työryhmän, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, YTHS:n sekä turvallisuuspäällikön.
Opiskelijahyvinvoinnin työryhmä tulee tutkimuksen tulosten mukaan olla ylin toimija opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessissa. Työryhmän tulee saada tietoonsa oppilaitoksen opiskelijoilla esiintyneitä huolia ja se, miten huoliprosessissa on onnistuttu vastaamaan opiskelijoiden huoliin. Näiden tietojen pohjalta työryhmä voi kehittää opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessia entistä vaikuttavammaksi. Opiskelijahyvinvoinnin työryhmän toinen tärkeä tehtävä on opiskelijahyvinvoinnin ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen.
Tutkimuksen tulosten perusteella nousi esiin, että oppilaitoksessa olisi hyvä olla vastuuhenkilö, joka ottaisi päävastuun huoliprosessin etenemisestä. Tämä henkilö toimisi huoliprosessin koordinaattorina ja mahdollistaisi sen, että henkilö, joka huoleen puuttuu, voi olla varma, että asia etenee ja opiskelija saa tarvitsemansa avun. Huoliprosessin koordinaattorilla tulisi olla osaaminen ja resurssi hoitaa tehtäväänsä. Koordinaattorin olemassaolo mahdollistaisi myös sen, että henkilö, joka huolen havaitsee, voisi irtaantua huoliprosessista ja jatkaa omaa ydintehtäväänsä. Huoleen puuttuminen voi viedä kohtuuttomasti resursseja yksittäiseltä oppilaitoksen toimijalta, jos opiskelijan asiat vaativat paljon tukea ja aikaa. Jos huolen havaitsee toinen opiskelija, on tärkeää, ettei opiskelija jää vastaamaan huoliprosessin etenemisestä, vaan opiskelija voi viedä huolen eteenpäin huoliprosessin koordinaattorille, joka jatkaa huoliprosessin eteenpäin viemistä.
Tutkimuksen tuloksissa myös rehtorin ja kouluhallituksen vastuu huoliprosessissa korostui. Toisaalta myös korkeakouluopiskelijan oma vastuu omasta hyvinvoinnista nostettiin keskiöön. Täysi-ikäinen opiskelija on loppujen lopuksi itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja siitä, ottaako tarjotun tuen ja avun vastaan.
Huoliprosessin vaiheet
Huoliprosessin vaiheet tutkimuksen tuloksien perusteella ovat ennaltaehkäisevä toiminta, huolen herääminen, huolen sisällön selvittäminen, huolen tason selvittäminen, huoleen reagoiminen, avun järjestäminen opiskelijalle ja huoliprosessin kehittäminen (Kuvio 2.)
Tutkimuksen tulosten mukaan huolen herätessä opiskelijan hyvinvoinnista, tulee ensin selvittää huolen sisältö ja huolen taso. Huolen sisältö määrittelee vastausten perusteella sen, miten huoleen reagoidaan ja huolen taso määrittelee sen, miten nopeasti huoleen tulee reagoida. Huoliprosessi on toiminut tarkoituksenmukaisesti, kun huoleen on reagoitu ja opiskelija saa tarvitsemansa tuen ja avun. Sen jälkeen huoliprosessi etenee opiskelijahyvinvoinnin työryhmän kehitettäväksi, jolloin huoliprosessin kehittäminen on jatkuvaa. Ennaltaehkäisevä toiminta kuuluu vastausten perusteella ensisijaisesti opiskelijahyvinvoinnin työryhmän vastuulle. Opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessin keinoiksi tutkimuksessa nousi esiin ennaltaehkäisevät keinot, huolen puheeksi otto sekä varhainen puuttuminen ja varhainen tuki. Myös tukipalvelut, vertaistuki ja moniammatillinen yhteistyö kuuluvat huoliprosessin keinoihin.
Huoliprosessin malli perustuu ennaltaehkäisevään toimintaan, mikä pitää sisällään muun muassa tiedottamisen, jotta opiskelija tietää, mistä apua on tarvittaessa saatavilla. Huoliprosessi etenee huolen tunnistamisesta, huolen tarpeen arvioitiin. Huolen tunnistaminen on jokaisen oppilaitoksen toimijan vastuulla. Huolen tarpeen arvioinnin jälkeen huoliprosessi etenee tukitoimien suunnitteluun ja tukitoimien toteutukseen. Huoliprosessissa seuranta ja arviointi ovat tärkeitä vaiheita, jotka ovat huoliprosessin koordinaattorin vastuualuetta. Seurannan ja arvioinnin tiedoilla opiskelijahyvinvoinnin työryhmä pystyy kehittämään huoliprosessia entistä vaikuttavammaksi.
Huolen vakavuuden arviointi voidaan jakaa akuuttiin, kohtalaiseen ja vähäiseen huoleen. Akuutissa huolessa huoleen puuttuminen tulee tapahtua välittömästi. Kohtalaisessa huolessa huoli otetaan puheeksi ja aloitetaan varhaisen tuen toimet. Vähäisessä huolessa riittää huolta aiheuttavan ongelman seuraaminen ja sen jatkuessa tai pahentuessa huoleen puututaan. Huolen sisällön arviointi jakaantuu kolmeen eri kategoriaan: hyvinvointiin liittyviin, vuorovaikutukseen liittyviin ja opintoihin liittyviin huoliin. (Kuvio 3.)
Hyvinvointiin liittyvissä huolissa prosessi etenee riippuen siitä, onko kyseessä fyysinen terveysongelma, mielen hyvinvointiin liittyvä ongelma vai päihdeongelma. Fyysisissä terveysongelmissa ja mielen hyvinvointiin liittyvissä huolissa keskeisiä toimijoita ovat terveydenhuoltopalvelut ja kuraattori. Päihdeongelmissa noudatetaan päihdeohjelman prosessia.
Vuorovaikutukseen liittyvissä huolissa prosessi etenee käytöksen muuttumisen, uhkaavan käytöksen tai häirinnän perusteella. Keskeinen toimija käytöksen muuttuessa on ryhmänohjaaja. Uhkaavassa käytöksessä keskeisiä toimijoita ovat ryhmänohjaaja, koulutuspäällikkö ja yksikön johtaja. Väkivallan uhassa keskeiset toimijat ovat turvallisuuspäällikkö ja poliisi. Häirinnässä keskeisiä toimijoita ovat Vamokin häirintäyhdyshenkilö, ryhmänohjaaja, kuraattori, koulutuspäällikkö ja yksikön johtaja.
Opiskeluun liittyvissä huolissa prosessi etenee opintomenestykseen liittyvien huolien, osaamishaasteiden ja oppimisvaikeuksien tai vilpin perusteella. Keskeiset toimijat opintomenestyksen muutoksissa ovat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja kuraattori. Huolessa alalle soveltumisesta keskeisiä toimijoita ovat ryhmänohjaaja, soravastaava ja YTHS. Osaamishaasteissa ja oppimisvaikeuksissa keskeisiä toimijoita ovat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja kuraattori. Vilppiin liittyvissä huolissa keskeiset toimijat ovat koulutuspäällikkö, yksikön johtaja ja rehtori. Tässä tutkimuksessa nousi esiin se, että kaikki oppilaitoksen toiminta perustuu lainsäädäntöön. Lainsäädäntö huoliprosessissa koostuu kurinpidollisista keinoista, soralainsäädännöstä, ammattikorkeakoululaista ja viranomaisen vastuusta.
Lopuksi
Opiskeluhyvinvointityön perustana tulee olla selkeät vastuut ja työnjako, sekä tarkoituksenmukaiset menetelmät ja kanavat. Toimintaa arvioidaan, seurataan ja kehitetään tutkimusperusteisesti. (Inkinen ja muut, 2021, s. 98.) Opettajien ja opiskelijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita tulee kehittää ja erityisesti huomioida ne opiskelijat, joilla on puutteita sosiaalisissa suhteissa tai hyvinvoinnin ongelmia (Suvanto ja muut, 2020, s.50).
Tuloksissa huomattavaa on se, että niissä korostuu vain pienen osan Vaasan ammattikorkeakoulun ammattihenkilöiden näkemykset Vaasan ammattikorkeakoulun huoliprosessimallin ehdotuksesta. Tutkimuksessa esitettiin näiden tuloksien pohjalta karkea kuvaus opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessimallista.
Jatkossa ammattikorkeakoulun ja työharjoittelupaikan yhteistyötä on syytä tarkentaa huoliprosessimallissa. Tällöin korostuu yhteistyö oppilaitoksen ja harjoittelupaikan välillä. Jatkossa olisi mielenkiintoista myös tutkia opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessia opiskelijoiden näkökulmasta, millaista tukea ja apua opiskelijat kaipaavat elämäänsä ja opiskelun tueksi.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisella on kauaskantoiset seuraukset sekä opiskelijan tulevaan työelämään, että myös koko loppu elämään. Ennaltaehkäisevät toimet opiskelijahyvinvoinnin parantamiseksi ovat erityisen tärkeitä. Huoliprosessissa ennaltaehkäiseviin toimiin tulisi panostaa vähintään yhtä paljon kuin muihin huoliprosessin keinoihin. Ennaltaehkäisevissä toimissa opiskelijan itse tekemät valinnat oman hyvinvointinsa eteen ovat ratkaisevia.
Aiheesta lisää
Paananen, T. (2025). Opiskelijahyvinvoinnin huoliprosessi. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. Hyvinvoinnin asiantuntija. Vaasan ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287973
