Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita viittauksia siihen, että ulkomaalaisten työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoon liittyviä menettelytapoja tulisi kehittää. Uusien opiskelijoiden maahantuloa tulisi sujuvoittaa ja prosessia nopeuttaa huomattavasti nykyisestä. Oleskeluluvan saamiseen liittyy useita pullonkauloja, jotka hankaloittavat oleskeluluvan saantia ja viivyttävät näin ollen opintojen alkamista. Hallitusohjelman keskeisinä tavoitteina on kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 15 000 vuoteen 2023 mennessä. Hallitusohjelmassa halutaan myös nopeuttaa oleskeluluvan saantia siten, että keskimääräinen oleskeluluvan käsittelyaika olisi yksi kuukausi ja lupa myönnettäisiin kerralla kahdeksi vuodeksi. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022a.)
Myös VAMK:ssa on englanninkieliseen tutkintokoulutukseen panostettu viime vuotena; tarjontaa on laajennettu sekä agenttipalvelut on otettu käyttöön opiskelijarekrytoinnissa. Myös ns. Pathway -opinnot ulkomailta tulevalle hakijalle, ovat ponnahduslautana tutkintoon. Näissä opinnoissa hakija suorittaa alan opintoja 40-60 opintopistettä joko kotimaassaan tai Suomessa, jonka jälkeen hän voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi korkeakoulun valintaperusteiden mukaisesti. Väyliä on monia, mutta myös haasteita.
Maahantulon kustannukset
Opintoihin myönnettävän oleskeluluvan saaminen voi pisimmillään kestää 6-8 kk, riippuen missä maassa hakijan tulee Suomen edustustossa asioida. Maahanmuuttoviraston (Migrin) tietojen mukaan lokakuun alussa oli käsittelemättä n. 900 ensimmäistä opiskelijan oleskelulupahakemusta. Esimerkiksi bangladeshilaisen hakijan tulee asioida Suomen edustustossa Intiassa, New Delhissä. Välimatkaa kertyy yli 1400 km, josta koituu välillisiä kustannuksia hyväksytylle hakijalle.
Oleskeluluvan saamiseen liittyy muitakin mittavia kustannuksia, joista suurimpia ovat EU ja ETA alueen ulkopuolelta tulleille hakijoille määräytyvät lukuvuosimaksut. Lukuvuosimaksut otettiin käyttöön 1.8.2017 jälkeen hyväksytyille EU:n ja ETA -alueen ulkopuolelta hyväksytyille hakijoille. Maksun suuruus tulee olla vähintään 1500 euroa ja maksut jäävät korkeakoulun käyttöön. Maksut VAMK:ssa ovat syksyllä 2023 opintonsa aloittaville 8000 euroa/lukuvuosi ja 9000 euroa Master-tason ohjelmissa.
Muita kustannuksia ovat tietenkin hakijan perustoimeentulo, joka on vähintään 560 euroa per kuukausi. Ensimmäistä hakemusta jättäessään hakijalla tulee olla vähintään 6720 euroa tilillä. Hakijan tulee selvittää oleskelulupahakemuksessaan toimeentulonsa edellytykset hyvinkin yksityiskohtaisesti ja meidän kokemustemme mukaan, suurin syy oleskeluvan kielteiselle päätökselle on ollut puutteet toimeentulossa. Toinen merkittävä menoerä on opiskelijoiden pakollinen terveysvakuutus.
Lisäksi ennen opintojen alkua täytyy tietenkin järjestää asuntoasiat kuntoon, joka on aina haasteellisempaa maailman toiselta puolelta. Onneksi olemme opiskelijapalveluissa huomanneet, että ylempien vuosikurssien opiskelijat pystyvät auttamaan uusia aloittajia. Hakijamaat ovat aika vakiintuneita ja samasta maasta tuleva, kokeneempi opiskelija pystyy auttamaan uutta tulijaa. Myös opiskelijayhdistys VAMOK:lla on merkittävä rooli kv-opiskelijoiden integroitumisessa.
Bangladeshilaisen hakijamme tilillä tulee olla vähintään n. 15 -17 000 euroa ennen kuin opinnot ovat VAMK:ssa pääseet alkamaan. Jatkossa oleskelulupa pyritään myöntämään vähintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, joten toimeentulon turvaaminen pitkällä aikavälillä on yhä tärkeämpää. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto ei ole kuitenkaan kääntynyt itseään vastaan kuten niiden käyttöönotossa ensin pelättiin; tämä on todennettavissa myös OKM:n teettämästä lukuvuosimaksujen seurantaraportista (Valtioneuvosto, 2022).
Tulevaisuuden haasteita maahantulossa
Hallitusohjelman mukaisesti kansainvälisten opiskelijoiden määriä tulisi korkeakouluissa kasvattaa merkittävästi tulevina vuosina. Myös valmistuneiden opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti työelämään tulisi edistää. Ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen pyritään nostamaan 75 prosenttiin, lakimuutoksella tähänkin asiaan on haettu parannuksia (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022b).
Miten nopeuttaa lupaprosessia?
Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia, jotka ovat usein riippuvuussuhteessa toisiinsa. Hakijoiden hyväksymispäätöksiä pitäisi tehdä korkeakouluissa entistä nopeammassa tahdissa. Korkeakoulujen vieraskielinen yhteishaku järjestetään tammikuussa ja päätös opiskelijavalinnasta tulisi tehdä saman kuukauden aikana. Hakijoita tulisi ohjeistaa ottamaan tarjottu paikka pikaisesti vastaan, jotta pääsevät hakemaan oleskelulupaa ajoissa. Myös lukuvuosimaksu tulisi maksaa nopeasti paikan vastaanoton jälkeen, jotta korkeakoulut pääsevät siirtämään uudet opiskelijat rekistereihinsä ja sitä kautta Virta tiedonsiirtoon. Toiminnan tehostaminen on tarpeen jokaisella sektorilla.
Digitaalisten palveluiden kehittämistä ei voi ylikorostaa tässäkään asiassa. Jotta lupaprosessit saadaan nopeutumaan, on ensiarvoisen tärkeää, että tiedonsiirto viranomaisten rekistereistä siirtyy sujuvasti rajapintojen kautta. Myös sähköinen tunnistautuminen jo oleskeluluvan hakemisen alkuvaiheessa on merkittävä uudistus.
Olen työskennellyt Vaasan ammattikorkeakoulussa 21 vuotta ja erityisesti opiskelijavalinnoissa viimeiset 16 vuotta. Opiskelijavalinnat ovat muuttuneet vuosien aikana, urani alkuaikana teimme vastuuopettajan kanssa vielä puhelinhaastatteluita perinteisellä pöytäpuhelimella mitä erikoisimpiin maihin. Haastatteluja järjestettiin myös lähetystöihin ja isoimmissa hakijamaissa käytiin tekemässä valintakokeita paikan päällä. Taaksepäin tarkasteltuna tämä ei ollut kuitenkaan kovin kustannustehokasta toimintaa, mutta hyvinkin hakijaystävällistä ja näin varmistimme hakijan aidon kohtaamisen. Maahantulo oli hyvinkin pitkissä kantimissa, mutta teimme sen silloisilla menetelmillä niin hyvin kuin osasimme. Hakijan ja kysyjän aito kohtaaminen ei vuosien saatossa ole muuttunut miksikään. Tärkeintä on pyrkiä vastaamaan kysyntään, kohdata tuleva opiskelija aidosti, vastata kysymyksiin ja auttaa opintojen alkuun. Ystävällisyyden ja empaattisuuden osoittaminen ei maksa mitään. Näitä asioita meistä jokainen toivoisi kohtaavansa arjessa, tuli sitten mistä päin maailmaa tahansa.
