Työhyvinvointiin panostaminen on yksi tärkeimpiä työelämän investointeja. Työurat ovat pidentyneet ja väestön terveys- ja toimintakyky on kasvanut. Samaan aikaan valtakunnalliset talouspaineet ovat lisääntyneet. Sitran megatrendeissä yhdeksi trendiksi on nostettu hyvinvoinnin haasteiden kasvaminen (Dufva & Rekola, 2023). Työelämä kaikkineen on kokenut suuria muutoksia viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Globalisaatio, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, muutos teollisuustyöstä palvelu- ja asiantuntijatyöhön sekä monipaikkaiseen työn tekoon ovat muuttaneet työn tekemistä pysyvästi. Myös johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät tarpeet ovat työelämänmuutoksen myötä muuttuneet. Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen merkitys korostuu työn murroksen ja pidentyneiden työurien myötä ja se on yhteiskunnan hyvinvoinnin sekä myös kansantalouden kannalta merkittävää. Työssä käyvät ovat tutkitusti terveempiä, kuin työelämän ulkopuolella olevat (Virtanen & Sinokki, 2014, s. 30–31, 140). Työhön liittyy taloudellisen turvan tuojan lisäksi myös sosiaalinen vuorovaikutus ja itsensä toteuttamisen aspekti. Työn tiedetään lisäävän hyvinvointia.
Johtamisella on merkitystä – strategiselta tasolta lähiesihenkilön tukeen
Työterveyslaitoksen (2023) mukaan yksi työhyvinvointia tutkitusti lisäävä asia on hyvä johtaminen. Hyvällä strategisella johtamisella voidaan saavuttaa työntekijän paras potentiaali yrityksen käyttöön. Strategisella työhyvinvoinnin johtamisella pystytään vaikuttamaan koko organisaation tulokseen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen ja se on yksi yritysten strategisista menestystekijöistä (Manka & Manka, 2023, s. 9). Strategiatason työ heijastuu johtamiseen ja esihenkilön tuen laatuun. Esihenkilön tuen merkitys työhyvinvoinnin lisääjänä tiedetään olevan suuri ja useissa tutkimuksessa se nähtiin jopa yhtenä suurimmista sairauspoissaolojen määrään vaikuttavista tekijöistä (Ervasti ja muut, 2022). Mitä suurempaa esihenkilön tuki on, sitä enemmän se vaikuttaa yrityksen positiivisiin talousnäkymiin (Pekka, 2017).
Strateginen hyvinvoinnin johtaminen sisältää kaikki organisaation toiminnot, jotka vaikuttavat strategiseen hyvinvointiin. Näitä ovat muun muassa strateginen johtaminen, esihenkilötyö ja työterveyshuolto (Aura ja muut, 2016, s. 5). Olennaista on, että työhyvinvoinnin näkökulma on strategiatason asia ja se on huomioitu kaikissa organisaation prosesseissa. Työhyvinvointi on organisaation strateginen resurssi. Tutkimusten perusteella ihmiskeskeisellä ja yhteistyötä rakentavalla johtamisella saavutetaan hyviä tuloksia työhyvinvoinnin saralla. Olisikin pyrittävä pois yksilöiden suorituksen ja tehokkuuden johtamisesta, jolla on usein negatiivinen vaikutus työntekijän hyvinvointiin (Aubouin-Bonnaventure ja muut, 2024). Toimivan yhteistyön pohjana on toimijoiden välinen luottamus. Hyvinvoiva työyhteisö on tehokas tuloksen tekijä ja samaan aikaan hyvä tuloksellisuus ruokkii työhyvinvointia. Tutkimusten perusteella tiedetään, että työntekijän tuottavuus kasvaa hyvinvoinnin kasvun mukana (STTK, 2026; Aura ja muut, 2016; Kesti, 2017; Virtanen & Sinokki, 2014; Kukkonen, 2020; Manka & Manka, 2023).
Työhyvinvoinnin johtaminen vaatii onnistuakseen paikan organisaation strategiassa ja sen pohja rakennetaan nimenomaan strategiatasolla. Strategiassa yritys päättää tekemisen suunnan ja tahtotilan. Sen pohjalta suunnitellaan johtamisperiaatteita, johtamiskäytäntöjä ja rakennetaan organisaatiokulttuuria. Strategia ohjaa kaikkea työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvää tekemistä aina johtamisjärjestelmästä yksilöön kohdentuviin työhyvinvoinnin tai työkyvyn interventioihin. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen rakentuu johtamisperiaatteiden, johtamiskäytäntöjen, osallisuutta tukevien menetelmien ja yksittäisten yksilöön vaikuttavien interventioiden kokonaisuudesta. Sitä rakennetaan johdon, esihenkilöiden, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä. Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen ydin on organisaation tuloksellisuuden kehittäminen, koska talous ja työhyvinvointi ovat sidoksissa toisiinsa (Aura 2016). Tutkimus osoittaa, että strategisella työhyvinvoinnin johtamisella saavutetaan hyvinvoinnin lisäämisen lisäksi myös taloudellista hyötyä.
Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen vaikutukset
Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen talousvaikutukset näkyvät pääsääntöisesti tuottavuuden kasvun kautta. Hyvinvoivassa työyhteisössä tuottavuus nousee esimerkiksi sairauspoissaolojen ja presentismin vähenemisen seurauksena. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen vähentää myös ennenaikaista eläköitymistä. Tutkimuksissa on löydetty yhteys työhyvinvoinnin investointien ja yrityksen taloudellisen tuloksen kohenemisen välillä (mm. Pekka, 2017, Terveystalo, 2014, Pehkonen ja muut, 2017, Aura ja muut, 2016). Strategisessa työhyvinvoinnin johtamisessa on tehokkaampaa panostaa työelämän laatuun kustannussäästöjen hakemisen sijaan (Aura ja muut, 2016). Työelämän laatu korreloi tuloksellisuuden ja talouden kanssa (Kesti, 2017).
Työhyvinvointi kasvattaa yrityksen tuottavuutta ja tuottavuus taas kohentaa työhyvinvointia. Työhyvinvoinnilla on näin myös valtava yhteiskunnallinen hyvinvoinnin merkitys ja se lisää maan kilpailukykyä. Esimerkiksi Murto (2016) sanoittaa tutkimuksensa pohjalta tätä niin, että yhden euron työhyvinvointi-investointi palautuu takaisin yrityksen hyödyksi kuuden euron arvoisena työntekijän työpanoksen kautta. Työhyvinvoinnin vaikutusta tuottavuuteen on tutkittu vasta suhteellisen vähän, vaikka juuri talousnäkökulma on merkittävä ajuri esimerkiksi työhyvinvoinnin lisäämisen investointeihin liittyvässä päätöksenteossa. Talous on oleellinen osa strategisen työhyvinvoinnin johtamisen mahdollistamista. Toisaalta se on myös syy strategisen työhyvinvoinnin johtamisen hyvälle järjestämiselle. Puhuttaessa työhyvinvoinnista, on puhuttava myös tuottavuudesta, koska nämä ovat aina osittain sidoksissa toisiinsa. Strategiseen työhyvinvoinnin johtamiseen panostaminen lisää työn tehokkuutta ja tuottavuuden kasvua. Tuottavuuden kasvu tuo mukanaan taloudellista menestystä. Talouskasvu ruokkii työhyvinvointia sekä yhteiskunnallista hyvinvointia. Hyvä taloustilanne taas mahdollistaa uudet investoinnit työhyvinvointiin. Hyvinvointi lisää hyvinvointia.
Tämä artikkeli pohjautuu Sara Hawleyn (2025) sosiaali- ja terveysalan Hyvinvoinnin asiantuntijan YAMK opinnäytetyöhön. Opinnäytetyön aihe kumpusi Hawleyn kiinnostuksesta nostaa keskiöön puhe työhyvinvoinnista ja taloudellisesti menestyvästä liiketoiminnasta samanaikaisesti. Opinnäytetyön ohjaajana toimi Piia Uusi-Kakkuri.
