Suomen väestö ikääntyy nopeasti, joten tarve ikäihmisten hyvinvointia tukeville palveluille kasvaa (Kariniemi ja muut, 2020). Yksinäisyys ja osallisuuden puute koskettavat yhä suurempaa osaa ikääntyvistä ihmisistä. Yksinäisyys on tunnistettu merkittäväksi hyvinvointia heikentäväksi tekijäksi, ja sen vaikutukset voivat olla yhtä haitallisia terveydelle kuin esimerkiksi ylipaino tai tupakointi. Ikäihmisen yksinäisyyden taustalla voivat olla sosiaalisten verkostojen kapeutumista ja kontaktien määrän vähenemistä. Sosiaalisten suhteiden vähentymisen saattaa selittyä toimintakyvyssä tai terveydessä tapahtuvilla muutoksilla. Yksinäisyyden tarkastelussa tulee huomioida juuri sosiaalisten suhteiden merkitys, jotka parhaimmillaan ennaltaehkäisevät tai lievittävät yksinäisyyttä. (Tiilikainen, 2022.)
Ikäihmisten sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat elämänlaatuun ja mielen hyvinvointiin (Huhtinen-Hilden & Isola, 2019). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yksi olennaisista seikoista on ikääntyneiden osallisuuden lisääminen (Solin ja muut, 2023.) Osallisuus kuvataan olevan kuulumista, liittymistä, yhteisyyttä, mukaan ottamista, mukanaoloa, vaikuttamista ja osallistumista. Osallisuus on vaikuttamista valintoihin, mahdollisuuksiin, yhteisten asioiden hoitoon, ympäröivään toimintaan ja palveluihin (Isola ja muut, 2017). Matalan kynnyksen ryhmätoiminnat voivat tarjota keinoja ylläpitää ikääntyneiden hyvinvointia, luoda sosiaalisia suhteita ja tuoda sisältöä arkeen (Uotila, 2024). Ryhmätoimintojen toimintojen vaikuttavuuden arviointi on tärkeää, jotta voidaan kehittää palveluja, jotka vastaavat ikääntyneiden tarpeisiin ja ehkäisevät yksinäisyyttä. (Huhtinen-Hilden & Isola, 2019.)
Tätä taustaa vasten toteutettu Kahvikekkerit-ryhmätoiminnan vaikuttavuuden tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten yhteiset kohtaamiset ja järjestetty toiminta voivat tukea ikääntyneiden elämänlaatua. Tutkimus toteutettiin paperisella kyselylomakkeella Seinäjoen, Nurmon ja Peräseinäjoen Kahvikekkerit-ryhmien osallistujille. Lomake sisälsi määrällisiä kysymyksiä hyvinvoinnista, osallisuudesta ja yksinäisyydestä sekä avoimia kysymyksiä kehittämistoiveista. Kyselyitä jaettiin yhteensä 84 kappaletta, joista palautui 64 – vastausprosentti oli hyvä, 76,2 %. Se kertoo omalta osaltaan siitä, kuinka merkityksellisenä osallistujat kokivat ryhmätoiminnan ja sen kehittämisen.
Ryhmätoiminta mielen hyvinvoinnin tukena
Tutkimustulokset opinnäytetyössä osoittavat, että Kahvikekkerit-ryhmällä on merkittävä vaikutus osallistujien hyvinvointiin. Lähes kaikki vastaajat kokivat, että ryhmään osallistuminen kohensi mielialaa ja toi rytmiä arkeen. Monelle tapaaminen oli odotettu hetki viikossa hetki ja ryhmään osallistumisen kuvaillaan tuovan iloa, vaihtelua ja piristystä arkeen. Eräs vastaaja kiteytti kokemuksen seuraavasti: “Kahvikekkereihin ryhmätoiminta antaa hyvää mieltä itselleni”.
Mielialan lisäksi ryhmän koettiin tuottavan monenlaista arjen sisältöä. Toiminta on yhdessä olemista ja lisäksi se tarjoaa tietoa erilaisista aihealueista, yhteisiä keskusteluja ja uusia näkökulmia. Eräs vastaaja kertoi vievänsä kotiin ajatuksia, joista oli hyötyä arjessa. Yhteisten keskustelujen ja vertaistuen kautta löytyi myös ”pieniä ratkaisuja arjen ongelmiin”, kuten eräs vastaaja kuvaili ryhmätoiminnan tekemää hyvinvointivaikutusta omassa elämässään.
Ryhmän ilmapiiri näyttäytyi tulosten perusteella turvallisena ja hyväksyvänä. Osallistujat kokivat voivansa olla oma itsensä ja tulevansa kuulluiksi ryhmän tapaamisissa. Lähes kaikki vastaajat kertoivat, että ryhmässä on helppo olla omana itsenään.
Osallisuuden kokemuksen vahvistuminen
Kahvikekkerit-ryhmän merkitys osallistujien osallisuuden kokemukselle oli tutkimuksen mukaan suuri. Peräti 95 % vastaajista koki kuuluvansa ryhmään. Tämä kertoo yhteenkuuluvuuden tunteesta, joka osaltaan lisää ikääntyneiden hyvinvointia arjessa. Ryhmä koettiin paitsi sosiaaliseksi yhteisöksi myös paikallisuutensa vuoksi voimavaraksi. Moni osallistuja korosti, kuinka merkityksellistä on, että toimintaa on myös omalla alueella ja lähellä kotia. Matala kynnys ja tuttu lähialue lisäävät osallistumisen mahdollisuuksia myös niille, joiden liikkuminen on rajallisempaa. Osallisuuden kokemusta vahvisti myös se, että ryhmätoiminnassa koettiin arvostusta ja tasavertaista kohtelua. Noin 80 % vastaajista koki, että heidän ajatuksiaan arvostettiin ja he saivat äänensä kuuluviin.
Yksinäisyyden lieveneminen
Yksinäisyys on yksi ikääntyneiden suurimmista hyvinvointiriskeistä ja siihen liittyvät kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä (Urpilainen, 2024). Tutkimuksen tulosten mukaan 35 % vastaajista koki yksinäisyyttä arjessaan. Tämä on linjassa valtakunnallisten arvioiden kanssa, joiden mukaan noin 40 % ikäihmisistä kokee ajoittaista yksinäisyyttä (Toivonen & Suhonen, 2013). Ikäihmisen yksinäisyyden taustalla voivat olla sosiaalisten verkostojen kapeutumista ja kontaktien määrän vähenemistä (Tiilikainen ja muut, 2022).
Kahvikekkerit-ryhmän vaikutukset yksinäisyyden lieventämisessä olivat huomioitavia. Noin 59 % vastaajista kertoi, että yksinäisyyden tunteet olivat vähentyneet ryhmään osallistumisen myötä. Ryhmätoiminta voi auttaa juuri yksinäisyyden torjumisessa, koska siellä on mahdollisuus kohdata toisia, jakaa ajatuksia ja olla osa yhteisöä (Uotila, 2024).
Laadulliset vastaukset avasivat yksinäisyyden teemoja syvällisemmin. Eräs vastaaja kertoi: ”Kyllä yhteistoiminta aina voittaa yksinolon.” Tämä kuvaa sitä, kuinka tärkeää ryhmätoiminta voi olla ikäihmiselle. Toiselle ryhmä tarjosi tavan löytää uusia tuttavuuksia elämänvaiheessa, jossa luontainen sosiaalinen verkosto on kaventunut. Tutkimuksessa selvisi myös, että 73 % vastaajista oli saanut ryhmän kautta uusia tuttavuuksia tai ystäviä. Uusien ihmissuhteiden syntyminen ja vanhojen vahvistuminen ovat keskeisiä tekijöitä yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä.
Osallistujien näkemykset ryhmätoiminnasta kokonaisuutena
Kokonaisuudessaan Kahvikekkerit-ryhmä sai myönteistä palautetta. 92 % vastaajista oli tyytyväisiä ja koki toiminnan olevan merkityksellistä. Erityistä kiitosta sai se, että toiminta oli maksutonta ja kaikille avointa, mikä madalsi osallistumisen kynnystä. Moni koki, ettei omalle ikäryhmälle ole tarjolla riittävästi mielekästä tekemistä, ja siksi Kahvikekkereiden tarjoama mahdollisuus kokoontua koettiin tärkeäksi.
Kehittämistoiveet keskittyivät pääasiassa toiminnan monipuolistamiseen. Osallistujat toivoivat lisää pienryhmäkeskusteluja, joiden koettiin mahdollistavan uusiin ihmisiin tutustumisen. Liikunnalliset ja toiminnalliset menetelmät, kuten taukojumpat, pelit ja musiikkituokiot, nousivat useissa vastauksissa esiin. Myös monipuolisia luentoja ja retkiä pidettiin toivottuina sisältöinä. Toiveet olivat luonteeltaan hyvin konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia.
Johtopäätökset ja toiminnan merkitys
Tutkimuksen perusteella Kahvikekkerit-ryhmätoiminta on vaikuttava ja tärkeä osa ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämistä Seinäjoen alueella. Se tuottaa hyvinvointiin hyötyjä kuten mielialan kohentumista, arjen mielekkyyttä, osallisuuden kokemusta ja yksinäisyyden lieventymistä. Toiminta tapahtuu matalalla kynnyksellä ja toiminnassa ikääntyneet voivat kohdata toisiaan, tulla kuulluiksi ja kokea olevansa osa yhteisöä. Ryhmätoiminnan jatkaminen ja kehittäminen on tarpeellista. Monipuoliset sisällöt, matala kynnys, saavutettavuus ja osallistujien omat vaikutusmahdollisuudet tekevät toiminnasta vaikuttavaa. Kahvikekkerit ryhmätoiminnalla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden hyvinvointiin.
Aiheesta lisää
Korpi, S (2026). Kahvikekkerit – Ikäihmisten ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arviointi. YAMK-Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. Hyvinvoinnin asiantuntija. Vaasan Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602032193
