Brändiviestintä ruokatuotannossa

TEKSTI | Venla Kiviniemi ja Timo Malin
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753898

Ruoka- ja erityisesti lihantuotannon eettisyys puhututtaa. Ruoka on elintärkeää kaikille ihmisille ja joillekin sen alkuperä, hygieenisyys ja ympäristövaikutukset ovat tärkeämmässä roolissa kuin toisille. (Ruokavirasto 2018.) Yritykset haluavat tuoda vastuullisuuttaan esille, ja erityisesti ympäristöystävällisyys on aihe, joka näkyy jo suurimmalla osalla isoista yrityksistä kaikessa toiminnassa. Näitä ovat esimerkiksi hiilineutraaliuuteen pyrkiminen ja kaikki muut luonnon hyvinvointia edistävät teot. Lihantuotannon yksi haastava aihe on eläinten hyvinvointi ja kuinka se osattaisiin tuoda esille nähtäväksi kaikille kuluttajille. Yksi ruoan- ja lihantuottajista on suomalaisittain suuri ja näkyvä yritys Atria. Opinnäytetyöni käsittelee Atrian brändin maineen tutkimista heidän uuden koululaisille suunnatun oppimateriaalin pohjalta. (Atria verkkosivut 2024.) Suomalainen ruuan- ja lihantuotanto on vahvalla pohjalla kaikin puolin verrattaessa muihin maihin. Tutkimukseni mukaan sitä voidaan pitää jopa maailman parhaana. Tutkimuksessa selvisi, kuinka suomalaisesta ruokatuotannosta on vain hyviä mielikuvia ja Atria on brändiviestinnässään edelläkävijä liputtaessaan suomalaisen ruokatuotannon vahvuutta nostaen sitä myös maailmankartalle.

Selkeys ja totuus ratkaisevia

Brändiviestintä etenkin lihantuotannossa voi olla hankalaa, sillä aina on niitä, jotka ovat vahvasti sitä vastaan. Usein taustalla on tietämättömyys siitä, kuinka eläimiä oikeasti kohdellaan ja luottamuksen puute lihantuottajien viestintään. Luottamuksen ja uskottavuuden yritys ansaitsee ajan kanssa tuomalla brändiviestinnässään paikkansa pitäviä asioita. Pitkä historia menestymällä kilpailussa on kasvattanut mainetta, siihen luotetaan ja arvostus sekä uskottavuus tällaista yritystä kohtaan kasvaa. (Von Hertzen 2006.) Kun läpinäkyvyyttä lisätään lihantuotannon eri vaiheissa, näyttämällä myös alkutuotannon arkista toimintaa, päästään sillä vaikuttamaan kuluttajien mielikuviin ja toivottavasti luomaan positiivista kuvaa tuotantoalan ympärille. Tutkimuksen mukaan erilaiset videot ja kuvamateriaali tuotantotilojen arjesta ja muusta toiminnasta auttaisivat luomaan kuvaa siitä, mitä tiloilla oikeasti tapahtuu ja miten esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista pidetään konkreettisesti päivittäin huolta. On tärkeää myös päästä mahdollisen vääränlaisen informaation jäljille, koska aina löytyy niitä, jotka esimerkiksi tietämättömyyttään voivat välittää vääränlaista informaatiota muille ajaakseen omaa asiaansa. Maine rakentuu vuosien saatossa mutta se voi tuhoutua minuuteissa. Tämän takia asioista selkeästi puhuminen ja totuuden kertominen ovat erityisen tärkeitä ruokatuotannon brändiviestinnässä. (Aula, Mantere 2005; Aula, Heinonen, 2011.)

Tuotteiden turvallisuus ja hygieenisyys ovat yksi asia, jota moni miettii tehdessään ruokakaupassa valintojaan. Atria on tuonut hyvin viestinnässään esille sen, kuinka puhtaasti Suomessa tuotetaan lihaa ja ruokaa. Eläinlääkärien kanssa tehdyt hyvinvointisuunnitelmat mahdollistavat sen, että alkutuotannosta lähtien ollaan erittäin tarkkoja esimerkiksi tautien ehkäisemisen suhteen. Tutkimuksessa selvisi, että näitä perushyvinvointiin liittyviä suunnitelmia ja faktatietoa tutkimuksista olisi hyvä tuoda viestinnässä lisää esille, jotta pystyttäisiin informoimaan kuluttajia enemmän ja lisäämään läpinäkyvyyttä tuotantoon. Tutkimuksen mukaan suomalaiseen viestintään luotetaan ja ison yrityksen mainontaa pidetään uskottavana. Atrian viestinnästä ei myöskään löytynyt negatiivista sanottavaa, sillä se on tasaisen varmaa ja laadukasta. Sosiaalinen media on asettanut yritysten viestinnälle uusia vaatimuksia. On tärkeää pysyä mukana kuluttamisen trendeissä ja päästä näin nuorten kuluttajien ”top of mind’iin”. Atrian kehittelemä oppimateriaali lihan- ja ruoantuotantoon liittyen koettiin hyvänä viestintänä ruokatuotannosta.  Tutkimuksessa tuli esille myös se, että haluttaisiin lisää tällaista materiaalia ja se tehostaisi Atrian brändiviestintää. Omavaraisuuden tärkeys ja ekologisuus korostui tutkimuksessa ja kuinka sitä kannattaisi tuoda myös esille yrityksen viestinnässä. Oppimateriaalin kautta tutkittaville tuli vahvistavaa tietoa heidän mielikuviinsa suomalaisesta lihantuotannosta, ja kuinka Suomessa asiat ovat oikeasti paremmin kuin muualla.

Lähteet
  • Atria verkkosivut 2024. Liha Lautasella. https://www.atria.com/koulumateriaali/

  • Aula, P. & Heinonen, J. 2011. M2: maineen uusi aalto. 1. painos. Helsinki. Talentum.

  • Aula, P. & Mantere, S. 2005. Hyvä yritys. Helsinki. WSOY.

  • Ruokavirasto. 2018. Kestävät ruokavalinnat lautasella. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/kestavat-ruokavalinnat-lautasella/)

  • Von Hertzen, P. 2006. Brändi yritysmarkkinoinnissa. 1. painos. Helsinki. Talentum.

Aiheeseen liittyvää