Hoidon tarpeen arvioinnissa (HTA) tehdään merkittävää päätöksentekoa ja se on keskeistä etenkin työterveyspainotteisen sairaanhoidon toimivuuden kannalta. Sen onnistumisella on vaikutuksia koko työterveyshuollon sujuvuuteen, henkilöstön työpanoksen oikeaan kohdentumiseen ja tärkeimpänä asiakkaan mahdollisimman hyvän ja sujuvan hoitopolun luomiseen (Syväoja & Äijälä, 2009, s. 7). Digitalisaation myötä teknologian käyttö ja etäpalvelut ovat lisääntyneet työterveyshuollossa ja tarjoavat omalta osaltaan mahdollisuuksia uudistaa työterveyshuollon toimintatapoja siten, että ne vastaavat työn tarpeisiin entistä laadukkaammin ja tehokkaammin. (Koivisto ja muut, 2019, s. 184.) Oikarainen ja muut (2018, s. 17) tuovat tutkimuksessaan esiin potilaan hoitoa koskevat päätöksentekotilanteet, joista yksi on itsenäistä päätöksentekoa vaativat tilanteet, pitäen sisällään hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon kiireellisyyden arvioinnin.
Annukka Mäen (2024) sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK- opinnäytetyönä tehdyn kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa hoidon tarpeen arviointi prosessista Härmämedi Oy:n työterveyshuollon ammattihenkilöiden kokemana sekä etsiä kehittämisideoita ja haasteita, joiden pohjalta prosessia voitaisiin organisaatiossa yhtenäistää ja kehittää entistä laadukkaammaksi. Tutkimustulosten perusteella oli tavoitteena kehittää Härmämedi Oy:lle oma prosessikuvaus sekä yhtenäinen oire- ja tulosyykohtainen ohjeistus ja löytää ohjeistukselle toimiva sovellus potilastietojärjestelmään. Tutkimus kohdistui Härmämedi Oy:n henkilökuntaan. Härmämedi Oy on Härmänmaan yritysten omistama työterveyshuolto, joka keskittyy omistaja- ja asiakasyritysten ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Härmämedi on toiminut vuodesta 2012, sen työterveystiimiin kuuluu 30 ammattilaista.
Työterveyspainotteinen sairaanhoito – Työkyvyn tukemista moniammatillisesti yhteistyössä työpaikan kanssa
Työterveyshuolto on asiantuntijatyötä työn ja terveyden välisessä suhteessa. Työterveyspainotteisella sairaanhoidolla on merkittävä tehtävä osana työterveyshuollon palvelukokonaisuutta, se on tiivistä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä, jonka tavoitteena on työkyvyn tukeminen. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa kehitetään moniammatillisesti toimintamalleja, joiden avulla lähestytään aktiivisesti erityisen tuen tarpeessa olevia, työkyvyttömyysriskin omaavia ja helposti syrjäytyviä työntekijöitä. (Työterveyslaitos [TTL], 2023.)
Hoidon tarpeen arviointi työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa: Käytäntö ja haasteet
Hoidon tarpeen arviointi työterveyshuollossa on terveydenhuollon ammattihenkilön tekemää arviointia asiakkaan terveydentilasta tämän ottaessa yhteyttä työterveyshuoltoon. Terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelee ja havainnoi asiakasta selvittääkseen hänen oirekuvaa ja arvio edellyttääkö asiakkaan terveydentila neuvontaa- ja ohjausta, työ- ja toimintakyvyn arviota tai sairaanhoitoa sekä sitä ovatko asiakkaan oireet kiireetöntä vai kiireellistä hoitoa vaativia. (Pellikka, 2013a, s. 858.) Hoitaja tekee asiakkaan hoidon tarpeesta tai tutkimuksesta ja kiireellisyydestä yksilöllisen arvion. Lisäksi hän arvioi minkä terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa tutkimusta ja hoitoa asiakas tarvitsee. (Valtioneuvoston ohjesääntö [VNOS] 22 §, 262/2003.)
Hoidon tarpeen arviointiin liittyvissä tutkimuksissa on selvitetty työn haasteita ja työtä parantavia toimintamalleja. Tutkimustuloksissa on todettu päätöksenteon ja viestinnän olevan HTA-työn ydintyötä ja haasteet resursseissa, organisaatiossa, asiakkaaseen liittyvät tekijät ja toisaalta hoitajan ominaisuudet on koettu vaikuttavan työn sujuvuuteen. Työtä ohjaavia prosesseja ja tukityökaluja pidetään tärkeinä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että tukityökaluja käytettäessä prosessit nopeutuvat ja yhtenäistyvät, kirjaamiskäytännöt paranevat sekä kirjaukset selkiytyvät. Tällä on tunnistettu olevan vaikutusta myös potilasturvallisuuteen. (Kaminsky ja muut, 2017; Wahlberg ja muut 2003; North ja muut 2014.)
Mäen (2024) hoidon tarpeen arviointia ja sen kirjaamista käsittelevä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin kahta erillistä tutkimusaineistoa. Ensimmäinen aineisto hankittiin hoitajilta ja työfysioterapeuteilta ryhmämuotoisena teemahaastatteluna. Teemahaastattelun tulosten pohjalta muodostettiin täydentävä aineisto, joka koottiin lääkäreiltä sähköisesti puolistrukturoidulla avoimilla kysymyksillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 työterveyshuollon ammattilaista. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kohti laadukasta hoidon tarpeen arviointityötä
Mäen (2024, s. 74–77) tutkimustulosten perusteella tunnistettiin puhelimitse tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin tukitekijöitä ja koettuja haasteita. Laadukasta hoidon tarpeen arviotyötä asiakaspuheluissa tukevat ammattiosaaminen, työkokemus ja kollegiaalisuus. Kollegoiden matalan kynnyksen konsultoiminen koettiin tärkeäksi. Työn laatuun ja sujuvuuteen vaikuttavina tekijöinä pidettiin tärkeänä toimintaympäristön kannalta mahdollisuutta puheluiden huolelliseen ja rauhalliseen käsittelyyn sekä riittäviä resursseja.
Haasteeksi koettiin asiakkaan vaikeus kuvata oireitaan puhelimessa, kommunikaatio vaikeudet esimerkiksi kielimuurin takia sekä vastaanottoaikojen puute. Myös Bertsson ja muut (2022) totesivat artikkelissaan, jossa tarkasteltiin HTA:ssa työskentelevien hoitajien kokemuksia potilasturvallisuudesta, resurssipulan aiheuttavan puheluiden jonoutumista, mikä lisäsi työkuormaa. Lisäksi etäpalveluiden käyttö lisäsi aikapainetta. Jatkuva työpaine aiheutti stressiä ja väsymystä, mikä heikensi kognitiivisia kykyjä ja lisäsi virheiden pelkoa. Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttamista vaikeuttivat myös vastaanottoaikojen puute ja puheluiden kestojen piteneminen vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimisen vuoksi.
Kehittämiskohteiksi tutkimuksessa nousi esiin hoidon tarpeen oirearviointia ja ohjausta tehdessä työyhteisön moniammatillisuuden parempi huomioiminen. Asiakkaan tilanne tulisi arvioida huolellisesti siten, että hän ohjautuisi suoraan oikealle vastaanotolle. Tällä tavoin voitaisiin vapauttaa henkilökunnan resursseja, eikä asiakasta tarvitsisi ohjata turhaan usealle eri ammattilaiselle. Asia ilmeni myös Hynninen ja muut (2023) tutkimuksessa, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että palveluiden käyttö kohdentuu työterveyshuollossa usein lääkärivastaanottoihin ja esimerkiksi vain noin kolmasosa tuki- ja liikuntaelin- tai mielenterveysdiagnoosin saaneista kävi työfysioterapeutin tai – psykologin vastaanotolla.
Kaminsky ja muut (2017) mukaan erilaisten hoidon tarpeen arviointia tukevien sovellusten avulla voidaan kehittää puheluiden ja kirjaamisien nopeutta, tarkkuutta ja tehokkuutta. Mäen (2024) tutkimuksessa kävi myös esille puhelua ja kirjaamista ohjaavien fraasien tarve. Laadukas kirjaaminen ja oirekuvauksen yhtenäinen esittämistapa havaittiin tutkimuksessa tärkeäksi kehityskohteeksi. Fraasit yhtenäistävät, selkeyttävät ja nopeuttavat arvion ja kirjaamisen tekemistä. Ne antavat myös rungon haastaville puheluille. Laadukkaan kirjauksen todettiin helpottavan myös vastaanottotilanteen valmistelua ja suorittamista.
Teemahaastattelusta nousseiden kokemusten ja kehittämisehdotusten pohjalta Härmämedi Oy:lle kehitettiin hoidon tarpeen arviointi prosessikaavio. Prosessikaavion avulla pyritään selkiyttämään hoidon tarpeen arvion kulkua ja ohjaamaan hoitajia keskittymään olennaisiin asioihin, tällöin arviotilanne tulee olemaan suunnitellumpi ja johtaa parempaan suorituskykyyn. Hoidon tarpeen arviointi tullaan jatkossa toteuttamaan prosessikaavion mukaisesti.
Empiiristen havaintojen perusteella haastateltavat kokivat hankaluutta puhelun rajaamisessa ydinasiaan. He kaipasivat tietynlaisia tarkennettuja kysymyksiä muistin tueksi puheluita ja niiden kirjaamista helpottamaan. Tutkimustuloksista nousi esille kymmenen haasteelliseksi koettua oirekuvaa, joiden pohjalta Härmämedille kehitettiin yhtenäinen oire- ja tulosyykohtainen arviointia ohjaava sovellus potilastietojärjestelmään. Sovellus on implementoitu käytäntöön ja sen strukturoitu muoto ja käytettävyys ovat saaneet myönteistä palautetta. Potilaan hoidon perustaksi tarvitaan luotettavaa tietoa, joka on helposti työntekijöiden saatavilla. Päätöksiä joudutaan tekemään aikapaineessa, eikä aikaa luotettavan tiedon löytymiseen välttämättä löydy. (Oikarainen ja muut 2018, 8.) Kehitetyt oirekuvaukset ovat luotettavaa tietoa, joka auttaa parantamaan arvioinnin laatua. Tutkimustuloksilla saatiin kartoitettua hoidon tarpeen arvion nykytila ja nostettua esiin hyviä käytäntöjä sekä kehittämistarpeita. Tulokset tarjoavat myös arvokasta tietoa työnkuvan jatkokehitykseen. Vahvistamalla tekijöitä, jotka tukevat hoidon tarpeen arviointia, parannetaan työn laatua ja tehokkuutta.
