Sijoittamisen tulot
Työn teoriaosiossa todettiin opiskelijan sijoittamisen tapahtuvan samankaltaisesti kuin kenen tahansa muun sijoittajan. Kuitenkin opiskelijalla on yleisesti vähemmän sijoittamisen resursseja käytössään, johtuen erinäisistä taloudellisista rajoitteista. Mikäli opiskelija on Kansaneläkelaitoksen (Kela) tukien piirissä, täytyy hänen ottaa jatkuvasti huomioon omien tukiensa tulorajat. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon opiskelijan on mahdollista esimerkiksi palkkatyöllä opintojen ohella hankkia itselleen tuloja. (Suomen Ylioppilaskuntien liitto.) Tulojen vähyys taas johtaa siihen, että rahaa on niukemmin käytettävissä oman talouden pyörittämiseen, jolloin rahaa ei välttämättä ole osoittaa sijoitustoimintaan. Opiskelijan onkin helpompi suosia sijoituskohteita, joihin voi sijoittaa pieniä määriä, kuten erityyppiset rahastot (Autio, 2018).
Sijoituskohteita valitessa täytyy olla tarkkana eri arvopaperityyppien ominaisuuksista, sillä osa sijoituskohteista – kuten osakkeet – voivat tuottaa aktiivisesti tuloa osinkojen muodossa. (Pörssisäätiö.) Sijoituksista saatavat pääomatulot vaikuttavatkin suoraan Kelan tukien tulorajoihin niiden ollessa verotettavaa tuloa (Kansaneläkelaitos). Tärkeää sijoittavalle opiskelijalle onkin tilimuoto, mihin sijoituskohteet on kirjattu. Arvo-osuustilille hankitut aktiivisen tuoton arvopaperit vaikuttavat suoraan tuloihin, kun taas osakesäästötilillä verotus tapahtuu myöhemmässä vaiheessa, mahdollistaen myös opiskelijalle osakesijoittamisen ilman suuria vaikutuksia Kelan tulorajoihin.
Sijoittamisen yleisyys
Vaikka opiskelijana sijoittaminen vaatii paljon taloudellista tietämystä ja oman taloustilanteen hyvää hallinnointia, tutkimuksen tuloksista selvisi, että suurin osa vastanneista opiskelijoista – lähes 75 prosenttia – harjoitti jonkinlaista sijoitustoimintaa. Suosituin sijoituskohde opiskelijoiden keskuudessa oli rahastosijoittaminen. Tutkimuksen perusteella miehet olivat keskimääräisesti hieman kokeneempia sijoittajia kuin naiset ja myös valmiimpia ottamaan riskiä sijoitustoiminnassa. Tulosten perusteella riskinsietokyky parantui hieman sijoituskokemuksen lisääntyessä. Koulutusalojen välillä sijoittamisessa oli eroja, sillä liiketalouden opiskelijat ja tekniikan opiskelijat olivat aktiivisia sijoittajia, kun taas sote-alan opiskelijoista vain noin 50 prosenttia ilmoitti sijoittavansa.
Opiskelijoiden mielenkiinto sijoittamista kohtaan oli hyvällä tasolla ja suurimmaksi syyksi sijoitustoimintaan nostettiin taloudellisen tilanteen parantaminen. Vaasan ammattikorkeakoulun suomenkieliset opiskelijat ovat jo selkeästi aktiivisia sijoittajia. Tutkimuksen tulokset ovat yhden korkeakoulun otannalla positiivinen signaali opiskelijoiden talousosaamisesta sekä tulevaisuuden näkymistä sijoittamista kohtaan.
