Koulutuspoliittinen selonteko oli lausunnoilla tammikuussa. Kyse on merkittävästä selonteosta, joka vie meitä tulevaisuuteen. Vuoteen 2040 ulottuvassa selonteossa tarkastellaan koulutuspolitiikkaa laaja-alaisesti koko elämänkaaren näkökulmasta.
Lausuntoaikana 286 eri instanssia antoi lausuntonsa. Näihin lausuntoihin voi tutustua Lausuntopalvelussa. Kyse on meille suomalaisille merkittävästä asiasta, koulutuksesta. Koulutus on osa hyvinvointivaltion peruskiveä ja osa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa ilmainen koulutus on yksi merkittävimmistä osa-alueista. Selonteko ottaakin hyvin esille YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet (YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma 2021).
Selonteon visio ja tavoitetila kuvaavat suomalaisille yhteisesti jaettavaa ja tunnistettavaa arvopohjaa. Se on yhteinen, jaettavissa oleva ja me kaikki allekirjoitamme sen. Sen sijaan kuvatussa visiossa esitetyt asiat ovat monilta osin nykytilan tai olemassa olevien suunnitelmien kuvausta. Mitä on tämän takana? Onko uskallettu kurkottaa riittävän kauaksi? Otettu huomioon rohkeita tulevaisuuden ennakointeja? Onko Suomi koulutuksen ja tutkimuksen kärkimaa? Riippuu keneen vertaa. Ja riittääkö tämä?
Tulisiko meidän olla koulutuksen ja tutkimuksen edelläkävijämaa?
Visiolta voisi odottaa enemmän rohkeutta, tulevaisuuskuvien luomista ja näkymää edelläkävijyyteen. Osaava ja osallistava Suomi siihen kyllä pystyy. Vuosi 2040 on kaukana, mutta toisaalta hyvin lähellä. Me rakennamme tulevaisuuttamme aktiivisesti.
Korkeakoulutuksen erityiseksi ongelmaksi esitetään kyvyttömyys tuottaa riittävästi osaajia yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Onko kyse korkeakoulujen kyvyttömyydestä vai rakenteista ja järjestelmästä? Olisiko aika pohtia valintakoesysteemiä? Toisaalta korkeakoulut ovat kyllä valmiita lisäämään aloituspaikkoja nopeallakin syklillä, mutta se vaatii rahoitusta.
Laadun kustannuksella emme halua ammattikorkeakoulutusta tuottaa.
Ammattikorkeakoulutuksessa on edelleen paljon osioita, joiden toteutuminen edellyttää kohtaamista ja käden taitojen oppimista. Tämä on arvokas asia sekä meille koulutuksen järjestäjille että opiskelijoille. Opiskelijat sekä myös työelämä arvostavat tätä.
Toinen kiinnostava näkökulma on se, että selonteossa esitetään korkeakoulututkinnon omaavien tavoitetasoksi 50 %. Pidän sitä kunnianhimottomana. Sen tulisi olla vähintään 60 %. Monet maat menevät jo ohi Suomen tässä tavoitteessa ja jos haluamme olla koulutuksen ja tutkimuksen kärkimaa, tai kuten esitämme, edelläkävijämaa, tulee tavoitteen olla meillä vähintään 60 %. Korkeakoulutettujen osuudesta puhuttaessa viitataan nuoriin aikuisiin, mutta ammattikorkeakouluissa opiskelevista henkilöistä moni on jo selkeästi aikuinen ja haluaa täydentää aiempaa osaamistaan nostamalla koulutustasoaan. Tulisiko puhua koko Suomen työväestön koulutusasteen nostosta?
Tavoite siitä, että korkeakoulujen opiskelijoista 15 % on ulkomaalaisia vuonna 2030 on kannatettava. Tässä kohtaa tulee kuitenkin huomioida, että on monia korkeakouluja, joissa ulkomaiset opiskelijat opiskelevat täysin verkossa tai kotimaassaan ollen suomalaisen korkeakoulun kirjoilla, eikä heistä monikaan ole tulossa Suomeen valmistuttuaan. Näin ollen tätä tavoitetta tulee tarkentaa siten, että korkeakoulun opiskelijoista 15 % on ulkomaalaisia, Suomessa opiskelevia tutkinto-opiskelijoita. Vain näin voimme saavuttaa toisen tavoitteen, jonka mukaan heistä valtaosa työllistyy Suomeen.
TKI-tiekartan toimeenpano on merkittävä asia, joka on otettu selonteossa huomioon.
Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta TKI-työ edellyttää aktiivista, dialogista työelämäyhteistyötä, jotta pystymme saavuttamaan 4%:n BKT-tavoitteen. Soveltavan tutkimuksen toteuttajana ammattikorkeakouluissa alueillaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti on välttämätön rooli. Selonteossa voisi ottaa laajemmin kantaa työelämä- ja yritysyhteistyön edistämiseen TKI-tavoitteiden saavuttamiseksi.
Selonteko ottaa jatkuvaan oppimiseen vain ohuesti kantaa ja viitataan parlamentaarisiin linjauksiin. Aikuisten osaamisen kehittämistä eivät lyhytkurssit pelkästään ratkaise vaan myös aikuisväestö tarvitsee tutkintokoulutusta. Olennaista on kehittää vielä jatkossakin aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, jotta hankittu osaaminen voidaan hyödyntää. Erityisesti sote-alalla työnantajat ja laki edellyttävät tutkintoa, joten heidän osaamisvajeensa eivät ratkea pelkällä jatkuvalla oppimisella vaan tarvitaan myös tutkintokoulutusta. Suuri lausujien määrä kertoo jotakin arvokasta.
Koulutus on meille tärkeä asia. Me välitämme siitä.
On myös hyvin arvokasta, että voimme Suomessa käydä avointa, kriittistäkin keskustelua. Tämä ei ole syntynyt tyhjästä. Se on syntynyt suomalaisesta koulutuksesta. Koulutus rakentaa parempaa huomista.
