Vaasan kaupungin kuntatekniikan toimeksiantona tehdyssä opinnäytetyössä perehdyttiin hulevesien haitta-aineisiin ja mikromuoveihin sekä lisäksi toteutettiin Vaasan kaupungille esitys hulevesien laadun seurantaohjelman päivityksestä kirjallisuustiedon ja benchmarkkauksen pohjalta. Hulevesien laadun seurannan nykytilan arvioimiseksi opinnäytetyössä käytettiin tutkimusaineistona KVVY Tutkimus Oy:n tuottamia tutkimusraportteja Vaasan hulevesitarkkailuista vuosilta 2018–2023. Lisäksi laadun seurantaohjelman suunnitelmaa varten haastateltiin Lappeenrannan, Lahden ja Kokkolan kaupunkien asiantuntijoita hulevesien laadunseurannan toteutumisesta sekä sen kustannuksista, jotta saatiin parempi kuva siitä, millaisia ratkaisuja hulevesien laadunseurantaan olisi mahdollista toteuttaa myös Vaasassa. Johtopäätöksenä opinnäytetyössä todettiin, että paras tulos hulevesien laadullisen tilan seurannasta saadaan yhdistämällä jatkuvatoimisen vedenlaatumittarin käyttö kertanäytteenottoon. Opinnäytetyön pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320465. Alun perin opinnäytetyön oli tarkoitus keskittyä pelkästään mikromuoveihin hulevesissä, mutta opinnäytetyöprosessin edetessä aihe laajentui jonkin verran. Koska lopullisessa opinnäytetyössä mikromuovien osuus jäi pienemmäksi kuin oli tarkoitus, halusimme kirjoittaa artikkelin niistä.
Mitä mikromuovit ovat ja miten niitä syntyy?
Mikromuovit ovat pieniä, alle 5 millimetrin kokoisia muovipartikkeleita. Mikromuoveja syntyy muovituotteiden kuluessa, joko tuotteen käytön aikana tai tuotteen alkaessa hajota sen pois heittämisen jälkeen (Pietiläinen, 2019). Keskeisimpiä mikromuovin lähteitä ovat liikenne, teollisuuden muovipelletit, kosmetiikkatuotteisiin lisätyt mikromuovit, keinokuidusta valmistetut vaatteet ja muut tekstiilit, maalit ja pinnoitteet (WWF, n.d.).
Mikromuovit kulkeutuvat maalta vesistöihin erityisesti virtaavien vesien, kuten hulevesien mukana (Suomen Ympäristökeskus, 2020). Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta, vettä läpäisemättömiltä pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä (Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut, 2024). Pelkästään pääkaupunkiseudulla hulevesiin kulkeutuu vuosittain yli 2 000 tonnia mikromuoveja. Hulevesiin mikromuovit kertyvät etenkin autonrenkaista, tiemerkinnöistä ja maahan heitettyjen muoviroskien kulumisesta. (Luukkonen, 2020)
Hulevesien kuljettamien mikromuovien ympäristövaikutukset
Mikromuoveja esiintyy laajasti kaikkialla vesistöissä, ja niitä löytyy myös simpukoista, kaloista ja pohjaeläimistä (Suomen Ympäristökeskus, 2020). Vesistöissä mikromuovit voivat olla suuri ympäristöriski ja niiden hajoaminen on erittäin hidasta. Mikromuoviin nimittäin kiinnittyy haitallisia aineita, kuten bakteereja ja metalleja, jotka ovat haitallisia vesieliöstölle. Mikromuovit aiheuttavat esimerkiksi kaloille kroonisia vaikutuksia, joita voivat olla muun muassa hidastunut kasvu ja poikastuotannon vähentyminen. Mikromuovit aiheuttavat vesieliöille stressiä. Mikromuovit rikastuvat ravintoketjussa ja riskinä on, että mikromuovit lopulta päätyvät ihmisten lautaselle. Mikromuovi ei siis ole pelkästään vesistöjen ja vesieliöiden ongelma, vaan mikromuovia päätyy myös ihmisten elimistöihin esimerkiksi ravinnon, juomaveden, hengitysilman ja vaateteollisuuden kautta (WWF, n.d).
Mikromuovien poisto hulevesistä
Vesistöjen mikromuoveista noin 69–80 % arvioidaan olevan sekundaarista mikromuovia. Sekundaariset mikromuovit syntyvät suurempien muovikappaleiden hajotessa, joten olisi tärkeä ennaltaehkäistä myös makromuovin päätymistä vesistöihin. (Valtanen ym., 2023).
Mikromuovin määrää pyritään nykyään vähentämään hulevesissä erilaisin menetelmin ja suurin osa nykyään käytetyistä menetelmistä perustuu suodatukseen. Suodatuksessa mikromuovi tarttuu joko mekaanisesti kiinni tai sitoutuu kemiallisesti suodatinmateriaaliin. Suodatukseen käytetään siihen tarkoitettuja suodattimia ja niissä voidaan käyttää erilaisia materiaaleja, kuten biohiiltä tai suodatushiekkaa. Hulevedet voidaan myös suodattaa esimerkiksi maaperän avulla imeyttämällä. Mikromuoveista liukenee myös erilaisia lisäaineita ja niiden poistaminen hulevesistä on haastavampaa kuin mikromuovipartikkeleiden. Lisäaineiden poistaminen saattaa vaatia erilaisia suodattimia ja kemiallisia menetelmiä. (Valtanen ym., 2023, 73.).
Filtro-hulevesisuodatin on Watecin kehittämä ja patentoima kaivokohtainen hulevesisuodatin. Hulevesisuodattimella pystytään muun muassa kierrättämään tekonurmikenttien rengasrouhetta, poistamaan mikromuoveja katu- ja kaupunkialueiden hulevesistä ja näin estämään niiden päätymistä vesistöihin. Filtro-kaivosuodatin voidaan asentaa kaivoihin jälkikäteen, jolloin se puhdistaa niiden kautta kulkeutuvat hulevedet tai se voidaan asentaa jo rakennusvaiheessa, jolloin se puhdistaa samalla myös rakennustyömaan hulevedet. (Watec Consulting, n.d.)
Helsingin Töölöön on rakennettu pilottihankkeena innovatiivinen hulevesien suodatusarkku. Suodatusarkku on asennettu hulevesiviemäriin, jossa se puhdistaa kaduilta valuvista likaisista sade- ja sulamisvesistä erilaisia haitta-aineita mukaan lukien myös mikromuoveja. Suodatusarkkuun kulkeutuvista viiden hehtaarin valuma-alueen vesistä suurin osa on peräisin Mechelininkadulta, joka on yksi keskustan vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. (Viher- ja ympäristöliitto, n.d.). Suodatinarkku koostuu betonisesta rungosta, kierrätysmuovista ja metallista rakennetuista kehikoista sekä erilaisista suodatinmateriaaleista. Suodatinarkussa hulevesi kulkee kolmiosaisen prosessin läpi. Ensimmäisenä hulevesi kulkeutuu viivytys- ja laskeutusaltaaseen, jossa sen virtaama tasaantuu. Toisena hulevesi kulkee karkeasuodattimena toimivan kevytsoran läpi, johon siitä jää suurimmat roskat. Viimeisenä hulevedestä irtoaa suurin osa mikroroskista hienosuodattimina toimiviin biohiileen ja suodatushiekkaan. Sekä biohiilen että suodatushiekan tehoa testattiin hankkeen aikana, ja hiekka osoittautui hieman biohiiltä paremmaksi suodatusmateriaaliksi. Sateen aikana hiekka pystyi pysäyttämään 95–100 % mikromuoveista, biohiili puolestaan 92–100 %. (Rakennustaito, 2020)
Ilmastonmuutoksen takia rankkasateet yleistyvät, joten hulevesien hallinta on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Toimivat hulevesien hallintarakenteet, kuten tehokkaat suodatustekniikat, ovat avainasemassa muovin ja mikromuovin määrän vähentämisessä. Mikromuovien poisto hulevesistä on vasta kehitysvaiheessa ja vaatii vielä paljon uutta tutkimustietoa. Jotta makro- sekä mikromuovien aiheuttamien ympäristöhaittojen määrää saataisiin vähennettyä, olisi toivottavaa, että tulevaisuudessa saataisiin mahdollisimman monipuolisesti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja esille. Myös kuluttajalla on suuri vastuu mikromuovin aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämisessä, sillä jo yksittäinen henkilö voi vaikuttaa mikromuovin syntymiseen esimerkiksi oikeilla ostovalinnoilla ja kierrättämisellä.
