Hulevedellä tarkoitetaan rakennetuilla alueilla läpäisemättömiltä pinnoilta pois valuvaa sade- ja sulamisvettä. Läpäisemättömien pintojen määrän lisäksi hulevesien muodostumiseen vaikuttaa sateen intensiteetti ja kesto sekä maaperän ominaisuuden ja muodot. Tiheästi rakennetuilla alueilla, kuten kaupunkien keskustoissa sadanta on suurempaa ja haihdunta pienempää, satanut vesi ei pääse imeytymään maaperään ja pintavalunta on nopeampaa. (Kuntaliitto, 2012, s. 18.)
Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöiden kuten rankkasateiden määrä lisääntyy ja niiden intensiteetti kasvaa. Sademäärän kasvu ja kaupunkien tiivistyminen luovat riskin hulevesijärjestelmien kapasiteetin ylittymiselle (Ilmasto-opas, 2022). Infrastruktuuri on pitkäikäistä, joten ilmastonmuutos tulisi ottaa huomioon, kun hulevesijärjestelmiä saneerataan ja uusia rakennetaan.
Vaasan ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian koulutusohjelmassa opiskelleen Siiri Vesasen opinnäytetyössä ”Hulevesien hallinnan tarkastelu ja kehitys Heinolan kaupungin keskustassa” tarkastellaan hulevesien ja lumen hallinnan tilaa sekä kehittämistä Heinolan keskustassa. Hulevesien hallinnan tavoitteena Heinolassa on, että kerran kymmenessä vuodessa tapahtuva rankkasade ei aiheuttaisi haitallisia tulvia ja hulevesien hallinta olisi lain vaatimalla tasolla.
Lumen hallinta
Lumen hallinta on aiheuttanut ongelmia Heinolan keskustassa, jossa ei ole riittävästi tilaa läjittää lunta. Lunta on läjitetty teiden varsille ja parkkipaikoille; lumivallit teiden reunoilla ovat aiheuttaneet riskejä liikenneturvallisuudelle, eikä parkkipaikkoja ole ollut riittävästi. Ongelmien syyksi on arvioitu taloyhtiöille koituvat lumen kuljetuskustannukset lumenkaatopaikalle. Ongelmiin on haettu ratkaisuja taloudellisista ohjauskeinoista. Heinolassa on otettu 1.3.2024 alkaen käyttöön 500 euron suuruinen tarkastusmaksu, joka peritään, kun viranomainen joutuu tarkastamaan lumiongelmiin liittyviä asioita (Kuntatekniikan ulkoiset hinnat, 2024).
Hulevesien hallinta
Alueidenkäyttölain 13 § mukaan kunnan asemakaava-alueella tulee olla toimiva ja alueen maankäyttöä palveleva hulevesijärjestelmä. Järjestelmää tulee myös ylläpitää ja kunnassa tulee olla monijäseninen toimielin sekä viranomainen, jotka valvovat hulevesien hallinnan toteutumista. Tulvariskilain 19 § mukainen hulevesitulvariskien alustava arviointi tulee myös olla tehtynä. Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee imeyttää hulevedet kiinteistöllään tai johtaa ne kunnan hulevesijärjestelmään tai vesilaitoksen hulevesiviemäriverkkoon. Kiinteistön hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. (AKL 13 a.)
Hulevesijärjestelmän saneeraus tulee ajankohtaiseksi, kun rakenteen kunto on heikentynyt, toimintahäiriöitä ilmenee toistuvasti tai alueen olosuhteissa on tapahtunut saneerausta edellyttäviä muutoksia. Ennen saneerausta tulee selvittää tarkemmin saneeraustarve sekä viemärien kunto ja toimivuus. Jotta viemärin kuntoa ja toimivuutta voidaan alkaa selvittää, tarvitaan tiedot muun muassa aiemmista selvityksistä ja korjauksista, viemäriputkien sijainnista, koosta, materiaalista ja iästä sekä mahdollisista valituksista hulevesijärjestelmiin liittyen. Hulevesijärjestelmän kuntoa kartoittaessa voidaan tutkia hulevesiviemärin tulvimisvaraa, putkien kuntoa ja ikää sekä laitteiden kuntoa ja toimivuutta. (Karttunen ja muut, 2023 s. 253–254.)
Saneeraustarpeen määrittelyssä voidaan lähteä siitä, että kuvataan kaikki verkoston osat, jotka ovat yli 15 vuotta vanhoja ja ne osat, joissa toimintahäiriöitä ilmenee. Kun tiedetään verkoston kunto, voidaan arvioida tarkemmin saneeraustarve ja -menetelmä. Saneerattavan verkoston metrimäärän ja saneerausmenetelmän perusteella voidaan arvioida saneerauksen kustannukset.
Heinolan keskustan hulevesijärjestelmä luokiteltiin kunnon ja iän perusteella viiteen luokkaan. Ensimmäisessä luokassa ovat alueet, joiden hulevesijärjestelmissä on havaittu ongelmia tai saneeraus on muuten kiireellisin. Toisessa luokassa ovat alueet, joiden hulevesijärjestelmien kuntoa tulisi kartoittaa tarkemmin. Kolmannessa luokassa ovat alueet, joiden hulevesijärjestelmät on saneerattu hiljattain ja niissä ei ole havaittu uusia ongelmia. Neljännessä luokassa ovat alueet, joiden kaavoitus on käynnissä, ja hulevesijärjestelmien kehittäminen kytkeytyy kaavoitukseen. Viidennessä luokassa ovat alueet, joilla ei ole hulevesijärjestelmää.
Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat muun muassa Virtakatu, jossa Rambollin vuonna 2014 laatiman Heinolan keskustan hulevesisuunnitelman mukaan on useita ritiläkaivoja, jotka on kytketty jätevesiviemäriin. Hulevesijärjestelmän parantamiseksi Virtakadun hulevesijärjestelmän jätevesiviemärikytkennät tulisi poistaa ja järjestelmän kapasiteettia kasvattaa sekä kaikki ensimmäiseen ja toiseen luokkaan kuuluvat viemärit tulisi kuvata ja puhdistaa. Jätevesiviemärikytkentöjen poistaminen koskee noin 440 metrin pituista osuutta ja maksaa arviolta 176 000 €. Hulevesiviemäreiden kuvaaminen ja puhdistaminen koskettaa noin 4090 metrin pituista osuutta jätevesiviemäristä ja maksaa noin 123 000 €.
Pohdinta
Haasteelliseksi osoittautui löytää lumen hallintaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tiiviin keskusta-alueen vuoksi tilaa lumen läjittämiselle ei löydy kuin keskustan ulkopuolelta. Sellaista sopivaa sijaintia lumenkaatopaikalle, joka olisi lähempänä kuin nykyinen lumenkaatopaikka ei löydetty. Lumen kuljettamisesta ja väliaikaisesta läjityksestä keskustan ulkopuolelle saattaisi syntyä nykyistä korkeammat kustannukset ja hiilidioksidipäästöt. Tarkastusmaksua voidaan pitää tehokkaana keinona lumesta johtuvien ongelmien vähentämisessä.
Hulevesijärjestelmän kehittäminen vaatii jatkoselvityksiä ja verkoston kuntoa tulee selvittää tarkemmin. Hulevesiviemäriverkoston rinnalle voitaisiin lisätä maanpäällistä hulevesien hallintaa, kuten hulevesikouruja tai imeytysrakenteita. Imeytysrakenteilla voitaisiin vastata myös huleveden laatua koskeviin haasteisiin.
