Kotihoito ikääntyvien palveluissa
Sosiaalihuoltolain (790/2022) mukaan kotihoito on sosiaalipalvelu, joka käsittää asiakkaan kotona annettavan hoidon ja huolenpidon sekä muut kotona asumista tukevat palvelut. Kotihoitoon sisältyvät erilaiset hoito- ja tukipalvelut, sairaanhoidolliset toimenpiteet sekä avustaminen pienissä kotitöissä, ruokailussa ja lääkehoidossa. Tavoitteena on tukea henkilöä elämään mahdollisimman itsenäisesti ja turvallisesti omassa kodissaan, edistäen asiakkaan hyvinvointia ja ehkäisten toimintakyvyn heikkenemistä. Teknologian avulla voidaan tukea kotona asuvien iäkkäiden selviytymistä. Etäteknologiaa, kuten puhelin- ja videoyhteyksiä, käytetään monissa kotihoidon yksiköissä esimerkiksi lääkehoidon ja ruokailun varmistamiseen (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, n.d.).
Etäkotihoito ikääntyvien palveluissa
Sosiaalihuoltolain (790/2022) mukaan kotihoito on sosiaalipalvelu, joka käsittää asiakkaan kotona annettavan hoidon ja huolenpidon sekä muut kotona asumista tukevat palvelut. Kotihoitoon sisältyvät erilaiset hoito- ja tukipalvelut, sairaanhoidolliset toimenpiteet sekä avustaminen pienissä kotitöissä, ruokailussa ja lääkehoidossa. Tavoitteena on tukea henkilöä elämään mahdollisimman itsenäisesti ja turvallisesti omassa kodissaan, edistäen asiakkaan hyvinvointia ja ehkäisten toimintakyvyn heikkenemistä. Teknologian avulla voidaan tukea kotona asuvien iäkkäiden selviytymistä. Etäteknologiaa, kuten puhelin- ja videoyhteyksiä, käytetään monissa kotihoidon yksiköissä esimerkiksi lääkehoidon ja ruokailun varmistamiseen (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, n.d.).
Etäkotihoito työmuotona ja palveluna
Suomenkielisenä terminä etähoito määritellään seuraavasti: ”asiakkaan hoito, ohjaus ja tukeminen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa tietoverkkoja ja muuta tekniikkaa hyödyntämällä”. Etäkotihoidossa hoitaja ja asiakas ovat eri tilassa, mutta he saavat sovitulla tavalla kuvayhteyden toisiinsa. Englannin kielessä käytetään termejä telecare, remote care tai telehomecare. Etäkotihoito on uudenlainen työmuoto sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Heinonen ja muut, 2022, s. 129.)
Etäkotihoidon asiakkaaksi, kuten kotihoidonkin, päädytään palvelutarpeen arvioinnin kautta, jonka suorittaa sosiaalihuollon ammattihenkilöstö (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, n.d). Jarnilan ja Elorannan (2024, s. 10–11) tutkimuksen tulokset osoittavat, että etäkotihoito soveltuu parhaiten asiakkaille, jotka viettävät suurimman osan ajastaan kotona ja saavat myös kohtuullisesti perinteisiä kotihoitokäyntejä etäkotihoidon ohella. Heinonen (2022, s. 109) totesi tutkimuksessaan, että keskusteltaessa työn sisällöstä asiakasvalinta eli arviointi kenelle etäkotihoito sopii, nousi keskeiseksi teemaksi. Etähoitajat kokivat, että etäkotihoito soveltuu parhaiten asiakkaille, jotka suhtautuvat myönteisesti ja avoimesti etähoitopalveluun ja joilla on riittävät tekniset valmiudet laitteen käyttöönottoon. Ihanteellisena asiakkaana pidettiin henkilöä, jolla on liikunta- tai toimintakyvyn rajoitteita, mutta jonka kognitiiviset taidot ovat yhä hyvässä kunnossa. Lisäksi tyytyväisiä etähoidon käyttäjiä olivat ne, jotka eivät toivoneet kotihoidon työntekijöiden toistuvia käyntejä kotonaan. (Heinonen, 2022, s. 109.)
Kantolan (2022, s. 28) kirjallisuuskatsauksen mukaan etäkotihoidosta saadaan yksilöllistä hyötyä asiakkaalle, mikä näkyy muun muassa yksinäisyyden vähenemisenä ja turvallisuuden tunteen lisääntymisenä. Lisäksi sekä asiakkaalle että palveluntarjoajalle koituu ajankäyttöön ja kustannuksiin liittyviä hyötyjä, koska aikaa ei kulu turhiin matkoihin. Asiakkaat kokivat saavansa etähoidon kautta tarvitsemansa hoidon ja valitsivat sen mukavuuden vuoksi. Hoitohenkilöstön näkökulmasta etähoito paransi kotihoidon palvelujen saatavuutta kaukana asuville asiakkaille, mikä mahdollisti heidän useamman tapaamisen etäkäyntien avulla (Sipponen, 2020, s. 26).
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa kartoitettiin etäkotihoidon toimintaa ja laajentamismahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tavoitteena saada aiheesta uutta tietoa, jonka avulla palveluja voidaan kehittää. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä etäkotihoito sisältää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen etäkotihoidossa? Miten etäkotihoidon käyntejä voisi sisällöllisesti ja määrällisesti laajentaa?
Tutkimuksen kohderyhmänä oli hyvinvointialueen etäkotihoidon- ja palveluohjauksen työntekijät (N=80), joista kymmenen (n=10) osallistui tutkimukseen. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska se sopi parhaiten työn tavoitteisiin ja luonteeseen sekä ilmensi selkeästi laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä. Tutkimuksen aineistonkeruussa käytettiin Forms-kysely- ja raportointisovellusta. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Etäkotihoidon asiakasryhmät
Tutkimuksen tuloksista selviää, että etäkotihoidon asiakasryhmät ovat moninaisia ja kattavat useita erityistarpeita omaavia ryhmiä (kuvio 1). Etäkotihoidon pääasiakasryhmiä ovat ikäihmiset, jotka tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen. Toinen suuri asiakasryhmä ovat muistisairaat, jotka ovat usein myös ikääntyneitä. Vammaispuolen asiakkaat muodostavat yhden etäkotihoidon asiakasryhmistä. Tukiasunnoissa tai itsenäisesti asuvat kehitysvammaiset voivat hyötyä etäkotihoidosta, joka tarjoaa tukea ja ohjausta päivittäisissä toiminnoissa. Myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tukea ja ohjausta, kuuluvat tähän ryhmään. (Kuvio 1.)
Hoitajan työ etäkotihoidossa
Tutkimuksen tulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen etäkotihoito tarjoaa monipuolisia palveluja, jotka tukevat asiakkaiden kotona selviytymistä ja hyvinvointia. Etäkotihoidossa painotetaan lääkehoidon toteutuksen varmistamista, ravitsemuksen tukemista, terveydentilan seurantaa ja arviointia sekä psyykkistä ja sosiaalista tukea (kuvio 2).
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että monilla etäkotihoidon asiakkailla on kotihoidon palveluna lääkehoidon toteutuksen varmistaminen. Asiakas voi ottaa lääkkeitä dosetista, annosjakelupusseista tai lääkeautomaatista. Etäkotihoidolla pystytään valvomaan myös mm. insuliinin pistämistä. (Kuvio 2.)
Ravitsemuksen tukeminen on olennainen osa etäkotihoidon työnkuvaa. Hoitaja seuraa, että asiakas syö säännöllisesti ja terveellisesti. Etäkotihoidon hoitaja voi ohjata ruoan lämmityksessä ja tarkistaa, että asiakas on syönyt. Hoitaja voi myös seurata ruokailua varmistaakseen, että asiakas saa syötyä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etäkotihoidon asiakkaiden palvelutarpeet ovat moninaisia, ja yksi keskeisimmistä tarpeista on terveydentilan seuranta ja arviointi. Etäkotihoidon hoitajat tarkistavat asiakkaiden vointia säännöllisesti etäpuheluiden avulla. Tämä sisältää asiakkaan yleisen terveydentilan ja hyvinvoinnin arvioinnin sekä erilaiset mittaukset, kuten verensokerin ja verenpaineen mittaamisen.
Tutkimuksen tulosten mukaan etäkotihoidon asiakkaiden palvelutarpeisiin kuuluu myös psyykkinen ja sosiaalinen tuki, joka on olennainen osa kokonaisvaltaista hoitoa. Hoitajat tarjoavat turvasoittoja, jotka auttavat asiakkaita tuntemaan olonsa turvalliseksi ja tuetuksi. Nämä soitot ovat erityisen tärkeitä yksinäisille tai ahdistuneille asiakkaille, jotka kaipaavat säännöllistä yhteydenpitoa ja varmistusta siitä, että heistä huolehditaan.
Etäkotihoidon sisällöllinen ja määrällinen laajentaminen
Etäkotihoidon sisällöllinen ja määrällinen laajentaminen on tärkeä kehityssuunta, joka mahdollistaa monipuolisempien palvelujen tarjoamisen asiakkaille. Tutkimustulosten mukaan teknologian ratkaisujen hyödyntäminen ja yhtenäiset tietotekniset ratkaisut ovat keskeisessä asemassa etäkotihoidon sisällöllisessä ja määrällisessä laajentamisessa. Hologrammiteknologia ja robotiikka voivat avata uusia ulottuvuuksia etäkäynteihin, ja tekoälyn sovellukset voivat merkittävästi parantaa palvelujen laatua (kuvio 3).
Kotihoidon kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen on tutkimuksen mukaan olennaista etäkotihoidon sisällön ja määrän laajentamisessa. Tiivis yhteistyö ja säännölliset palaverit kotihoidon kanssa varmistavat, että kaikki osapuolet ovat tietoisia asiakkaan tarpeista ja hoidon etenemisestä. Etäkotihoidon ja kotihoidon palvelut tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena, jossa molemmat tukevat toisiaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yksi keskeinen osa-alue laajentamisessa on uusien asiakasryhmien segmentointi. Asiakasryhmien segmentointi auttaa tunnistamaan erilaiset haasteet ja tarpeet, joita eri ryhmillä voi olla. Näin etäkotihoidon palvelut voidaan räätälöidä vastaamaan paremmin kunkin ryhmän erityisiä tarpeita, mikä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Tämä lähestymistapa tukee etäkotihoidon kehittämistä ja laajentamista, jotta se voi palvella entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin.
Palvelujen tehostaminen on yksi etäkotihoidon määrällisen ja sisällöllisen laajentamisen osa-alue. Etäkotihoitoa voidaan toteuttaa yli asiakas- ja kuntarajojen, mikä mahdollistaa palvelujen tarjoamisen laajemmalle asiakaskunnalle. Tulokset osoittavat myös, että asiakkaina voisi olla muitakin ikäihmisiä kuin pelkästään säännöllisen kotihoidon asiakkaita, kuten yksinäisiä henkilöitä, joille kotihoidon kriteerit eivät vielä täyty, mutta jotka hyötyisivät etähoidosta. Etäkotihoidon palveluja voidaan laajentaa eri ikäryhmille, mukaan lukien nuoret, jotka voivat hyötyä etähoidon tarjoamasta tuesta ja seurannasta. Myös yksityisten palveluntuottajien asiakkaat ja yhteisöllisissä asumisyksiköissä asuvat iäkkäät voisivat ottaa palvelua mielellään vastaan. Lisäksi etäkotihoidon tulisi kattaa yövalvonta, jolloin palvelu olisi tarjolla 24/7, mikä lisäisi turvallisuutta erityisesti ikäihmisten keskuudessa.
Yhdeksi kehittämiskohteeksi nousi omaisten parempi huomioiminen ja osallistaminen. Omaiset ovat usein keskeisessä roolissa asiakkaiden arjessa, ja heidän tukemisensa sekä huomioimisensa parantaa sekä asiakkaiden että omaisten hyvinvointia.
Palvelun sisällön laajentaminen ja kuntouttavan toimintakyvyn tukeminen nousi esille tutkimustuloksissa. Ryhmäkäynnit ja -tapaamiset etäyhteyden välityksellä ovat tulosten mukaan tärkeä laajennusalue. Ne tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Esimerkiksi lauluryhmät, porinapiirit ja viriketoiminnat edistävät henkistä hyvinvointia, kun taas fysioterapeuttien ohjaamat tuolijumpat tukevat fyysistä hyvinvointia. Monialaiset palvelut, kuten lääkärin etäkäynnit ja kuntouttava etäkotihoito, varmistavat kattavan hoidon. Sosiaalinen toiminta, kuten yhteiset lounashetket, parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Etäkäyntejä voidaan lisätä hoitopolkuun esimerkiksi sairaalajakson jälkeen, mikä mahdollistaa terveydentilan seurannan ja tukemisen kotiutumisvaiheessa.
Yhtenäiset ja toimivat tietotekniset ratkaisut ovat välttämättömiä etäkotihoidon onnistumiselle. Teknologiayhteyksien parantaminen ja kehittäminen varmistavat, että yhteydet ovat luotettavia ja toimivia kaikilla alueilla. Tämä on erityisen tärkeää, jotta etäkotihoito voi tavoittaa kaikki asiakkaat, riippumatta heidän sijainnistaan. Hyvät tietoliikenneyhteydet koko Suomessa ovat perusta etäkotihoidon laajentamiselle. Tämä mahdollistaa sen, että palvelut ovat saatavilla myös syrjäisemmillä alueilla, missä fyysisten hoitokäyntien järjestäminen voi olla haastavaa.
Johtopäätökset
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen etäkotihoito tarjoaa monipuolisia ja kattavia palveluja, jotka tukevat asiakkaiden kotona selviytymistä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa korostui, että etäkotihoidon asiakasryhmät ovat moninaisia, kattaen ikäihmiset, muistisairaat, vammaispuolen asiakkaat sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Etäkotihoidossa painotetaan lääkehoidon toteutuksen varmistamista, ravitsemuksen tukemista, terveydentilan seurantaa ja arviointia sekä psyykkistä ja sosiaalista tukea.
Teknologian hyödyntäminen ja yhtenäiset tietotekniset ratkaisut ovat keskeisessä asemassa etäkotihoidon laajentamisessa. Hologrammiteknologia, robotiikka ja tekoälyn sovellukset voivat merkittävästi parantaa palvelujen laatua. Yhteistyön tehostaminen kotihoidon kanssa ja uusien asiakasryhmien segmentointi ovat myös tärkeitä kehityssuuntia. Etäkotihoidon palveluja voidaan laajentaa eri ikäryhmille ja kattaa yövalvonta, mikä lisää turvallisuutta erityisesti ikäihmisten keskuudessa.
Omaisten parempi huomioiminen ja osallistaminen sekä ryhmäkäynnit ja -tapaamiset etäyhteyden välityksellä ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Hyvät tietoliikenneyhteydet koko Suomessa ovat välttämättömiä etäkotihoidon onnistumiselle ja laajentamiselle, jotta palvelut ovat saatavilla myös syrjäisemmillä alueilla.
Aiheesta tarkemmin
Hautamäki, A. & Nikkola, M. (2025). Etäkotihoidon laajentaminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella [ylempi AMK-opinnäytetyö, Vaasan ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210832
