Sosiaali- ja terveysalan palveluyritysten työnantajamielikuvalla on suuri merkitys työntekijöiden veto- ja pitovoimaan. Julkinen sektori on sote-palvelualan suurin työllistäjä, jossa työllistetään noin 400 000 henkilöä. Yksityisen sektorin palveluyritykset ovat nykyisin myös merkittävä työllistäjä, joka työllistää noin 90 000 henkilöä. (Tevameri & Lehtonen, 2020.) Terveydenhuoltoalan töitä pidetään yhä mielenkiintoisena ja merkityksellisenä, alan ihmisläheisyyden ja käytännönläheisyyden vuoksi, mutta myös henkisesti ja fyysisesti raskaana. Terveydenhuoltoalalla on monipuolinen työllistymismahdollisuus omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Työ on jatkuvaa oppimista ja kouluttautumista kehittyvässä terveydenhuollossa. Terveydenhuoltoalan vetovoimaisuuden tärkeimpinä elementteinä pidetään potilaiden erinomaisia hoitotuloksia, ammatillisesti korkeatasoista hoitoympäristöä ja hyviä työolosuhteita. (Surakka, 2009; Sairaanhoitajan monet eri urapolut; Coco & Roos, 2020.) Kevan (2023) selvityksen mukaan alan työvoimapula on yhä pahentunut ja esimerkiksi Pohjanmaalla on yli 1300 sairaanhoitajan vaje. Alan ihmisillä on siksi mahdollisuuksia valita ja vaihtaa työpaikkaa. On siis tärkeää alan vetovoimaisuuden turvaamisen kannalta pohtia keinoja, joilla edistetään terveydenhuoltoalan imagoa. Kun terveydenhuollon toiminnan tavoite eli laadukkaiden terveyspalveluiden tuottaminen oikea-aikaisesti niitä tarvitseville toteutuu, terveydenhuollon hyvä imago näkyy myös tyytyväisinä asiakkaina (Huhta & Myllyntaus, 2022).
Työnantajamielikuva hoitoalalla
Sisäinen työnantajamielikuva rakentuu työntekijöiden ja työnhakijoiden henkilökohtaisista näkemyksistä, odotuksista ja kokemuksista yritystä kohtaan. Terveydenhuoltoalalla työnantajamielikuvaan vaikuttaa merkityksellinen ja arvostettu työ sekä työnantajan turvaama työpaikka. Työnantajalta odotetaan kouluttautumismahdollisuuksia ja oikeudenmukaista palkkausta, myönteistä ja avointa työilmapiiriä sekä työntekijöiden arvostusta. Työntekijöiden arvostuksen odotetaan näkyvän vaikutusmahdollisuuksina omaan työhön ja työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Organisaatioiden johtamisen odotetaan olevan osaavaa, oikeudenmukaista ja tasapuolista. (Huhta & Myllyntaus, 2022; Surakka, 2009.)
Ulkoinen työnantajamielikuva muodostuu ulkoisesta viestinnästä, kuten organisaation tiedottamisesta ja median esille nostamista asioista. Työnantajan maineeseen vaikuttaa myös organisaation henkilöstön antama kuva ja potilaiden kokemukset. Hyvä työnantajamielikuva muodostuu työnantajan hyvästä toiminnasta ja sitä tukevasta viestinnästä. (Surakka, 2009.)
Kun organisaation työntekijöiden kokemukset ovat positiivisia, yritysten suunnitelmallinen viestintä on avainasemassa tunnettavuuden ja imagon luomisessa sekä ylläpitämisessä. Positiivinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa edistää työnantajamielikuvaa. Hyvällä työnantajakuvalla on positiivinen vaikutus työnantajan houkuttelevuuteen, josta kertoo riittävät ja laadukkaat hakijat, onnistuneet rekrytoinnit ja henkilöstön pysyvyys. (Huhta & Myllyntaus, 2022; Surakka, 2009.)
Hyvää työnantajamielikuvaa ei siis voida rakentaa tempauksien tai onnistumistarinoiden ympärille. Kaikki lähtee hyvästä johtamisesta, ja työntekijöiden keskinäisestä ilmapiiristä, tasapuolisuudesta ja arvostuksesta. Kun perusasiat ovat kunnossa, ne alkavat näkyä ja kuulua. Positiivisesta kehityksestä ja toimista on myös viestittävä ulospäin. Vaikka kasvava työvoimapula kertoo, että vetovoima koetaan alalla tällä hetkellä heikoksi, on alalla varmasti myös paljon hyvää, mistä viestiä; esimerkiksi Cocon ja Roosin (2020) selvityksen mukaan lähihoitajat ”kokevat työssään usein työniloa ja innostusta”.
Mielikuvasta työntekijäkokemukseen
Työntekijöiden positiivinen työntekijäkokemus edistää työnantajan veto- ja pitovoimaa. Työntekijäkokemus muodostuu työntekijän ajatuksista ja tunteista työtään ja työnantajaa kohtaan. Työntekijäkokemuksen kannalta keskeisiä tilanteita ovat kokemukset rekrytoinnista, saapumisesta uuteen työyksikköön, elämäntilannekohtaiset kokemukset ja lähtökokemukset. Olennaista on myös työyhteisön toimivuus ja johtaminen, miten epäkohtiin suhtaudutaan ja miten hyvinvointia tuetaan. Kaiken keskiössä on kokemus merkityksellisestä työstä ja tavoitteellisuudesta. Onhan työssä kunnossa asiat, jotka mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen, työntekijän perustarpeiden tyydyttämisen sekä henkilökohtaisen kasvun ja oppimisen. (Huhta & Myllyntaus, 2022.) Koronapandemian aikana on jouduttu keskittymään selviytymiseen ja tietyt perusasiat kuten kouluttautuminen tai vaikkapa henkilökohtaiset kehitys- ja tavoitekeskustelut on siirretty tulevaisuuteen. Toivottavasti organisaatioissa jälleen panostetaan näihin ja sitä kautta parannetaan työntekijäkokemuksia.
Positiivinen työntekijäkokemus heijastuu työntekijöiden tapaan kohdata asiakas, joka vaikuttaa positiivisesti asiakaskokemukseen. Asiakaskokemus muodostuu asiakkaan ja yrityksen vuorovaikutustilanteista, hoidon laadusta ja asiakkaan tyytyväisyydestä saamaansa palveluun. Terveydenhuollossa asiakaskokemus muodostuu muun muassa henkilökunnan ammattitaidosta ja ystävällisyydestä, diagnoosin ja päätösten sujuvuudesta, saatujen ohjeiden laadusta ja luottamuksesta hoidon onnistumiseen. (Löytänä, 2018.) Myös huono asiakaskokemus voidaan kääntää positiiviseksi, jos asiakkaan negatiiviseen palautteeseen reagoidaan nopeasti ja empaattisesti. Hoitotyön ammattilaiset varmasti toimivat kyllä asiakkaan parhaaksi tilanteessa missä hyvässä, mutta jos työolosuhteet eivät tue työssä onnistumista eli työntekijäkokemus on huono, näkyy se väistämättä myös asiakaskokemuksissa ja hoitotyönlaadussa. (Huhta & Myllyntaus, 2022.)
Johtamisessa on tärkeä ymmärtää työntekijäkokemusta, mikä työntekijöille on merkityksellistä, mikä työntekijöitä motivoi ja mitä he tarvitsevat voidakseen onnistua työssään ja kehittääkseen työtään. Työntekijälähtöinen johtaminen vahvistuu, kun työntekijöiden odotukset kasvavat ja heidän neuvotteluvaltansa paranee. (Huhta & Myllyntaus, 2022.) ”Johtaminen terveydenhuollossa” -juhlaseminaarin puheissa Duodecimin pääsihteeri Päivi Metsäniemi kommentoi erinomaisesti: ”…työyhteisössä on vietävä eteenpäin ihmisten autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä. Pitää johtaa kokonaisia ihmisiä, joilla on erilaisia puolia, erilaisia motivaatioita ja erilaisia elämäntilanteita ” (Hammarsten, 2022)
Nyt tarvitaan hyvien työntekijäkokemusten jakamista
Sosiaali- ja terveysalan maine kaipaa positiivisia huomioita työn merkityksellisyydestä ja mielekkyydestä sekä muista kokemuksista. Työnantajamielikuvaa sekä alan pito- ja vetovoimaa voidaan kehittää yhdessä, jakamalla positiivisia kokemuksiamme. Ensimmäinen allekirjoittanut on työssään alalla kokenut iloisia onnistumisen hetkiä lasten ja perheiden parissa. Työn monipuolisuus ja kollegoiden hyvä yhteistyö hoitotyötä tehdessä on innostavaa. Tärkeänä hän pitää myös mahdollisuutta kehittyä ammatillisesti jatkuvasti uudistuvan hoitotyön parissa. Olisiko sinulla positiivinen kokemus jaettavana hoitoalalla työskentelemisestäsi? Miksi juuri sinä viihdyt työssäsi?
