Kotiin annettavien palveluiden lisääntyessä on tärkeää tiedostaa kotiympäristössä esiintyvät turvallisuusriskit ja huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta (Oikarainen, Siltanen & Naukkarinen, 2018). Sairaalassaoloaikojen lyhentymisen ja kotiin annettavien palveluiden kasvun myötä tiedonkulun merkitys kotiin annettavien palveluiden yhteydessä on korostunut. Jalosen ja Penttilän (2024) tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedonkulun merkitys kotiin annettavien palveluiden turvallisuudessa asiakkaan näkökulmasta, minkälaista tietoa asiakas pitää tärkeänä sekä millaiset asiat vaikuttavat tiedonkulkuun ja minkälaisin keinoin tiedonkulkua voidaan tukea.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa merkittävää asiakas- ja potilasturvallisuutta lisäävää tietoa yhdessä asiakkaan kanssa. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kotiin annettavien palveluiden ikääntyneet asiakkaat. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän kotihoidon asiakasta ja heidän omaisiaan. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Kotiin annettavien palveluiden avulla toiveista totta
Kotiin annettavilla palveluilla tuetaan erityisesti iäkkäiden kotona selviytymistä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Väestö Suomessa ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla. Linjauksena iäkkäiden palveluita koskevissa palveluissa on jo pitkään ollut se, että heillä on oikeus asua omassa kodissaan myös silloin, kun heidän toimintakyvyssään esiintyy vajauksia. (Karppanen, 2021). On kansallinen tavoite, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun saakka (THL, 2023). Kariniemen, Siiran, Kyngäksen ja Kaakisen (2020) tutkimuksen mukaan kotihoidolla on asiakkaan voimavaroja vahvistava vaikutus. Tutkimukseen osallistuneet ikäihmiset olivat sitä mieltä, että he eivät pystyisi enää asumaan kotonaan ilman kotihoidon apua ja tukea. Heidän tutkimuksessaan haastateltavien suurimpana toiveena oli saada asua omassa kodissa niin kauan, kuin vain mahdollista, sillä omassa kodissa on oma rauha.
Myös Jalosen ja Penttilän (2024) tutkimuksessa haastateltavat toivat ilmi kiitollisuuttaan siitä, että saivat asua omassa kodissaan. Nopeita siirtoja sairaalahoidosta takaisin kotiin pidettiin hyvänä asiana silloin, kun tiedonkulku sujui ongelmitta.
Tiedonkulku varmistamassa palveluiden turvallisuutta
Tutkimus korostaa tiedonkulun tärkeyttä kotiin annettavien palveluiden turvallisuuden tukemisessa. Asiakkaat kokivat hyvän tiedonkulun lisäävän turvallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta hoitohenkilökuntaan. Hyvä tiedonkulku varmistaa hoidon jatkuvuuden, toimivan yhteistyön ja asiakkaan mahdollisuuden osallistua omaan hoitoonsa, edistää hoidon laatua ja ehkäisee riskitilanteiden syntymistä. Asiakkaat tunnistivat puutteet tiedonkulun uhaksi potilasturvallisuudelle.
Asiakkaan näkökulmasta turvallisuuden kannalta tärkeä tieto pitää sisällään tietoa terveydentilasta, avuntarpeesta, jatkohoidosta, hoidon ja terveydentilan muutoksista, lääkityksestä, vastuun jakaantumisesta, yhteystiedoista, mahdollisista koetuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä. Asiakkaat toivoivat saavansa tietoa kotihoidon järjestämisestä; kuka tulee kotiin, miksi ja milloin.
Tiedonkulun riskitekijöiksi tunnistettiin siirtymätilanteet, kiire ja vaihtuva henkilökunta. Tiedonkulkua voidaan tukea selkeällä kommunikaatiolla, tiedonannon oikein ajoittamisella ja viiveettömyydellä, ymmärtämisen varmistamisella ja ohjauksella, antamalla mahdollisuus kysyä, kirjallisilla ohjeilla, vastuuhoitajalla, omalla aktiivisuudella ja omaisten tuella.
Asiakkaan osallistamisella laatua palveluihin
Hoitotieteellinen tutkimustieto on tärkeää ja sitä tarvitaan hoitotyössä perustaksi ratkaisuille. Yhteiskunnassa ja sen myötä terveydenhuollossa tapahtuvat muutokset asettavat hoitotieteelle vaatimuksia. Väestön ikääntyminen ja sairaaloissa hoitoaikojen lyheneminen ovat esimerkkejä tästä. (Eriksson ja muut, 2012, s. 91.)
Tutkimuksemme tukee Valtioneuvoston (2022) asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitetta nostaa esiin potilaiden, asiakkaiden ja heidän läheistensä merkitystä turvallisuuden kehittämisessä sekä edistää asiakkaan ja potilaan osallisuutta turvallisten palveluiden toteuttamisessa. Keskeisenä strategisena lähtökohtana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittämisessä korostetaankin asiakkaan näkökulmaa. Asiakasnäkökulma on palveluiden laadun arvioinnin kriteerinä merkittävä. Myös aikaisemmin tehdyt tutkimukset korostavat asiakkaan näkökulman merkitystä hoitotyössä. (Suhonen & Stolt, 2013, s. 3–5.)
Jalosen ja Penttilän (2024) tutkimus on toteutettu yhteistyössä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kanssa, jossa on kehitetty toimintamalli Tiedonkulun varmistaminen kotihoidon asiakkaan/potilaan siirtyessä palvelusta toiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintamalliin kuuluu tarkistuslista tiedonkulun varmistamiseksi siirtymätilanteissa. Tutkimus tuo lisäarvoa toimintamallille vahvistamalla asiakasnäkökulman tärkeyttä ja listan kattavuutta, sillä tutkimuksessa ei löydetty puuttuvia osa-alueita listalle.
Tutkimuksen tulokset auttavat työntekijöitä toteuttamaan tiedonantoa ja edesauttaa asiakkaalle tärkeiden asioiden huomioimista tiedonsiirrossa. Tutkimus lisää hoitohenkilökunnan tietoa tiedonkulun merkityksestä asiakkaalle ja toivon mukaan motivoi huolehtimaan siitä parhaalla mahdollisella tavalla. Se tuo esiin asiakkaan näkökulmasta keinoja, joiden avulla tiedonkulkua voidaan tukea tiedonsiirtotilanteissa. Tutkimus myös auttaa tunnistamaan ja korjaamaan tiedonkulun riskitilanteita käytännössä. Hyvä tiedonkulku on välttämätöntä turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutumiselle kotona.
