Talotekniikkasertifikaatti?
Talotekniikkasertifikaatti on suhteellisen uusi Seti Oy:n tarjoama sertifikaatti talotekniikan urakointiyrityksille. Sertifikaatti on vapaaehtoinen urakointiyrityksille tarkoitettu työkalu millä voidaan osoittaa asiakkaalle yrityksen toimintatavat sekä parantaa toiminnan laatua ja kehittää sitä. Sertifikaatti myönnetään ensiarvioinnin jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja sitä ylläpidetään vuosittaisella raportoinnilla. Sertifikaatin haku tapahtuu Setin sähköisellä hakulomakkeella.[1] Tällä hetkellä (26.4.22) talotekniikkasertifikaatti on myönnetty seitsemälle urakointiyritykselle. Yrityksistä toimii Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä kussakin yksi yritys sekä Uudellamaalla toimii kolme yritystä. Kaikki sertifikaatin omaavat yritykset näkyvät Setin ylläpitämässä Setipro tietokannassa.[2]
Miksi sertifikaatti?
Sertifioinnilla tarkoitetaan vaatimustenmukaisuuden arviointia, vaatimukset esitetään yleensä standardeissa. Sertifioinnin kohteina voivat olla esimerkiksi yrityksen johtamisjärjestelmä, tuote tai prosessi. Sertifiointi on useimmiten yritykselle vapaaehtoista. Sertifioinnilla voidaan esittää sertifioitavana olevan kohteen täyttävän sille asetetut vaatimukset.[3]
Luultavasti kaikki sähköurakointitoimintaa harjoittavat yritykset kehittävät tai haluaisivat kehittää toimintaansa ja erottua tarjouskilpailuissa muita yrityksiä laadukkaampana ja ammattitaitoisempana yrityksenä. Kuitenkin monessa yrityksessä junnataan kehityksessä paikallaan ja tehdään asiat niin kuin aina ennenkin. Miksi muuttaa toimintatapoja, jos niillä on pärjätty tähänkin asti?
Kuitenkin jokaisella sähköurakointiyrityksellä on jonkinlainen laatutaso olemassa jo pelkästään asiakkaan ja lain edellyttämien vaatimusten takia. Pelkästään lakien ja säädösten asettamien edellytyksien noudattaminen ei takaa parasta mahdollista lopputulosta tai yrityksen toiminnan sujuvuutta. Joissain tapauksissa asiakaskaan ei tarkalleen tiedä mitä haluaa tai ei tiedä kaikista mahdollisuuksista. Tällaisissa tapauksissa on ensiarvoisen tärkeää yrityksen tuoda jo suunnitteluvaiheessa esiin kaikki lopullista laatua parantavat tekijät. Kaiken kulmakivenä on hyvä suunnittelu ja projektin taustatiedon kerääminen. Jos suunnittelija ei tiedä kohteen käyttötarkoitusta, eikä asiakas kaikkia vaihtoehtoja, on lähes mahdotonta saada oikeasti laadukas ja toimiva lopputulos.
Mikäli yrityksen toimintaa kuvaava toiminnanohjauskäsikirja on käytössä, on yrityksen toiminta sellaista, että talotekniikkasertifikaatin hakeminen on mahdollista. Yrityksessä päädyttiin talotekniikkasertifikaattiin, koska se on soveltuvampi urakointiyrityksen toimintaan kuin esim. ISO 9001-laatusertifikaatti[1]. Yrityksellä on myös ennestään monia Setin myöntämiä pätevyyksiä, joten tästäkin syystä koettiin talotekniikkasertifikaatin olevan soveltuva yrityksen tarpeisiin. Talotekniikkasertifikaatin hankinta ja ylläpitokustannukset ovat pienelle yritykselle realistisemmat kuin ISO9001-sertifikaatin kustannukset. Talotekniikkasertifikaatti on myös ajankäytön kannalta soveliaampi sähköurakointiyritykselle.
Opinnäytetyö kehityksen tukena
Tässä artikkelissa on käsitelty havaintoja, jotka tuli esiin tehdessä opinnäytetyötä Iecon Oy:lle keväällä 2022, tarkoituksena oli sähköalan yrityksen toiminnan kehittäminen. Tarkoituksena oli valmistella yritys hakemaan talotekniikkasertifikaattia kesällä työn valmistumisen jälkeen. Suurimpana hankkeena projektissa oli luoda yrityksen käyttöön kattava toiminnanohjauskäsikirja, mikä onkin sertifikaatin yksi suurimmista vaatimuksista.
Iecon Oy on pääasiassa Vaasan ja Laihian alueella toimiva n. 20 henkilöä työllistävä sähköurakointiyritys. Yrityksen toimialaan kuuluu niin saneeraus-, kuin uudiskohteidenkin ammattitaitoinen suunnittelu ja asennustyö. Toiminnan kasvaessa ja kehittyessä huomattiin tarve ja halu kehittää yrityksen toiminnanohjausta.
Kehittämisen tarvetta lähdettiin ratkaisemaan opinnäytetyöllä, jonka avulla selvitettiin mitä talotekniikkasertifikaatin hankkiminen ja sen ylläpitäminen vaatisi yritykseltä ja sen työntekijöiltä. Sertifikaatin vaatimusten mukainen toiminnanohjauskäsikirja koettiin olevan yritykselle hyvä apuväline toiminnan kehittämiseen ja selkeyttämiseen ja ei itse sertifikaattistakaan haittaa ole, sillä saadaan yksinkertaisesti osoitettua asiakkaalle toiminnan laatu ja sen jatkuva kehittäminen. Yrityksen sertifioinnin tavoite selkenee kuvasta 1, siitä näkyy kuinka toiminta jatkuvasti kehittyy ja sertifikaatin hyödyt paranevat toiminnan jatkuvan kehittämisen myötä.
Kilpailutekijä vai välttämättömyys?
Jotta sertifikaatin ja sen vaatimusten todellinen potentiaali saadaan yrityksessä hyödynnettyä, tulee vaatimukset nähdä sekä kilpailutekijänä että välttämättömyytenä. Vaatimuksista etenkin toiminnanohjauskäsikirja on käytännössä välttämättömyys sähköurakointiyritykselle, mikäli toimintaa halutaan tehostaa ja parantaa. Toiminnanohjauskäsikirjan avulla pystytään järjestelmällisellä tavalla lähestymään eri projekteja tai ongelmia mitkä tulee toiminnassa eteen. Tällöin pystytään etsimään parhaat mahdolliset ratkaisut turvallisuuden ja taloudellisuuden kannalta. Mikäli toimintaa ei saada kehitettyä, menetetään pitkällä aikavälillä myös sertifikaatin tuoma kilpailutekijä. Viimekädessä yritys itse päättää ottaako se sertifikaatin vaatimukset kilpailutekijänä vai välttämättömyytenä. Tällä on suuri vaikutus sertifikaatin hyötyjen konkretisoitumiseen. Ideaalitilanteessa yritykselle myönnetään haettu sertifikaatti ja toiminnanohjausta saadaan kehitettyä, minkä ansiosta hyödyt saadaan käyttöön. Vaativien projektien läpivienti helpottuu, uusien työntekijöiden perehdytys paranee, turvallisuutta saadaan parannettua ja vastuuhenkilöiden vaihto helpottuu. Toiminnan sujuvuus ja laadukkuus nähdään hyvin viimeisteltynä työnä kuvassa 2.
