Lehtorit Anne Wähä Vaasan ammattikorkeakoulusta ja Teija Lehto Laurea-ammattikorkeakoulusta ovat pitkään opettaneet ruotsia hoitoalalla ja muiden kollegoidensa kanssa kantavat huolta opiskelijoiden ruotsin kielen osaamistasosta ennen opintoja ja niiden jälkeen, sillä esimerkiksi sairaanhoitajan tutkintoon ei direktiivien mukaisten opintojen ja harjoittelun jälkeen jää tilaa valinnaisille kieltenopinnoille. Valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittavan osaamisen (Kielilaki 242/2003, 6§) osoittaminen oman alan kielitaidon hallinnasta on jo monelle opiskelijalle todella työläs paikka, varsinkin kun sekä lehtoreiden ja opiskelijoiden ajalliset resurssit ovat hyvin rajoitettuja. Lisäksi korkeakoulujen jatkuvat säästökuurit valitettavasti iskevät rankasti opetuksen määrää vähentäen ja ryhmäkokoja kasvattaen. Ja me kaikki tiedämme, että varsinkin suullisen kielitaidon harjoittelu vaatii vuorovaikutusta ja aikaa. Jokaisella potilaalla on oikeus Saada hyvää hoitoa valitsemallaan kielellä – suomeksi tai ruotsiksi. (Sosiaali-ja terveysministeriö, n.d.)
Tätä taustaa vasten haettiin Svenska Kulturfondenilta rahoitusta projektiin Sjukt bra svensklärare i vården, ja projektin tarkoituksena on koota yhteen hoitotyön ruotsin kielen lehtoreita laajasti ympäri maan ja järjestää tilaisuus, jossa nämä lehtorit tapaavat ja jossa kartoitettiin opetuksen järjestämisen nykytilannetta, opetusmateriaaleja ja sekä meneillään olevaa että toivottua yhteistyötä. Myönnetty rahoitus mahdollisti virtuaalitapaamisen, yhteisen alustan luomisen ja tapaamisen annista raportoinnin sekä osallistujille että muille kiinnostuneille. Lisäksi saimme kaksi vierailijapuheenvuoroa.
Morgonfika-tilaisuus 8.10.2024
Morgonfika-tilaisuus järjestettiin TEAMS-tapaamisena 8.10.2024 ja osallistujien kokoamiseen oli saatu apua ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän valtakunnallisen vastuuopettajapostituslistan avulla, joka kattaa kaikki ammattikorkeakoulut Suomessa. Ohjelma koostui kahdesta vierailijapuheenvuorosta ja kolmesta aikataulutetusta ja teemoitetusta pienryhmäkeskustelusta, jossa pienryhmät kirjasivat keskustelunsa teamsiin ja niistä nostettiin oleellisimpia asioita yhteisesti kunkin keskustelun jälkeen.
Aiheina Morgonfika-tilaisuudessa olivat:
- Keskustelu ruotsin opetuksen tilanteesta hoitoalalla sisältäen tietoa pakollisista kursseista, niiden opintopistemääristä, sijoittumisesta tutkintoon ajallisesti, toteutustavasta, opetusryhmäkoosta, lähiopetuksen määrästä ja kurssien arvioinnista. Lisäksi valmentavista opinnoista ennen pakollista kurssia ja mahdollisista valinnaisista kursseista keskusteltiin.
- Keskustelu oppimateriaalista, eli mitä materiaalia käytetään, miten se on luotu ja miten materiaali on opiskelijoiden saatavilla.
- Keskustelu nykyisestä yhteistyöstä omassa ammattikorkeakoulussa, muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sekä työelämän, hyvinvointialueiden ja projektien parissa. Keskustelussa kerättiin myös toiveita tulevaan yhteistyöhön edellä mainituissa kategorioissa.
- HUSin kaksikielisyystiimin esittäytyminen (kehittämispäällikkö Nina Colliander-Nyman, suunnittelijat Cecilia Genberg ja Heidi Wennerstrand-Hand), HUSin kaksikielisyysohjelman ja kielitaitovaatimusten läpikäynti käytännön esimerkein ja meneillään olevan Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman hankkeen esittely kielellisten oikeuksien tukemiseksi Porvoon ja Raaseporin sairaaloissa verkkopohjaisen kompentenssiklusterin kehittämiseksi (Carola Lindholm, ylihoitaja). HUSin toimijoiden esitys avasi hienoja yhteistyömahdollisuuksia ammattikorkeakouluille. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785, 3§.)
- Sjuksköterskeföreningen i Finland eli ruotsinkielisten sairaanhoitajien liitto esittäytyi ja tarjosi opiskelijoille hienon mahdollisuuden jatkuvaan kielenoppimiseen ilmaisjäsenyyden myötä (verksamhetskoordinator Anne Nyholm).
Nykytilanne hoitoalan ruotsin opetuksessa
Opintojen laajuus vaihtelee ammattikorkeakouluittain kolmesta viiteen opintopisteeseen, ja ilmeisesti kaikissa mukana keskustelussa olleissa ammattikorkeakouluissa hoitotyössä on omat ruotsin kielen kurssit, eli geneerisiä AMK-kursseja ei ole, mutta Metropoliassa ruotsin opinnot integroidaan ammattiopintokurssien sisälle omana osanaan. Opinnot sijoittuvat tutkintoon toisesta opintovuodesta alkaen, mutta opetusmäärät vaihtelevat sekä ammattikorkeakoulujen sisällä toteutustavan mukaan. Pienimmät mainitut opetustuntimäärät olivat Savonian monimuoto-opiskelijoilla 12 tuntia/5 opintopistettä, kun taas Metropoliassa kolmen opintopisteen kurssilla opetusta on jopa 24 tuntia. Missään korkeakoulussa ei mainittu opetustuntien kohoavan yli 30 oppitunnin.
Opetusmuotona yleisimmin oli joko campusopetus tai verkko-opetus, harvemmin sekamuoto näistä. Läsnäolovelvoitteesta oppitunneilla ei kysytty, joten siitä ei ole tietoa. Ryhmäkoot vaihtelivat myös, KAMKissa jopa 8–40 välillä, mutta yleisimmin ryhmäkoot olivat 20–40 välillä. Verkko-opetuksessa ryhmäkoot tuntuivat olevan suurempia. Selkeästi ilmeni runsasta variaatiota ryhmäkoossa ja lähiopetuksen määrässä jopa saman ammattikorkeakoulun sisällä.
Useassa ammattikorkeakoulussa on varattu erikseen aikaa suullisen ja kirjallisen testaamiseen ja arvosanat kirjataan erikseen. Suulliseen keskimäärin varattu aika oli 15 minuuttia per opiskelija. Testaamisen sisällöstä ei ehditty riittävästi kirjata muistiinpanoja, mutta Metropoliassa suullinen testi koostuu videotallenteista tai esityksistä, ja suurimmassa osassa ammattikorkeakouluja suullisessa arvioinnissa on myös vuorovaikutteinen tilanne mukana. Kirjallisia tenttejä tehdään mahdollisuuksien mukaan paperitentteinä, mutta verkkovalvontatyökalujakin on käytössä. Arviointiskaala on kaikissa korkeakouluissa 0–5.
Lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa on tarjolla vapaaehtoisuuteen perustuvia valmentavia opintoja perusasioiden kertaamiseen ennen hoitoalan ruotsia. Valmentavat opinnot ovat geneerisiä, ei hoitoalalle suunnattuja, ja niiden pariin hakeudutaan joko omavalintaisesti tai lähtötasotestien perusteella. Myös valtakunnallisia verkkovalmentavia hyödynnettiin. Vapaavalintaisista kursseista oli vain yksi maininta.
Käytössä oleva opetusmateriaali
Opetusmateriaali on käytännössä kaikissa ammattikorkeakouluissa saatavilla digitaalisessa muodossa ja lehtoreiden tekemää joko yksin tai yhdessä saman alan lehtoreiden kanssa. Oppimisalustat vaihtelevat, mutta opintomateriaalit löytyvät niistä. Erikseen mainittiin Folktingetin pieni kirja Jag är här för dig lisämateriaalina. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Novia ja Pohjanmaan hyvinvointialue (ÖVPH)ovat yhteistyössä luoneet opetusmateriaalia ja etsivät rahoitusta julkaistakseen materiaalin Svenska Nu:n verkkosivuilla. Lisäksi useassa ammattikorkeakoulussa oli käytössä edellä mainittujen korkeakoulujen yhteinen julkaisu DIALOGIA – Akuuttihoitoa kolmella kielellä – Akutvård på tre språk – Acute Care in Three Languages, johon kehitetään harjoituksia parhaillaan.
Opetusmateriaalin sisällöistä ei ollut tarkempia mainintoja, mutta fyysisten oppikirjojen tarpeesta ei käyty lainkaan keskustelua.
Yhteistyö nyt ja tulevaisuudessa
Joissakin ammattikorkeakouluissa on oma säännöllisesti toimiva kielten ja viestinnän tiimi/koordinaatioryhmä, joka järjestää yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Yksittäiset lehtorit ovat mukana kansainvälisissä ja kansallisissa projekteissa, jälkimmäisissä lähempien kumppaniammattikorkeakoulujen kanssa. Tällä hetkellä ei ole meneillään valtakunnallista kaikille AMKeille/korkeakouluille avointa laajempaa hanketta. TAMKissa tuntuu olevan aktiivisinta toimintaa, neljä projektia meneillään (dysleksiaprojekti, materiaaliprojekti Novian ja Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa, harjoitustehtävien tekeminen edellä mainittuun DIALOGIA-materiaaliin sekä projekti fysioterapiaan liittyen). Muut korkeakoulut mainitsivat tekevänsä projekteja yritysten, organisaatioiden ja yhteistyösopimusammattikorkeakoulujen kanssa, mutta projekteja ei nimetty erikseen. Lisäksi Morgonfikassa esitelty HUSin kaksikielisyysohjelma on avoin ammattikorkeakoulujen hoitotyön ruotsin opettajien kanssa tehtävälle yhteistyölle.
Johtopäätökset
Kaikki edellä esitellyt keskustelutulokset perustuvat muistiinpanoihin, joita osallistujat tekivät 8.10.2024 tilaisuuden aikana ja välittömästi sen jälkeen. Niitä ei voi laajemmin yleistää, mutta ne varmasti antavat viitteitä valtakunnan tilanteesta. Me tilaisuuden järjestäjät jo palautteenkin perusteella olemme vakuuttuneita siitä, että jonkin asteinen yhteistyö hoitoalan ruotsinopettajien kesken olisi sekä tarpeellista, tärkeää että työhyvinvointia lisäävää. Moni kuitenkin omassa korkeakoulussaan on suhteellisen paljon yksin juuri tämän alan kanssa. Lisäksi tiedostamme selkeän tarpeen yhteiselle keskustelualustalle. Tätä tilaisuutta varten luotu Teams Sjukt bra svensklärare i vården Laurea-ammattikorkeakoulun Teamsiin saa jäädä elämään omaa elämäänsä, eli osallistujat voivat palata Morgonfikan kirjauksiin ja tiedostoihin ja aloittaa halutessaan uusia keskusteluja vapaasti kollegoiden kanssa. Teknisesti Teams ei ole paras mahdollinen, sillä eri organisaatiosta tulevalle ei saada riittävästi oikeuksia toimia monipuolisesti ko. Teamsissa.
Kun kävimme läpi Morgonfikan antia, niin ainakin seuraavia aihealueita tulevaan yhteistyöhön nousi esille:
- Materiaalien vertailu ja jakaminen työpajoissa.
- Arviointikäytänteiden benchmarking.
- Ajankohtaisista projekteista ja hankkeista ja niiden tuloksista tiedottaminen yhteisellä alustalla ja täten mahdollisuus osallistaa hankkeisiin toimijoita oman ammattikorkeakoulun ulkopuolelta.
- Mahdolliset verkkotapaamiset vaikkapa kaksi kertaa lukukaudessa sisältäen sekä vapaata keskustelua että tekemisten esittelyä muille osallistujille.
Pohdimme palautteen perusteella jatkorahoituksen hakemista yllä mainittuihin aiheisiin. Tärkeää olisi saada työelämä eli sekä hyvinvointialueet että yksityiset toimijat mukaan ja toisaalta ammattikorkeakoulut ymmärtämään ruotsinopetuksen resurssien lisätarve. Tarve lisäresurssiin näkyy jo siinä, että korkeakoulut joutuvat aiemman kouluasteen osaamisvajeen paikkaamiseen käyttämään resursseja valmentavaan opetukseen, jotta ylipäätään olisi mahdollista osallistua pakollisiin kieliopintoihin.
Morgonfikasta jäi hyvä mieli. Tunsimme tehneemme tärkeää työtä, ja meillä on nyt mahdollisuus jatkaa halutessamme vapaata keskustelua keskenämme omassa Teamsissa ja olemme paremmin tietoisia siitä, mitä valtakunnassa hoitoalan ruotsin opetuksessa ammattikorkeakouluissa tapahtuu.
