Ruotsin kilpailluilla elintarvikemarkkinoilla korostuvat erityisesti tuotteen unique selling point eli ainutlaatuisen myyntiväittämän merkitys. Myös hintaan liittyvät haasteet nousivat vahvasti esiin ja hinnalla kilpaileminen Ruotsin markkinoilla todettiin haastavaksi. Yrityksen pitkäjänteisyys on elintarvikeviennin onnistumisen kannalta keskeinen tekijä. Opinnäytteen tuloksista ilmeni Ruotsin markkinoiden kuitenkin myös tarjoavan pk-elintarvikeyrityksille tavoiteltuja kasvumahdollisuuksia.
Kansainvälistyminen yrityksen kasvun mahdollistajana
Elintarvikeala ja elintarvikevienti ovat merkittävässä roolissa Suomen kansantaloudelle. Hallitusohjelmaan onkin esitetty tavoite Suomen elintarvikeviennin kaksinkertaistamiseen vuoteen 2031 mennessä (Valtioneuvosto, 2023). Suomen kokonaisviennin arvo Ruotsiin v. 2023 oli 1,3 mrd. euroa, josta elintarvikkeiden osuus oli 5,7 % (kasvua vuoden takaiseen +27 %). Näissä luvuissa on mukana myös muiden kuin PK- yritysten viennin arvo.
Kasvua hakeville pk-elintarvikeyrityksille kansainvälistyminen on lähes välttämätön askel, sillä kotimaan markkinat jäävät usein liian pieniksi kasvun mahdollistamiseksi. Kansainvälistyminen on yritykselle kuitenkin aina investointi ja vaatii strategista suunnittelua ja toteuttamista. Kotimaassa toimiva tuote ei valitettavasti takaa menestymistä uusilla kohdemarkkinoilla- ei edes Ruotsissa. Kansainvälistymisen kohteena oleviin markkinoihin onkin syytä perehtyä huolella ja panostaa suunnitelmallisuuteen viennissä.
Kansainvälistyminen voidaan määritellä monellakin tapaa, esimerkiksi Äijö (2008, s. 41) määrittelee kansainvälistymisen kokonaisvaltaisena muutos- ja oppimisprosessina, jonka myötä yritystoiminta kasvaa kotimaan markkinoiden ulkopuolelle. Kansainvälistymisellä on merkittävä vaikutus yrityksen kaikissa osa-alueissa, kuten esimerkiksi osaamisessa, johtamisessa, logistiikassa ja markkinoinnissa sekä myynnissä.
Syitä yrityksen kansainvälistymiselle on monia, mutta useimmiten kansainvälistyminen kuuluu yrityksen kasvu- sekä kehitysstrategian osaksi. Vahvaselkä (2009, s. 61) määrittelee kansainvälistymisen käynnistymiseen liittyvää kolme pääaluetta. Ensimmäinen kysymys kuuluukin, miksi kansainvälistyä? Päätöksestä kansainvälistyä seuraa kohdemarkkinoiden valinta, eli minne kansainvälistyä. Viimeisin kohta liittyy operaatiomuodon valintaan eli miten valitulle kohdemarkkinoille kansainvälistytään.
Business Finlandin (2022) julkaisemassa raportissa ”Statement of strategy” esitetään suomalaisten elintarvikkeiden vahvuuksia osana Suomen elintarvikeviennille asetetulle vuoteen 2030 ulottuvalle strategialle. Suomalaisilla elintarvikkeilla on merkittäviä kilpailuetuja kansainvälisillä markkinoilla, joiksi mainitaan esimerkiksi veden ja luonnon puhtaus, antibioottien vähäinen käyttö ja elintarvikkeiden jäljitettävyys. Edellä mainitut piirteet luovat hyvät edellytykset kansainvälisissä trendeissä menestymiselle, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin, ruoan turvallisuuteen, puhtauteen ja kestävään kehitykseen. (Business Finland, 2022.)
Ruotsi markkinana- kohdemaahan tulee perehtyä huolellisesti
Ruotsin asukasmäärä on noin 10,5 miljoonaa ja maan talous on Pohjoismaiden suurin tarjoten noin kaksinkertaisen elintarvikemarkkinoiden koon Suomeen verrattuna. Kansainvälisyys ja innovatiivisuus ovat Ruotsin markkinoille ominaisia piirteitä ja Ruotsi onkin vuoden 2022 IMD World Competitiveness Rankingin mukaan maailman neljänneksi kilpailukykyisin valtio. Yksi Ruotsin suurimpia teollisuudenaloja on ruoka- ja juomateollisuus. Inflaatio on iskenyt Ruotsin markkinoihin merkittävällä tasolla ja heikko Ruotsin kruunu vaikeuttaa markkinoiden tilannetta entisestään. Näiden myötä muuttunut kulutuskäyttäytyminen sekä aleneva ostovoima aiheuttavat osaltaan huolta markkinoilla Ruotsin vahvasta taloudesta huolimatta. (Business Finland, 2023.)
Business Finland painottaa Ruotsin markkinoiden sekä kuluttajien tuntemisen tärkeyttä ja kykyä muuntaa markkinointi, tuotteet sekä pakkaukset markkinakohtaisiksi. Myös sopivan yhteistyökumppanin löytäminen on Ruotsin elintarvikemarkkinoilla onnistumisen kannalta olennaisessa roolissa. Huomionarvoista on myös Ruotsin suurempi panostus markkinointiin, kuin mihin Suomessa on totuttu. (Hyrylä, 2019, s. 84–85.) Kovan kilpailun markkinoilla Ruotsissa arvostetaan suomalaista teknologista osaamista, innovatiivisuutta ja rehellisyyttä. Nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä kilpailussa menestykselle ja resursseja tuleekin käyttää myyntiin ja markkinointiin. (Business Finland, 2023.)
Tärkeimmät pointit vientiä suunnitteleville
Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että kohdemarkkinoihin perehtymisen ja viennin suunnittelun olevan edellytyksiä markkinoille kansainvälistyessä. Keskeisiä huomioitavia osa-alueita kansainvälistyessä Ruotsin markkinoille elintarvikeviennillä ovat tuotteen unique selling point, hintaan liittyvät huomiot, partnerit, verkostoituminen sekä yrityksen pitkäjänteinen toiminta. Vienti on aina investointi ja pitkäjänteisyys tukee menestymistä sekä kasvua markkinoilla. Tuloksista ilmeni myös, miten kulttuuriset kommunikaatioerot Suomen ja Ruotsin välillä on tärkeä ottaa huomioon. Ruotsalaiset kuluttajat ovat tunnettuja myös laatutietoisuudestaan. Yhtenä pk-elintarvikeyritysten mahdollisuutena voidaan nähdä ketteryys mukautumiseen paremmin kuin suurempien yritysten kohdalla.
Yksi merkittävä haaste Ruotsin elintarvikemarkkinoilla liittyy suomalaisten ja ruotsalaisten tuotteiden samankaltaisuuteen ja kovaan kilpailuun.Kuten tutkimuksen tuloksista ilmeni, on hinnalla kilpaileminen hankalaa, jolloin tuotteen unique selling point eli erottautuminenkorostuvat Ruotsin markkinoille pääsyssä ja siellä menestymisessä. Tässä suhteessa Ruotsi kohdemaana elintarvikeviennille ei ole välttämättä helpoin, vaikka onkin monelle yritykselle usein ensimmäinen kohdemarkkina.Yksi hintaan liittyvä olennainen huomio on tuotteen hintakategorian sijoittumisen tunnistaminen kohdemarkkinoilla.
Ruotsin elintarvikemarkkinoille etabloituminen tarjoaa kuitenkin pk-yrityksille myös hyviä kasvumahdollisuuksia. Markkinat ovat puolet suuremmat ja pääsy Ruotsin markkinoille voi mahdollistaa viennin jatkossa myös muihin Pohjoismaihin. Jakelukanavan valinnalla voi olla kasvun kannalta myös merkittäviä vaikutuksia ja valinta onkin olennainen osa viennin suunnittelua kohdemaahan.
Tämä artikkeli perustuu Vaasan Ammattikorkeakoulun kansainvälisen kaupan pääaineopiskelija Pilvi Garcia Kuiden opinnäytetyöhön, joka toteutettiin keväällä 2024 Vaasassa.
