Kun liiketoimintaa lähdetään suunnittelemaan, katse suuntautuu yleensä turhankin kauas omasta elinympäristöstä. Ideoita ja trendejä lähdetään usein kartoittamaan ajankohdan muoti-ilmiöistä käsin ja päädytään tekemään käytännössä asioita, jota muutkin tekevät. Sitä kautta päädytään niin sanotulle punaisen meren markkinalle, josta Kim & Mauborgne (2010) teoksessaan Sinisen meren strategia kirjoittavat. Esimerkkinä tällaisesta trendistä, joka on vallinnut oikeastaan koko 2010 –luvun ja siirtynyt edelleen 2020-luvulle, on kuntosali- ja liikuntapalvelujen voimakas kasvu. Tämä trendi näkyy myös liikeideoiden runsautena, joita yrittäjyyden kursseilla opiskelijat tuovat esiin tai jonka ympärille he oman mielikuvitusyrityksensä rakentavat. Loogisena jatkumona liikunnallisten ideoiden ympärillä ovat terveelliseen ruokaan ja ruokavalioon liittyvät liikeideat. Tämä trendi on näkynyt myös elintarviketeollisuuden tuotelanseerauksina jo hyvän aikaa.
Yritysideoita olisi hyödyllistä kehitellä hieman luovemmin ja pyrkiä jo aivan lähtökohtaisesti sinisen meren markkinalle. Sinisen meren markkinalla tarkoitetaan toimia, joilla luodaan aivan uusi markkina, jossa ei ole kilpailua. Ajatuksena sinisen meren markkinan kehittämisessä on, että sen sijaan, että yritetään peitota kilpailijat, kuten yleensä pyritään tekemään, toimitaan siten, että kilpailusta tulee merkityksetöntä. Tavoitteena on luoda uutta kysyntää ja vallata se itselleen. Näin vapaudutaan arvon ja kustannusten välisestä valintapakosta. Mallissa pyritään koordinoimaan koko toimintojärjestelmää varmistamaan differointi ja pienet kustannukset. (Kim & Maurborgne 2010, 39.)
Suomen itsenäisyyden rahastolla (Sitra) on opas maisemapalveluiden tuotteistamisesta (Sjöstedt 2013). Saaristo (2015) puolestaan esittelee ekosysteemipalvelujen tuotteistamista, jonka taustalla on Tapio. Tapion sivustolta löytyy muun muassa opas, joka on vuodelta 2016. Miten sovin metsäympäristön hyödyntämisestä? Työkaluja sopimiseen, ideoita tekemiseen. Oppaassa on käsitelty niin sopimusoikeudellisia asioita kuin ekosysteemipalveluja sinänsä sekä tässä yhteydessä merkittäviä jokamiehenoikeuksia. Vihreän hoivan yrityksissä konseptoidaan metsien hyvinvointivaikutuksia (Tapio 2016, 6). Voi ajatella, että ekosysteemipalvelujen ottaminen osaksi liikuntapalveluja auttaa yritystä kehittämään tuotteistaan erilaisia ja saamaan selvää kilpailuetua perinteisempään toimintaan verrattuna.
Maaseutu, paikalliset tuotteet, paikallisuus ja kulttuuriperinteet erottavat paikan muista. Kansainvälistymisen vastapainona on paikallisuus. (Komulainen 2013, 7.) Kiinnostus kotimaan matkailuun on saanut uusia ulottuvuuksia, kun korona-pandemia ilmoitti olemassaolostaan. Kysymys kuuluukin, kuinka matkailijat saadaan pysymään kotimaassa, kun pandemia hellittää? (Kelola 2021.) Kotimaanmatkailijoiden määrä yllätti matkailuyrittäjät ja tuotteet olivat rakennettu enemmän ulkomaalaisten matkailijoiden näkökulmasta.
Historia liiketoiminnan lähestymistapana
Historian tuotteistaminen on yksi tapa lähestyä liiketoimintaa. Meltzer (2018) näkee historian opiskelun hyödylliseksi jo pelkästään siksi, että ihmisen perusolemus ei muutu. Meistä jokainen tuntee sanonnan, että historia toistaa itseään. Vaikkakin olosuhteet muuttuvat juurikin ihmisen perusolemuksen pysyminen samanlaisena auttaa ymmärtämään mikä toimii käytännössä. Parhaimmillaan historiaa voi tarkastella, että se on kuin mentori, jonka avulla voit oppia ja kehittää toimintaasi. Brooks (2015) huomauttaa, että kun opiskellaan historiaa, niin siinä opiskelija hankkii taitoja, jotka ovat tarpeellisia toisaalta akateemisesti, mutta myös liike-elämässä menestymisen näkökulmasta. Tällaisia arvokkaita taitoja ovat muun muassa vahvat akateemiset taidot, suullinen ja kirjallinen vuorovaikutustaito, kyky havaita yksityiskohtia, kokemus tutkimuksen esittelystä ja osaaminen analyysiteknologiasta, joka liittyy tutkimuksen tekemiseen. Kuten tutkimuksen tekemiseen tarvitaan itseohjautuvuutta, on kyky itsenäiseen työskentelyyn välttämätöntä myös liike-elämässä. Historian opiskelu lisää ongelmanratkaisutaitoja, lisäksi määräaikojen noudattaminen nopeatempoisessa ympäristössä on välttämätöntä. Ja mikäs oikeastaan onkaan nopeatempoisempaa kuin liike-elämä. Lisäksi historioitsija tarvitsee systeemistä ymmärrystä ihmisinstituutioista ja mitäs muuta liike-elämän ympäristö on kuin ihmisinstituutio.
Historiaa ja historiallisia tapahtumia voidaan tuotteistaa eri tavoilla ja eri osa-alueilla. Elokuvateollisuudessa on esimerkiksi hyödynnetty historiaa. Erityisesti sotahistoria on ollut ”myyvää” Katso esimerkiksi Campbellin (2020) listaus 50 suosituimmasta historiallisesta elokuvasta. Mukaan mahtuu niin draamaa kuin romantiikkaakin. Kulttuuritapahtumissa Ashworth (2009, 19) on perinteisesti hyödynnetty paikallista historiaa. Niitä suositaan usein niiden näkyvyyden ja laajan kiinnostavuuden vuoksi, sillä kulttuurituotteiden on nähty lisäävän arvoa ja niistä on kehittynyt usein suosittuja paikallisia tapahtumia, vaikkakaan niistä ei välttämättä ole pitkäkestoisesti hyötyä tapahtumapaikalle. Ainakaan niin, että paikalliset yritykset hyödyntäisivät niitä jotenkin laajamittaisemmin toiminnassaan. Tuloja tulee tapahtuman ajan, mutta niistä ei jää pysyvämpää jälkeä esimerkiksi ravintolan ruokalistalle tai myytäväksi tuotteeksi.
Paikallisesta historiassa löytyy aineksia erilaisiksi yrityksen tuotteiksi, vaikka tätä vaihtoehtoa ei laajamittaisesti useinkaan hyödynnetä. Esimerkiksi Isonkyrön kunnan Orismalan kylässä sijaitseva Leväluhta on tällaisesta hyvä esimerkki. Leväluhdasta nimittäin saattaisi olla moneksi. On selvinnyt, että rautakaudella Leväluhdan alueella haudattiin ihmisiä veteen ja tapaa jatkettiin noin 400 vuoden ajan. Tehtyjä löytöjä on ihmetelty jo yli 150 vuoden ajan. Käytännössä aktiivista tutkimusta on tehty vuodesta 2010, jolloin Helsingin yliopiston monitieteellinen tutkimusryhmä ryhtyi selvittämään Leväluhtaan liittyvää arvoitusta. (Hantula 2019.) Leväluhtaa ja sen tarinaa on hyödynnetty kirjallisuudessa ja pelialalla. Marko Hautala (2018) on kirjoittanut kauhuromaanin Leväluhta, jossa tapahtumaympäristönä on suokalmisto, joka houkuttelee puoleensa oudolla tavalla. Peli nimeltä Leväluhta, jonka kehittäjänä on Platonic Partnership, sijoittuu Orismalan kylään ja siinä taustatarina liittyy vanhustenhoitoon. Peli ei ole vielä saatavilla.
Peliala onkin yksi esimerkki siitä, että sen piirissä on osannut hyödyntää erilaisia historiallisia tapahtumia luodessaan uusia tuotteita. Videopelit voivat jopa auttaa meitä ymmärtämään muutoksia, joita on tapahtunut menneisyydessä. Pelit antavat nimittäin pelaajalle mahdollisuuden leikitellä menneisyydellä ja haastaa pohtimaan erilaista historiaa. (Grufstedt 2016.) Erityisesti strategiapeleillä voidaan tuoda vaihtoehtoja tapahtumiin. Historiallisen pelin pelaaminen antaa mahdollisuuden tutkia menneisyyttä ja toisaalta samaistua siihen vuorovaikutteisesti. Grufstedt (2016) mainitsee esimerkkinä tunnetut strategiapelit Europa Universalis ja Civilization. Myös populaarikulttuuri voi ammentaa historiasta ja historiallisista tapahtumia. Ja jos ajattelemme kirjallisuutta, niin historiallisten tapahtuminen tarinallistaminen on suosittua. Kirjoittaja näkee usein paljon vaivaa luodakseen tarinalle mahdollisimman aidon kokonaisympäristön. Kirjojen pohjalta syntyy usein elokuvia tai TV-sarjoja, joiden myötä tuotetaan ehkä joitain tuotteita sen ajan, kun ilmiö on pinnalla. pitempikestoisia tuoteinnovaatioita ei juurikaan näe.
Toisena esimerkkinä on myös Isossakyrössä sijaitseva Kyrö Distellery, joka on myös hyödyntänyt paikallishistoriaa. Yhden tuotteen nimi on Napue, joka on saanut nimensä 1714 olleen Napuen taistelun mukaan (Napuen taistelu).
Erityisesti kun miettii matkailu- ja ravintolan yritystoimintaa, kannattaa suunnata katse paikallishistoriaan ja miettiä, millaista uudenlaista näkökulmaa sieltä voi saada liiketoimintaansa kehittämiseen.