Hyvä perehdytys sitouttaa työntekijää ja opiskelijan
Perehdyttämisen perimmäinen tarkoitus on antaa työntekijälle käsitys tulevasta työstä, työtavoista, tavoitteista ja työturvallisuudesta sekä tutustuttaa työympäristön ihmisiin. Perehdytystä tehdään silloin, kun työpaikassa aloittaa uusi työntekijä, työntekijä on poissa pitkän ajan tai silloin, jos hän joutuu käyttämään uusia työskentelyvälineitä. (Työturvallisuuskeskus, 2013.) Heidi Saarisen (2022) väitöskirjan mukaan työntekijöiden perehdyttämisen järjestäminen kunnolla hyödyttää kaikkia osapuolia. Työntekijät pääsevät mukaan työyhteisöön ja oppivat tekemään työtehtävät oikein. Työnantaja varmistuu, että työtehtävät tehdään alusta lähtien laadukkaasti ja että työntekijällä on mukava tulla töihin.
Alan osaajat haluavat työskennellä alalla, jossa työn tekemisen edellytykset ja olosuhteet ovat sellaiset, jotka mahdollistavat työn tekemisen hyvin. Ihmisten ja organisaatiokulttuurin huomioiminen ja johtaminen ovat yhtä keskeisiä osa-alueita kuin asiakkaan hoidon johtamisen kysymykset. Mahdollisuus tehdä työtä eettisesti ja ammattimaisesti sekä huomion kiinnittäminen työturvallisuuteen ja työoloihin voivat lisätä alan vetovoimaa. (TEM 2021.)
Oppilaitosten kautta työharjoitteluun tulevat opiskelijat on tärkeää huomioida työpaikoilla ja antaa heille kattava perehdytys ja ensikosketus alan työhön. Onnistuneella harjoittelujaksolla lisätään kiinnostusta työskennellä alalla opintojen jälkeen. Myös vetovoimaisuuden lisääminen alalla on tärkeää. (Syväoja & Äijälä 2009, 155)
Kehittämistutkimuksen toteuttaminen
Henna Hakkisen ja Sanni Katilan YAMK-opinnäytetyönä tekemän kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nykyisten työntekijöiden sekä organisaatiossa olleiden opiskelijoiden kokemuksia heidän saamastaan perehdytyksestä. Kehittämistutkimuksessa kerätyn tiedon ja aiemman tutkimuksen sekä kirjallisuuden pohjalta kehitettiin organisaation perehdytysmallia. Tavoitteena oli laatia kattava ja selkeä toimintamalli henkilökunnan perehdyttämiseen, jota käytetään aktiivisesti ja jonka käyttöön olisi helppo sitoutua. Opiskelijoille oli tavoitteena laatia oma, kohdennettu malli perehdytykseen.
Kehittämistutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Kehittämistutkimuksen kyselyt toteutettiin alkuvuonna 2023 organisaation yksiköiden työntekijöille sekä opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet harjoittelun organisaation yksikössä vuoden 2022 aikana. Kyselyt toteutettiin työntekijöille yksiköissä joko tiimipalaverin yhteydessä tai yksikköön toimitettujen kyselyiden avulla. Opiskelijoille kyselyt suoritettiin anonyymisti sähköisellä kyselyllä, jotka toimitettiin opiskelijoille sähköpostitse. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Perehdyttämisen vahvuutena hyvä vastaanotto sekä työyhteisöjen avoin ilmapiiri
Valtaosa tutkimukseen osallistuneista koki, että vastaanotto uusille työntekijöille ja opiskelijoille on ollut hyvää ja heidät on otettu osaksi työyhteisöä. Yksiköiden henkilökunta on koettu avoimena ja helposti lähestyttävänä. Tutkimuksen tulokset osoittavat sekä organisaation työntekijöiden että opiskelijoiden olevan sitä mieltä, että hyvä perehdytys koostuu selkeästä perehdytyksen kokonaisuudesta, perehdytettävän huomioimisesta ja hyvästä vastaanotosta sekä riittävän ajan ja rauhallisen paikan varmistamisesta. Tulosten mukaan erityisesti opiskelijoille tärkeää on asteittainen perehdytys ja tärkeimpien asioiden kertominen aivan harjoittelun alussa, sillä lastensuojelu työskentely-ympäristönä saattaa olla opiskelijalle vieras.
Kiireetön perehdytys ja perehdytyksen seuranta koetaan tärkeänä
Kehittämiskohteiksi voidaan todeta perehdytyksen käytäntöjen kehittäminen, nimetyn perehdyttäjän tai perehdytyksestä vastaavan roolin vahvistaminen, riittävän ajan ja rauhan varmistaminen sekä perehdytyksen seuranta ja palautteen kerääminen.
Sekä työntekijät että opiskelijat nostavat perehdytyksen seurannan hyödylliseksi ja tuovat esiin, että sen avulla työssä kehittyminen on tehokkaampaa. Perehdytyskokemuksen parantamiseksi perehdytyksen yhteydessä käytävä seurantakeskustelu ja palautteenantokaavake on hyvä olla aktiivisessa käytössä.
Lopuksi
Vastausten perusteella voidaan päätellä organisaation perehdytyksessä olevan paljon hyvää, mutta myös kehittämiskohteita joihin paneutumisen myötä perehdytyksestä voidaan saada tehokkaampaa ja organisaation sekä perehdytettävän tarpeita palvelevampaa.
Onnistuneella perehdytyksellä voi todeta olevan vaikutusta siihen, miten hyvin uusi työntekijä pääsee osaksi työyhteisöä. Perehdytyksen ollessa hyvin suunniteltua, uuden työn aloitus sujuu helpommin ja uusi työntekijä kokee olonsa turvalliseksi uudessa työpaikassa. Kattavalla ja selkeällä perehdytyksellä pystytään myös vaikuttamaan työturvallisuuteen sekä minimoimaan haitta- ja vaaratilanteita, joita työssä voi esiintyä.
