Työterveyshuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja työterveyspainotteista sairaanhoitoa, joka perustuu työterveyshuoltolakiin. Työterveyshuollon toimintamuotoja ovat mm. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työkyvyn seuranta, tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta ja kuntoutustyö, työterveysneuvottelut ja työyhteisötyö. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden ja heidän edustajien kanssa edistää työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä tukea työpaikan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä. (TTL 2016, 5, Martimo, Uitti & Antti-Poika 2018, 28.)
Työterveydessä usein tarvitaan moniammatillista yhteistyötä asiakkaiden parhaaksi. Moniammatillinen osaajayhteistyö työterveydessä tarkoittaa eri ammattilaisten yhteistyötä asiakasorganisaation tarpeiden mukaan. Yhteistyön hyöty perustuu taustalla olevaan monitieteisyyteen: kun erityisosaamista jaetaan ja asiantuntemusta jaetaan, päästään parempiin tuloksiin. Moniammatillisessa tiimissä on pääsääntöisesti mukana työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi ja työfysioterapeutti, mutta siihen voi kuulua muitakin työterveyden asiantuntijoita. (Uitti 2014.) Työterveyden ammattihenkilöt arvioivat tarpeen käyttää muita asiantuntijoita, kuten työhygienian, ergonomian, maatalouden tai puheterapian asiantuntijoita. Lisäksi työterveyslääkärit voivat konsultoida erikoislääkäreitä hoidon, kuntoutuksen tai työkyvyn arvioimiseksi. (Martimo ym. 2018, 31.) Yhteistyössä tiimi pystyy tekemään parempia ratkaisuja kuin kukaan yksin. Aitoa yhteistyötä tekevä tiimi pystyy paremmin ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, joissa tarvitaan yhdistelmä erilaista osaamista ja kokemushistoriaa. (Salminen 2017, 27-38.)
Tarve kartoittaa osaajayhteistyötä
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin moniammatillisen osaajayhteistyön toimivuutta työterveyden tiimeissä, sillä moniammatillisuuden kehittämistarve on noussut esille useina vuosina henkilöstökyselyissä kehittämiskohteeksi. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työntekijöiden kokemuksia moniammatillisesta osaajayhteistyöstä, verrata tuloksia aiemmin tehtyyn kyselyn tuloksiin, tuoda kehittämisehdotuksia ja yhtenäistää käytäntöjä. Tutkimuskysely on toteutettu erään kaupungin työterveyden yksikön työntekijöille kesäkuussa 2021. Aineiston hankinta on toteutettu sähköisellä Webropol-kyselyllä. Ohjelman avulla tuotettiin numeraaliset aineistot ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin manuaalisesti laadullisella induktiivisella sisällönanalyysillä. (Lehtilä 2022.)
Keskeisimpiä tuloksia moniammatillisen osaajayhteistyön toteutumisessa
Opinnäytetyön keskeisimpiä tuloksia ovat vastaajien kokemukset ja kehittämisideat moniammatillisen osaajayhteistyön kehittämiseksi. Asiakasyhteistyö, työnjako tiimeissä ja yhteistyön toteutuminen koetaan toimivan moniammatillisissa tiimeissä parhaiten. Eniten kehittämistarvetta koetaan olevan sähköisten sovellusten käytössä, toimintasuunnitelman työstämisessä, tiimityön aikataulutuksessa ja tiedonkulussa. Ammattiryhmien välillä on selkeitä näkemyseroja siitä, miten moniammatillinen yhteistyö toimii kyseisissä työterveyden yksiköissä eri tiimitilanteissa. Esimerkiksi työterveyslääkärit kokivat, että työkykyjohtaminen, työterveysneuvottelut ja yritystapaamiset toteutuvat melko hyvin, mutta puolestaan työterveysfysioterapeutit kokivat, että ne toteutuvat melko heikosti. Hoitajat kokivat heikoimmaksi osaajayhteistyön toteutumisessa muun muassa sähköisten työkalujen käytön, vastuun jakautumisen ja tiedon kulun tiimeissä. Työterveyspsykologit kokivat olevan eniten kehittämistarvetta tiimityön organisointiin liittyen. (Lehtilä 2022.)
Moniammatillisen osaajayhteistyön edistäviksi ja estäviksi tekijöiksi koettiin samoja asioita. Sähköiset työkalut, vastuun jakautuminen, työnjako tiimeissä ja yhteistyö koettiin parhaimmillaan toimiessaan yhteistyötä edistäväksi ja huonoimmillaan yhteistyötä estäväksi tekijäksi. Esihenkilöiltä odotetaan apua, tukea, läsnäoloa ja toiminnan ohjaamista. Tärkeäksi koetaan työnjakoon, viestintään ja työkalujen käyttöön liittyvä tuki. Puolestaan työntekijät kokevat, että omassa toiminnassa voisi enemmän panostaa tiedottamiseen, aikataulutuksien kehittämiseen, aktiivisempaan keskusteluun omien tiimien kanssa. Lisäksi koetaan, että enemmän tulisi varata aikaa tiimitoiminnalle ja vastata omasta roolista paremmin. (Lehtilä 2022.)
Työterveyden työntekijöiden mielestä moniammatillista osaajayhteistyötä voitaisiin kehittää aikataulutusten, tiimityön koordinoinnin ja tiedonkulun kehittämisellä. Tiimityöskentelyssä kaivataan ohjeistusta työnjaosta ja vastuista sopimista sekä aiempaa parempaa työkalusovellusten hallintaa. Moniammatillisen toiminnan kehittyminen työyhteisöissä on hidasta ja se edellyttää koko työyhteisön panostusta. Moniammatillisen osaajayhteistyön kehittäminen on työyhteisöjen jatkuvaa toimintaa, jota tulee seurata säännöllisesti. (Lehtilä 2022.)
Huipputiimit kehittävät jatkuvasti toimintaansa
Työterveyden asiakkuudet odottavat työterveyshuollolta aina enemmän kokonaisnäkemystä, kehitysehdotuksia, vaikuttavuutta, ennakoivuutta ja kumppanuutta. Moninaisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää työterveydeltä toimivaa moniammatillista osaajayhteistyötä. Moniammatillisella toiminnalla voidaan luoda asiakaslähtöisempiä ja kustannustehokkaampia prosesseja. Sanotaankin, että huipputiimit kehittävät jatkuvasti toimintaansa, arvioivat säännöllisesti vahvuuksiaan ja seuraavat kehittymistään. Tulevaisuuden työyhteisöt panostavat moniammatillisuuteen.
”Ihminen saavuttaa enemmän tekemällä yhteistyötä,
Allan Fromme
kuin kilpailemalla muita vastaan”
