Liikunta on tärkeä osa lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin vähintään kolme tuntia. (THL 2021.) Vuonna 2018 toteutetun Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen (Valtion liikuntaneuvosto 2019).
Tässä sosionomi (AMK) opinnäytetyössä tutkittiin, miten varhaiskasvatussuunnitelman liikuntasuositukset toteutuvat vaasalaisissa päiväkodeissa varhaiskasvatuksen opettajien sekä varhaiskasvatuksen sosionomien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisina varhaiskasvattajat kokevat olevansa liikunnallisina kasvattajina, miten päiväkotien liikunta toteutuu sisätiloissa ja ulkona, millaisin liikuntavälinein liikuntaa toteutetaan, mikä liikuntaa mahdollisesti estää tai vaikeuttaa sekä miten liikunnan toteuttamista päiväkodeissa voitaisiin kehittää. Tutkimuksen tarkoituksena oli, että päiväkodit sekä itse varhaiskasvattajat voisivat tulosten avulla reflektoida omia toimintatapojaan sekä mahdollisesti kehittää liikuntakasvatusta Vaasassa.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin sähköisellä Google Forms -kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin Vaasan kaupungin suomenkielisten päiväkotien johtajille, jotka välittivät sen omien yksiköidensä varhaiskasvatuksen opettajille sekä varhaiskasvatuksen sosionomeille. Kaikki kyselylomakkeessa esitetyt kysymykset perustuivat Vaasan kaupungin vuoden 2022 varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vastauksia saatiin yhteensä 16.
Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää. Se voidaan jakaa karkeasti kolmivaiheiseksi prosessiksi, johon kuuluu aineiston pelkistäminen, ryhmittely sekä teoreettisten käsitteiden luominen (Tuomi & Sarajärvi 2018, 122–123). Vastauksista poimittiin tutkimuksen kannalta oleellisia asioita ja niistä tehtiin pelkistettyjä ilmauksia. Pelkistetyt ilmauksen ryhmiteltiin aiheiden mukaan, ja niistä luotiin käsitteitä, joita käytettiin tutkimuksen tulosten esittelyssä.
Tutkimuksen tulokset
Valtaosa vastaajista oli ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita sosionomeja. Monivalintakysymysten vastausten perusteella liikuntaan ja ulkoiluun kannustetaan erittäin hyvin kaikkina vuodenaikoina. Lisäksi omaehtoinen ulkoliikunta, liikuntavälineiden hyödyntäminen sekä ohjattu liikunta toteutuvat vastaajien mielestä hyvin. Eniten vastausten hajontaa oli väittämissä ”Koen tarvitsevani lisäkoulutusta liikuntakasvatuksesta” sekä ”Liikuntavälineet ovat lasten saatavilla myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana”.
Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvattajat kokevat olevansa liikunnallisina kasvattajina etenkin kannustavia, innostavia, sekä lapsen kehitystason huomioivia. Osa mainitsi olevansa itsekin kokenut liikkuja tai liikunnan olevan itselle mieleistä. Muutamassa vastauksessa kerrottiin joko olevansa huono esimerkki lapsille tai tarvitsevansa lisäkoulutusta aiheesta.
Sisäliikuntaa toteutuu tulosten mukaan jonkin verran, ja liikuntavälineitä on lasten saatavilla käytävillä tai ryhmätiloissa. Ahtaiden sisätilojen takia sisäliikuntaa on kuitenkin melko hankalaa toteuttaa. Jumppasalivuorot ovat käytössä vastausten perusteella monessa päiväkodissa, jopa kerran viikossa. Ulkoliikunta on päiväkodeissa monipuolista; vastauksissa mainittiin esimerkiksi luistelu, hiihto, jalkapallo, salibandy, kiipeily ja pihaleikit. Lisäksi ulkona retkeillään paljon esimerkiksi metsiin, rannoille tai puistoihin. Ulkona järjestetään jonkin verran myös ohjattua liikuntaa ja lisäksi siellä on liikuntaan kannustavaa välineistöä.
Tutkimusten tulosten perusteella suurin liikuntaa estävä tai vaikeuttava tekijä on ahtaat sisätilat. Muita tekijöitä ovat liikuntavälineiden puutteellisuus sekä henkilökunnan vajaus ja poissaolot. Aikuisten oma asenne koettiin tärkeäksi tekijäksi liikunnan toteuttamisessa, ja yhtenä kehittämisehdotuksena olikin, että kasvattajien tulisi tutkailla omaa liikuntamyönteisyyttään ja kannustavuuttaan. Muita kehittämisehdotuksia oli liikunnan lisääminen, perheiden osallistaminen, liikkumistapojen monipuolistaminen esimerkiksi siirtymissä, laadukkaisiin liikuntavälineisiin panostaminen sekä yksikön ryhmien välisen yhteistyön lisääminen esimerkiksi järjestämällä talon yhteisen teemapäivän.
Johtopäätökset
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatussuunnitelman liikuntasuositukset toteutuvat vaasalaisissa päiväkodeissa pääosin hyvin. Kehittämistä tulee kuitenkin tapahtua aina ja vastaajilta saatiinkin paljon hienoja kehittämisideoita ja -ehdotuksia liikunnan toteuttamiseen liittyen. Tutkimukseen vastanneet työskentelevät itse päiväkodin arjessa ja siksi heidän näkemyksensä ja kokemuksensa ovat toiminnan kehittämisen kannalta hyvin arvokkaita.
Alla yhteenveto tutkimuksen tuloksista.
Tutkimuksen toimeksiantaja, Vaasan kaupungin varhaiskasvatus, voisi hyödyntää opinnäytetyön tuloksissa esille nousseita kehittämisehdotuksia varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja arvioinnissa. Lisäksi päiväkodit voisivat tämän tutkimuksen pohjalta lähteä pohtimaan ja reflektoimaan omia toimintatapojaan liikunnan toteuttamisen suhteen. Esimerkiksi uusia liikunnallisia tempauksia tai teemaviikkoja voitaisiin lähteä kehittelemään tämän tutkimuksen innoittamana. Toimeksiantaja voisi hyödyntää tuloksia myös lisäkoulutustarpeen arvioinnissa.
Pohdinta
Mitä laajempaa merkitystä tällä opinnäytetyöllä voisi olla korkeakouluopiskelijalle? Miksi keskittyä liikuntaan? Kysyimme asiaa tekoälyltä 30.11.2023, jonka mukaan liikunta tarjoaa fyysisiä ja psyykkisiä etuja, esim. stressinhallintaa. Liikunta parantaa keskittymistä ja kognitiivista suorituskykyä. Liikunta lisää energiaa parantaen verenkiertoa ja hapen saantia. Joukkueurheilu tai ryhmäliikuntatunnit tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Myös unen laatu paranee. Nämä kaikki elementit ovat olennaisia oppimiselle ja muistille, joten liikunnan voidaan ajatella välillisesti tukevan myös akateemista suoriutumista.
Helsingin Sanomien syksyllä 2023 kirjoitetussa yleisönosastokirjoituksessa neurologian erikoislääkäri Kristina Laaksonen, neurologian ja kognitiivisen ergonomian dosentti Kiti Mûller sekä kansanterveystieteen dosentti Ulla Broms toteavat, että lapsi huoltaa aivojaan liikkumalla liikunnan parantaessa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Näitä ominaisuuksia vaaditaan myös lukemisessa. Erilaiset liikesarjat edellyttävät kognitiivista kyvykkyyttä. Liikunta ei ole pelkästään lihasten käyttöä, vaan aivojen huoltamista. (Laaksonen, ym 2023.) Tiedämme, että lasten lukutaito on heikentynyt, johon Miikkulainen (2023) ehdottaakin vuosittaista Read hour -tempausta.
Korkeakouluopintojen kannalta keskeisiä geneerisiä taitoja ovat mm. kriittinen ajattelu, ongelmaratkaisu, tietolähteiden arviointi, perusteleminen, vuorovaikutustaidot, oman toiminnan säätely sekä kirjoittaminen. Hyytinen, Kleemola & Toom (s. 15-16, 2021) nostavatkin esiin korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen puutteet, esim taitojen hyödyllisyyttä ei tunnisteta ja niiden kehittyminen on opiskelijoilla epätasaista. Geneeriset taidot koostuvat alakohtaisista tiedoista ja taidoista, mutta opiskelija tarvitsee myös tahtoa, kuten esim. asennetta, uskoa omaan osaamiseen, sinnikkyyttä ja uteliaisuutta kehittyäkseen. Tahto auttaa opiskelijaa selviytymään haastavistakin tilanteista.
Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen Kappas! -hankkeen kehittämisehdotuksena nostetaankin esiin tarve oppia geneerisiä taitoja jo alemmilla koulutusasteilla ja koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä (Ursin, Hyytinen, Toom & Kleemola, 2021, s. 91, s. 93). Hankkeen mukaan näiden tietojen, taitojen ja tahdon tiedetään kehittyvän jo alemmilla koulutusasteilla.
Mikä laajempi merkitys sosionomi (AMK)-opiskelijan varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten selvityksellä voi olla ja mitä haluaisimme siitä oppia? Voisivatko jo lapsuudessa opittu liikunnan harrastaminen ja vahva tietoinen liikuntapanostus varhaiskasvatuksessa vahvistaa korkeakoulussa vaadittavia taitoja ja kantaa aina aikuisikään asti? Mikä merkitys tällä voisi olla myös kansantaloudellisesti? Voisiko siis ajatella, että jo varhaislapsuudessa opittu aktiivinen liikuntaharrastaminen voisi parhaimmillaan parantaa myös lukutaitoa ja täten näkyä pitkällä tähtäimellä myös korkeakouluopiskelijoiden geneerisissä taidoissa? Useat tutkimukset ovatkin todenneet liikunnan ja lukutaidon välisen yhteyden, joten Kappas! -hankkeen ideaa lainaten: Lue, kirjoita ja ajattele, mutta muista myös liikkua!
