Osakeyhtiölailla 624/2006 (OYL) säädetään osakeyhtiön toimielimistä ja niiden vastuista. Johdon tehtävä on yksiselitteinen. OYL:n 1:8 §:ssä on säännös, joka velvoittaa yhtiön johdon huolellisesti toimien edistämään yhtiön etua. Tätä johdon huolellisuusvelvollisuutta sovelletaan myös toimitusjohtajaan (HE 109/2005 vp, 87). Hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai selvitysmies ja edustaja ovat velvollisia korvaamaan vahingon, jonka tehtävässään OYL 1:8:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet yhtiölle. Myös sellainen vahinko on korvattava, jonka he ovat tehtävässään muuten kuin huolellisuusvelvollisuuden osalta osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle (Mähönen & Villa 2013, 393).
Toki sanapari huolellisesti toimien on oikeudellisesti vähintäänkin haasteellinen. Kantajalla tulee olla näyttö tahallisuudesta tai tahallisesta huolimattomuudesta, mikäli tästä säännöksestä päädytään ottamaan mittaa oikeudessa. Ajatellaanpa vaikka mennyttä aikaa vuodesta 2020 tähän päivään. Muutoksia on tullut sitä tahtia, että välttämättä hyvälläkään riskianalyysilla ei ole kyennyt tunnistamaan potentiaalisia vaaroja. Tuoreimpana Ukrainan sota, joka alkoi 24.2.2022 Venäjän hyökättyä sinne (Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022).
Hallituksen keskeinen rooli
Hallituksen roolin keskeisyys käy ilmi OYL:n 6:ssa luvusta, jossa ovat säädökset osakeyhtiön johdosta ja edustamisesta. Osakeyhtiöllä on oltava hallitus ja sillä voi olla myös toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto (OYL 6:1.1 §). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen johto on hallituksen vastuulla ja toimitusjohtaja on alisteinen osakeyhtiön hallitukselle (Mannila 2018). Tämä käy ilmi erityisen selvästi OYL 6:7 §:stä, jonka nojalla hallitus voi yksittäistapauksessa tai yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla tehdä päätöksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa silloinkin, kun yhtiöllä on toimitusjohtaja. Hallitus voi myös saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhtiökokouksen päätettäväksi. Sen sijaan pörssiyhtiön velvollisuudesta siirtää hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen päätettäväksi säädetään arvopaperimarkkinalain 11 luvun 14 §:ssä (OYL 6:7.3 §). Lisäksi toimitusjohtajan oikeudesta olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, säädetään OYL:ssa. Hallituksella on kuitenkin mahdollisuus päättää toisin. (OYL:n 6:18 §.) Joten ehdoton tämä oikeus, käyttää puhevaltaa, ei siis ole.
Hallituksen esityksessä Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi (HE109/2005 vp, 79) käsitellään hallituksen yleisiä tehtäviä. Ehdotuksen mukaan hallituksella on toimivalta niissä yhtiön hallintoon liittyvissä asioissa, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu yhtiökokoukselle tai mahdolliselle hallintoneuvostolle. Esityksen mukaan yhtiössä mahdollisesti olevalle toimitusjohtajalle kuuluu yhtiön juokseva hallinto. Mikäli toimitusjohtajaa ei ole, kuuluu juokseva hallinto hallituksen toimivallan piiriin.
Hallitus käyttää valtaa osakeyhtiössä
Maallikko ajattelee usein toimitusjohtajan olevan suurin vallankäyttäjä osakeyhtiössä. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Hallituksen keskeinen asema tulee parhaiten esiin, kun sitä peilaa toimitusjohtajan rooliin. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan vastuulla on, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan tulee antaa hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on antanut siihen valtuutuksen tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Tällaisessa tapauksessa on tieto toimista annettava hallitukselle mahdollisimman pian. (OYL 6:17 §.)
Hallituksen toimivaltaan kuuluu myös toimitusjohtajan valinta ja päättäminen toimitusjohtajan palkitsemisesta. Lisäksi hallitus voi myös erottaa toimitusjohtajan tehtävästään ja erottaminen tulee voimaan välittömästi, jollei hallitus päätä myöhemmästä ajankohdasta. Mikäli toimitusjohtaja eroaa itse tehtävästään, tulee ero voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. (OYL 6:20 §.)
Hallituksen yleistoimivaltaa kuuluvat huolehtiminen yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. (OYL 6:2.1 §.)
Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on OYL:n tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön (OYL 6:2.2 §).
OYL:n 22:1 §:ssä säädetään johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuudesta. Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös sellainen vahinko, jonka hän tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Säädöksessä on edelleen säädetty, että jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.
Nyt kun siis ajattelemme pienen tai vähän suuremmankin yhtiön hallituksen jäsenyyttä, on hyvä tiedostaa, että tällainen luottamuspaikka ei ole vain mukava ”kahvinjuontikerho”, jossa käydään piipahtamassa ja keräämässä kokouspalkkiot. Vahingonkorvausvastuu voi seurata OYL:n 1:8 §:n huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta.
