Hulevesien omaisuudenhallinta

Hulevesien hallinta on nouseva teema, joka kytkeytyy kaupunkien infrastruktuuriin ja ympäristön kestävyyteen. Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen myötä hulevesien vaikutukset kaupunkialueilla ovat kasvaneet merkittävästi, ja niiden hallinta vaatii yhä monipuolisempia ratkaisuja. Sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden ja läpäisemättömien pintojen lisääntyessä kaupungeissa hulevesien tehokas ohjaaminen, varastointi ja imeyttäminen ovat keskeisessä asemassa tulvavahinkojen ehkäisyssä.

TEKSTI | Joonis Dugsie ja Irma Hyry
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241213102456
Metallinen sadevesiviemäri sateen aikana, lehdet ja neulaset alkavat kerääntyä viemärin reunoille.

Vaasan kaupunki on tunnistanut hulevesien hallinnan strategiseksi kehityskohteeksi ja panostaa järjestelmälliseen omaisuudenhallintaan kuntatekniikan johtamana. Tämä artikkeli tarkastelee, mitä hulevesien omaisuudenhallinta tarkoittaa, miksi se on tärkeää ja miten sitä voidaan toteuttaa käytännössä. Vaasan kaupungin hulevesijärjestelmän tietojärjestelmät ja kehittämishankkeet tarjoavat konkreettisen esimerkin siitä, kuinka hulevesien hallintaa voidaan tehostaa teknologian ja suunnitelmallisuuden avulla.

Hulevesien hallinta ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan myös ympäristöllinen ja taloudellinen haaste. Kun tulvariskit kasvavat ja kaupungit investoivat kestävään kehitykseen, hulevesijärjestelmän kunnossapito ja toimintakyvyn varmistaminen ovat entistä tärkeämpiä. Hulevesien hallinnan periaatteita, omaisuudenhallinnan merkitystä sekä käytännön ratkaisuja, joilla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin, avataan tässä artikkelissa. Artikkeli liittyy Vaasan ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööriksi opiskelleen Joonis Dugsien opinnäytetyöhön, joka on tehty Vaasan kaupungin kuntatekniikan toimeksiannosta.

Hulevedet

Hulevesillä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä, jotka virtaavat maan pinnalla tai imeytyvät maaperään. Toisin kuin vesihuolto, joka käsittää käyttöveden valmistuksen, jakelun ja jäteveden käsittelyn, hulevesijärjestelmän ensisijaisena tehtävänä on ohjata ja hallita alueen sade- ja kuivatusvesiä avoimilla hulevesirakenteilla tai suljetuilla putkijärjestelmillä. Näiden kahden järjestelmän tavoitteet ja toimintaperiaatteet eroavat toisistaan, mutta molemmat ovat keskeisiä osia kaupunkien vesitaloudessa.

Hulevesijärjestelmän keskeisiä osia ovat viemäriverkostot, avo-ojat, viivytysaltaat ja imeytysrakenteet. Näiden avulla hallitaan hulevesien virtausta, viivytystä, imeyttämistä ja johtamista pois kaupunkialueelta. Hulevesijärjestelmä ehkäisee tulvia, suojelee kaupunkiympäristöä hulevesivahingoilta ja vähentää ympäristön kuormitusta. Hulevesien hallinnan merkitys korostuu erityisesti taajama-alueilla, joissa laajat läpäisemättömät pinnat, kuten asfaltit ja katot, estävät veden imeytymisen maaperään. (Suomen Kuntaliitto, 2012.)

Tehokkaasti suunniteltu ja hoidettu hulevesijärjestelmä ei vain ehkäise tulvavahinkoja, vaan tukee myös kaupunkien ympäristön kestävyyttä ja asukkaiden turvallisuutta. Hulevesijärjestelmät ovat siten välttämätön osa kaupungistuvaa infrastruktuuria, erityisesti ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien haasteiden keskellä.

Kuva 1. ISO 55000 päänäkökulmat (Järvinen, 2020.)

Hulevesien omaisuudenhallinta

Hulevesien omaisuudenhallinta on prosessi, jossa keskitytään hulevesijärjestelmän rakenteiden ja toimintojen suunnitelmalliseen hallintaan organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on varmistaa järjestelmän kestävä suorituskyky, luotettavuus ja kustannustehokkuus. Tämä saavutetaan tunnistamalla hulevesijärjestelmän omaisuuserät ja määrittelemällä niiden ylläpitoon ja käyttöön liittyvä palvelutaso, esimerkiksi kuvassa 1 esitetyn ISO 55000 standardin mukaisesti. Palvelutason määrittely auttaa tasapainottamaan kustannukset, säädösten noudattamisen ja järjestelmän toiminnallisuuden. (Vaasan kaupunki, 2021; EPA, 2017.)

Kaupunkien hulevesijärjestelmän hallinta vaatii ennakoivaa lähestymistapaa, jossa mahdolliset ongelmat pyritään ratkaisemaan ennen kuin ne eskaloituvat tulvavahingoiksi tai ympäristöhaitoiksi. Verkkotietojärjestelmien ja paikkatietojen hyödyntäminen on tässä prosessissa keskeistä, sillä niiden avulla voidaan luoda ajantasainen tietokanta hulevesijärjestelmän omaisuudesta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi rakenteiden kunnossapidon aikatauluttamisen ja resurssien tehokkaan kohdentamisen. (Gharaibeh ja muut, 2009.)

Yksi omaisuudenhallinnan keskeisistä tavoitteista on varmistaa hulevesijärjestelmän toiminta myös poikkeustilanteissa. Tämä vaatii rakenteiden säännöllistä ylläpitoa, vikatilanteiden ennaltaehkäisyä ja palvelutason selkeää määrittelyä. Palvelutaso voidaan jakaa kahteen osaan: yhteisön palvelutasoon ja tekniseen palvelutasoon. Yhteisön palvelutaso kuvaa kuntalaisille tarjottavia palveluita, kuten hulevesien hallintaa, kun taas tekninen palvelutaso arvioi järjestelmän kokonaisvaltaista suorituskykyä ja sen kykyä täyttää asetetut tavoitteet. (EPA, 2017; Gharaibeh ja muut, 2009.)

Hulevesien omaisuudenhallinnan kehittäminen on erityisen tärkeää vanhoissa ja nopeasti kasvavissa kaupungeissa, joissa järjestelmien ylikuormitus ja maankäytön muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tulevaisuudessa omaisuudenhallinnan työkaluja ja prosesseja kehittämällä voidaan paitsi parantaa järjestelmien toimintavarmuutta, myös vähentää kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Näin hulevesijärjestelmän ylläpito tukee sekä kuntien strategisia tavoitteita että kaupunkien asukkaiden hyvinvointia. (Zhang ja muut, 2021)

Case-esimerkki Vaasasta

Vaasan kuntatekniikka, joka vastaa hulevesijärjestelmän ylläpidosta, pyrkii edistämään hulevesiin liittyvää omaisuudenhallintaa ja lisäämään toiminnan suunnitelmallisuutta ennakoivan kunnossapidon sekä verkkotietojärjestelmien avulla. Lähestymistavaksi omaisuudenhallinnan edistämiseen tarkasteltiin strategista, taktista ja operatiivista omaisuudenhallintaa. Näillä omaisuudenhallinnan tasoilla kyetään tuottamaan konkreettisia tuloksia.

Verkkotietojärjestelmien, kuten TrimbleNISin hyödyntäminen sekä ajantasaisen omaisuustiedon päivittäminen ovat parantaneet järjestelmän kokonaisvaltaista hallintaa ja tukeneet päätöksentekoa. Ennakoivaa kunnossapitoa on kehitetty muun muassa työohjekorttien avulla, mikä on lisännyt toiminnan suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta erityisesti luonnonmukaisten hulevesirakenteiden huollossa. Strateginen suunnittelu on ollut keskeisessä roolissa kaupungin hulevesiohjelmassa ja -strategiassa, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja tukevat kestävää hulevesijärjestelmää Vaasalle. Lisäksi suurten huoltotöiden, kuten ritiläviemäreiden vuosittaisten puhdistusten, järjestelmällinen toteutus sekä katu- ja hulevesisaneerausten yhdistäminen ovat osaltaan tehostaneet resurssien käyttöä ja vähentäneet korjausvelkaa. Näiden monipuolisten toimenpiteiden ansiosta Vaasan kaupunki on onnistunut parantamaan hulevesijärjestelmän kestävyyttä, toimivuutta ja suunnitelmallisuutta.

Lähteet
  • Dugsie, J. (2024). Vaasan kaupungin hulevesijärjestelmän omaisuudenhallinta. Vaasan ammattikorkeakoulu [AMK-opinnäytetyö]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332469

  • EPA, 2017, Asset Management Programs for Stormwater and Wastewater Systems: Overcoming Barriers to Development and Implementation. (EPA, 2017). Noudettu 3.6.2024 https://www.epa.gov/sites/default/files/2018-01/documents/overcoming-barriers-to-development-and-implementation-of-asset-management-plans.pdf

  • Gharaibeh, N. G., Camacho, G., Elgendy, M., & Ramirez, I. D. (2009). Geographic information system framework for stormwater drainage asset management. Transportation Research Record: Journal of the Transportation Research Board, 2121(1), 12–22.

  • Järvinen, K. (2020). Miten omaisuudenhallinta voi auttaa parempaan vesihuoltoon. Alva-yhtiöt Oy. Haettu 28.11.2024 osoitteesta https://www.alva.fi/blog/2020/09/08/miten-omaisuudenhallinta-voi-auttaa-parempaan-vesihuoltoon/

  • Suomen Kuntaliitto. (2012). Hulevesiopas. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. https://doi.org/10.1007/978-3-030-85514-7_6

  • Taka, M., Sillanpää, N., Niemi, T., Warsta, L., Kokkonen, T., Setälä, H., & Luoto, M. (2017). Hulevesien määrän merkittävä kasvu on suuri ympäristömuutos. Kuntatekniikka.

  • Zhang, Y., Zhao, W., Chen, X., Jun, C., Hao, J., Tang, X., Zhai, J., (2020). Assessment of the effectiveness of urban stormwater management. Water, 12(12), 3456. https://doi.org/10.3390/w12123456

Aiheeseen liittyvää