Verkkokoulutus on joustava opetusmuoto, jonka voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Se tarjoaa toimivan vaihtoehdon lähiopetukselle erityisesti silloin, kun koulutukseen osallistuu koko vuorotyötä tekevä henkilöstö, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua samanaikaisesti fyysisesti samassa paikassa järjestettävään koulutukseen. (Ulum, 2022, s. 429.) Verkkokoulutus suunniteltiin PDCA-mallia hyödyntäen (Heikkinen ja muut, 2021).
Diabetes on yhä yleisempi sairaus, joka vaatii osaavaa hoitoa
Diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa veren sokeripitoisuus nousee liian korkeaksi, koska elimistö ei tuota riittävästi insuliinia tai ei pysty käyttämään sitä tehokkaasti. Hoitamattomana diabetes voi johtaa vakaviin liitännäissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, munuaisten vajaatoimintaan, silmänpohjamuutoksiin sekä hermovaurioihin. (Ilanne-Parikka, 2021.) Diabetes on nykyään yksi suurimmista kansanterveysongelmista (Diabetesliitto, 2024). Sairastuneiden määrä kasvaa jatkuvasti, tämä aiheuttaa terveydenhuollolle yhä enemmän työtä ja kustannuksia (Vessari ja muut, 2023). Monilla diabetesta sairastavilla on samanaikaisesti muitakin sairauksia, mikä tekee hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta entistä vaativampaa (Zicos ja muut, 2019). Hyvä hoito vaatii koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa, jotta voidaan ehkäistä vakavia komplikaatioita ja parantaa potilasturvallisuutta (Flöjt ja muut, 2014).
Yhä useampi kotihoidon asiakas sairastaa diabetesta (Zicos ja muut, 2019). Osa heistä ei enää kykene huolehtimaan hoidostaan itse, joten hoitohenkilökunnan täytyy osata antaa oikeanlaista apua ja tukea. Siksi on tärkeää, että kotihoidossa työskentelevillä hoitajilla on riittävä diabetesosaaminen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024.) Ammatillinen kompetenssi rakentuu koulutuksen, työelämän ja henkilökohtaisten kokemusten kautta, ja se ilmenee taitoina, jotka ylittävät tavallisen, arjessa tarvittavan perustason osaamisen (Hyvärinen ja muut, 2017, s.254).
Diabeteksen hoito kotihoidossa
Diabetesta sairastavan hoito kotihoidossa edellyttää hoitajilta laaja-alaista asiantuntemusta ja valmiutta tunnistaa erilaisia hoitotilanteita sekä reagoida niihin tilanteen vaatimalla tavalla. Kotihoidossa hoidettavien asiakkaiden terveydentila voi olla hauras (Pajarinen, 2008 s. 38) ja hoitajilla on usein rajallinen aika käytettävissään asiakkaan luona.
Tutkimusten mukaan puutteet osaamisessa voivat lisätä riskejä, kuten väärin toteutettua lääkehoitoa tai oireiden myöhästynyttä tunnistamista (Flöjt ja muut, 2014). Verkkokoulutus kehitettiin vastaamaan lisäkoulutustarvetta tarjoamalla tiivis, mutta kattava kokonaisuus, jossa käsitellään perusteellisesti diabetesta sairautena sekä kotihoidon henkilökunnan tarvitsemia valmiuksia diabetesta sairastavien asiakkaiden hoitamisessa.
Verkkokoulutuksen kehittämisprosessi
Koulutus suunniteltiin PDCA-mallin mukaisesti, joka perustuu jatkuvaan toiminnan kehittämiseen kokeilujen ja arvioinnin kautta (Heikkinen ja muut, 2021). PDCA-sykli etenee neljässä vaiheessa: suunnittelu (Plan), toteutus (Do), arviointi (Check) ja kehittäminen (Act). Aluksi määritellään ongelma ja etsitään siihen ratkaisu. Tämän jälkeen suunnitelma toteutetaan ja sen toimivuutta arvioidaan. Arvioinnin perusteella toimintaa joko korjataan tai vakiinnutetaan, mutta tarvittaessa prosessi voi alkaa alusta suunnitteluvaiheesta (Moen ja muut, 2020).
Suunnitteluvaiheessa kartoitettiin koulutustarve ja määriteltiin oppimistavoitteet diabeteksen hyvän hoidon kriteereihin perustuen. Koulutuksen sisältö rajattiin neljään pääteemaan: 1) diabeteksen perusteet, 2) hoidon tavoitteet, 3) lisäsairaudet ja 4) diabetesta sairastavan kotihoito. Kukin teema jaettiin pienempiin osakokonaisuuksiin, jotka jäsensivät aihetta loogisesti vaiheittain. Jokaiseen osioon lisättiin oppimista tukevia kysymyksiä, jotka auttoivat kertaamaan keskeiset asiat.
Toteutusvaiheessa koulutusmateriaali rakennettiin suunnitelman mukaisesti. Materiaalit sisälsivät videoita, esityksiä ja interaktiivisia harjoituksia. Opinnäytetyön tekijä tuotti kaiken visuaalisen materiaalin itse tai tekoälyn avulla, mukaan lukien käsikirjoitukset ja videot. Diabetesyksikön diabeteshoitaja oli apuna videoiden laatimisessa ja tarkisti videoiden laadun. Koulutuksen rakenne suunniteltiin selkeäksi ja käyttäjäystävälliseksi, jotta kotihoidon henkilöstö voisi hyödyntää sitä joustavasti työssään.
Arviointivaiheessa koulutuksen sisältö tarkistettiin diabetesyksikön lääkärillä ja diabeteshoitajalla, jotka varmistivat materiaalin tietosisällön oikeellisuuden ja ajantasaisuuden. Lisäksi koulutusta testattiin pienellä käyttäjäryhmällä, joka antoi palautetta sisällön selkeydestä ja käytettävyydestä.
Kehittämisvaiheessa koulutusta muokattiin palautteen perusteella. Verkkokurssi pilotoitiin jakamalla pääsylinkki Pohjanmaan kotihoidon osastonhoitajille, jotka välittivät sen edelleen työntekijöille. Koulutus päätettiin osallistujakyselyyn, jonka avulla kerättiin kokemuksia sen hyödyllisyydestä ja käytettävyydestä. Jatkokehitystä suunnitellaan saadun palautteen pohjalta, ja koulutusta päivitetään tarvittaessa vastaamaan kotihoidon muuttuvia tarpeita.
Verkkokoulutuksen hyödyt ja kehityskohteet
Verkkokoulutuksen palautekyselyn perusteella suurin osa vastaajista koki koulutuksen hyödylliseksi ja työssään sovellettavaksi. Osallistujat kokivat oppineensa uutta diabeteksen hoidosta, ja koulutuksen sisältöä pidettiin ajantasaisena ja tarpeellisena. Verkkokoulutus nähtiin hyvänä vaihtoehtona silloin, kun koulutuksiin osallistuminen ei ole mahdollista työvuorojen tai resurssien vuoksi.
Haasteita aiheuttivat koulutuksen rakenne, tekniset toimivuusongelmat sekä visuaaliset ratkaisut, jotka herättivät osin ristiriitaisia mielipiteitä. Vastaajat toivoivat myös monipuolisempia oppimismenetelmiä, kuten ääneen luettua sisältöä videon ja tekstin rinnalle.
Laadullisen palautteen perusteella muodostettiin viisi yläluokkaa: asiasisältö, koulutuksen laatu, sisällön esitystapa, tekninen toimivuus ja monipuoliset oppimismenetelmät. Tulosten mukaan verkkokoulutusta voidaan hyödyntää kotihoidon henkilöstön osaamisen tukemisessa, kunhan sisältö pidetään selkeänä ja tekninen toteutus toimivana.
Kehittämiskohteita ovat erityisesti koulutuksen rakenteen selkeyttäminen, teknisten haasteiden ratkaiseminen sekä vaihtoehtoisten oppimismuotojen lisääminen. Näihin osa-alueisiin keskittymällä verkkokoulutusta voidaan jatkossa kehittää entistä saavutettavammaksi ja vaikuttavammaksi.
