Kuten jo useista julkaisuista ja kannanotoista on nähty, marraskuun lopussa julkaistu Open AI:n ChatGPT räjäytti pankin, monessakin mielessä. Mikään muu palvelu ei ole aiemmin saanut niin nopeasti miljoonaa käyttäjää kuin ChatGPT. Sadan miljoonan käyttäjän rajakin ylittyi kahdessa kuukaudessa! Kyllä, olen itsekin käyttänyt sitä nyt viisi kuukautta, lähes päivittäin. Useamman kerran joutunut jäähylle kysyttyäni liian paljon liian lyhyessä ajassa. Opettajana olen pyytänyt sitä selittämään omaa tekstiäni, kirjoittamaan minulle esimerkkikoodeja, täydentänyt sen avulla kurssimateriaalia, oikoluettanut tekstejäni, pyytänyt sitä tekemään harjoituksia, miettinyt sen kanssa monivalintatehtäviä tenttiin. DevOps-oppimatkallani olen syöttänyt sille toimimatonta koodiani ja kysynyt mikä mättää. Samaten olen refaktoroinut koodiani sen avulla. Refaktorointi on käytäntö, jossa olemassa olevaa koodia muokataan parantamaan sen laatua, ylläpidettävyyttä, luettavuutta ja suorituskykyä ilman, että koodin toiminnallisuus muuttuu.
Kurssillani opiskelijat ovat tehneet ihan samoja asioita. Kurssin kotitehtävien tehtävänannot on kopioitu ChatGPT:lle ja pyydetty toimivaa koodia, jotka sitten kopioitu tehtävien vastaukseksi. Täydet pisteet, 5/5. Kurssin loppuprojektin itsearvioinnin mukaan ChatGPT:tä hyödynnettiin projektissa ryhmästä riippuen 0-70%. Kukaan ei ainakaan myöntänyt teettäneensä projektia kokonaan ChatGPT:llä. Onneksi suurin osa oikeasti alalle suuntaavista oli ymmärtänyt, että apuna ja virheiden etsimisessä ChatGPT:n käyttö on ok, mutta oman oppimisen kannalta koodi kannattaa ensi alkuun kuitenkin kirjoittaa itse.
Eli mitä sitten, eikö saa tai kannata käyttää? Totta kai kannattaa, kunhan asian perusteet ja perusperiaatteet ovat ensin hallussa. ChatGPT on ohjelmistokehittäjille mahtava renki. Se antaa sinulle toisen mielipiteen. Sen avulla saat apua peruskysymyksiin. ChatGPT on relevantti tukiresurssi, tehokkaampi kuin StackOverflow, koska ChatGPT antaa usein vastauksen nopeammin. StackOverflow-sivusto on toki edelleen suosittu työkalu ohjelmistokehittäjille ja muille teknisille ammattilaisille, jotka etsivät vastauksia teknisiin kysymyksiin ja haluavat jakaa tietoa ja kokemuksia muiden kanssa. ChatGPT on kuin Talk to the duck -tekniikka, sillä erolla, että ChatGPT vastaa takaisin. Talk to the duck taas on ohjelmoinnissa käytettävä tekniikka, jota käytetään silloin, kun kehittäjä yrittää ratkaista ongelmaa ja selittää sen yksityiskohtaisesti kumiankalle. Selittäessään ongelmaa kehittäjä jäsentää ajatuksiaan ja tulee tarkastelleeksi ongelmaa eri näkökulmista ja yleensä löytää ratkaisun. PS. Nämäkin StackOverflow ja Talk to the duck -selitykset muuten tehty yhdessä ChatGPT:n kanssa. Korostan edelleen, niin kuin olen opiskelijoillenikin sanonut, ChatGPT:n käyttö esimerkiksi opiskelussa on ok, kunhan ymmärrät ja opettelet ymmärtämään sen vastaukset. Opettele ensin perusteet, joko ChatGPT:n avulla, YouTube-videoista, jopa oppitunneilta, ja hyödynnä vasta sitten ChatGPT:tä apunasi. Älä anna sen olla isäntäsi, vaan käytä sitä apunasi, käytä sitä maalaisjärjen kanssa.
Eli kunhan osaan perusteet, niin kovaa ajoa vaan? Ehdollisesti kyllä. Mutta muista tietoturva. Perusohjeena on, älä kopioi ChatGPT:lle mitään sellaista, mitä et voisi jättää paperilla vaikkapa lounasruokalaan. Kaikki, mikä on NDA:n tai GDPR:n alaista tietoa, henkilötiedot, kaikki sensitiivinen tieto, tulee pitää poissa ChatGPT:stä. On jo useita esimerkkejä, joissa yritysten sensitiivistä tietoa on vuotanut ChatGPT:lle. Huhtikuun alussa uutisoitiin Samsungin kolmen työntekijän vuotaneen ChatGPT:lle sensitiivistä tietoa. Yksi työntekijöistä pyysi sitä tarkistamaan tietokannan lähdekoodit virheiden varalta, toinen pyysi optimoimaan koodia ja kolmas syötti palaverinauhoitteen ja pyysi ChatGPT:ltä muistion palaverista (DeGeurin, 2023). Sanomattakin selvää, että pieleen meni? Cyberhavenin kartoituksen perusteella 11% ChatGPT:lle kopioidusta datasta on luottamuksellista (Coles, 2023). Huh. On tiedostettava, että ChatGPT:lle syötettyä dataa käytetään sen opettamiseen. Toisin sanoen kaikki mitä tekstikenttään kirjoitat, on OpenAI:n käytössä, sinun syötteidesi avulla ChatGPT:tä jatkokoulutetaan. Mitä jos lääkäri kopioisi sinun potilastietojasi ChatGPT:lle pyytäen sitä kirjoittamaan todistuksen vakuutusyhtiölle? Mitä jos maailmanlaajuista julkistusta odottavan tuotteen markkinointitekstejä muokattaisiin ChatGPT:n kanssa? Mitä jos taloushallintopalveluita tarjoava yritys teettäisi talousraportin kopioimalla vaikkapa tuloslaskelman ja taseen ChatGPT:lle ja pyytäisi siltä raporttia yrityksen tilasta? Entä jos yrityksen uusi liiketoimintastrategia kopioitaisiin ChatGPT:lle ihan kirjoitusvirheiden paikantamiseksi ja tekstin selkeyttämiseksi? Näiden esimerkkien jälkeen kaikki tieto olisi seuraaville saatavilla oikeilla kysymyksillä. Kylmettääkö? Minua ainakin. Eli ei voi kyllin korostaa: ole tarkkana, mitä tekoälyltä kysyt!
UNESCO International Institute for Higher Education in Latin America and the Caribbean (2023) julkaisi pari viikkoa sitten ChatGPT and artificial intelligence in higher education: quick start oppaan. Julkaisussa opastetaan ChatGPT:n käyttöä, käyttömahdollisuuksia ja haasteita; tämä julkaisu kannattaa edes silmäillä läpi. Julkaisussa on myös Aleksandr Tiulkanovin kaavio ”Is it safe to use ChatGPT for your task”, joka on alla suomeksi käännettynä. Sen mukaan, jos tiedon oikeellisuudella on väliä, eikä sinulla ole osaamista varmistaa tiedon oikeellisuus tai et ole valmis ottamaan täyttä moraalista ja oikeudellista vastuuta mahdollisista virheistä, ei ChatGPT:n käyttö siihen tehtävään ole turvallista tai järkevää.
Mutta kunhan perusteet ovat hallussa ja pystyt suhtautumaan ChatGPT:n vastaukseen kriittisesti, anna mennä! Meille kehittäjille on jo tarjolla Githubin Copilotia, Azuren OpenAI serviceä, paljon erilaisia palveluita, joiden avulla voimme lisätä tehokkuutta, parantaa laatua, lisätä motivaatiota ja onnistumisia, kunhan muistetaan mitä tietoa palveluihin jaetaan. Tai ainakin varmistetaan, että palvelu on yritykselle tietoturvallinen!
