Ammattikorkeakoulun opiskelijalähtöinen tutkimus- ja kehitystoiminta yhteiskunnan innovaattorina

Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on jo pitkään harjoitettu työelämän kanssa tapahtuvaa, opintojaksoille integroitavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa (myöhemmin tekstissä TKI-toiminta). Suomen koronakriisistä irtautuminen edellyttää korkeakoulutoiminnan entistä vahvempaa ja rohkeampaa panostusta suomalaisen työelämän kehittämiseen ja uuden luomiseen. Käyttämätöntä potentiaalia on vielä paljon ja yksi keino kehittää TKI-toimintaa, onkin entistä enemmän osallistaa opiskelijoita mukaan innovaatiotoimintaan. Tästä käytetään myöhemmin nimitystä TKIO (Tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja osaaminen). Pääteemana TKIO-toiminnassa on opiskelijoiden innovaatiotaitojen ja -osaamisen kehittäminen yhteiskunnan ja työelämän uusiin tuuliin ja korkeakoulun työelämälähtöisen opetuksen ja projektien toteuttaminen opiskelijalähtöisesti.

TEKSTI | Heidi Skjäl
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042011000

Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on opetuksen ohella tuottaa alueen elinkeinorakennetta tukevaa toimintaa (Ammattikorkeakoululaki 2014). Vuoden 2015 alussa lakiin lisättiin kohta, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen innovatiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee harjoittaa yhdessä sekä kansallisesti että kansainvälisesti yritysten, julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten kanssa. Rahoitusmallia muutettiin vuoden 2021 alusta vielä syvemmin tukemaan tätä uudistusta ja tutkimus- ja kehitystoiminnan painoarvo perusrahoituksessa kasvoi. (Laakso, Stormi &Mikkonen 2020)

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rooli suomalaisessa koulutus- ja työelämäkentässä on muuttunut ja tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana.

Yritysyhteistyö syvenee ja korkeakoulut onkin jo otettu mukaan yritysten innovaatiotoimintaan.

Esimerkiksi Vaasan ammattikorkeakoulu on vastannut alueen yritysten kehittämistarpeisiin luomalla yhdessä taajuusmuuttujavalmistaja Danfossin kanssa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän robotiikkakoulutuksen (Vaasan ammattikorkeakoulu 2020).

Tässä artikkelissa ei tarkastella rahoitusmalleja, rahan läheteitä tai TKI-toiminnan tuottavuutta, vaan ideoitaan TKIO-toiminnalle uusia keinoja osallistaa opiskelijoita koulutuspolkunsa opintojaksojen kehittämiseen. Kolmikantaan otetaan mukaan yritysten ja opettajien lisäksi myös korkeakouluopiskelijat. Kuten Arenen (2000) verkkosivuilla todetaan, irrottautuakseen koronakriisistä, Suomi tarvitsee laadukasta koulutusta, jatkuvaa oppimista ja innovatiivista TKI-työtä. Korkeakouluopiskelijoiden mukaan ottaminen opetuksen suunnitteluun yhdistää nämä kaikki.

Nykypäivän yhteiskunta korostaa luovuutta, oppimista ja innovatiivisuutta sekä rohkeutta ja näitä kaikkia toivotaan myös ammattikorkeakoululta (Lapin ammattikorkeakoulu 2016). Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on perinteisesti ajateltu opintojaksoilla tapahtuvan työelämäyhteistyön käsittävän niin yrityksistä vierailijaluentoa pitämään tulleita työntekijöitä, kuin opintojaksoilla toteutettavia yrityksen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tässä perinteisessä yhteistyöversiossa opintojakson opettaja kutsuu työelämän edustajan kertomaan yrityksestä ja substassiosaamiseensa liittyvästä aihealueesta. Tämänkaltaisessa oppimistilanteessa on vaikeampaa, eritysesti verkossa, saada vuorovaikutusta luennolle tai haastaa opiskelijoita syvemmin omaan pohdintaan. Usein myös nämä kursseilla tehtävät toimeksiannot lähtevät opettajan tai yrityksen aloitteesta, eikä opiskelijoita juurikaan hyödynnetä projektien hankkimisessa.   

Kuten Kangastien kokoelmassa (Lapin ammattikorkeakoulu 2016) painotetaan, korkeakoulun tehtävä on tukea yhteiskuntaa tuottamalla osaamista. TKI-toiminta integroituna tähän oppimisympäristöön, tuottaa parhaimmillaan turvallisen tilan harjoitella innovaatiotoimintaa ja tuoda esiin omia ajatuksia, taitoja ja ideoita.

Yrityksen edustajan vierailijaluennosta voivat kaikki osapuolet saada enemmän irti, jos perinteisen yritysesittelyn sijasta käytetään ns. Speed Dating-mallia (Skjäl 2000). Mallin mukaan opettaja sopii etukäteen yrityksen toimintoon liittyvän kysymyksen yritysedustajan kanssa. Opiskelijat saavat tutkimuskysymyksen itselleen vasta yritysesittelyn jälkeen ja aikaa vastaamiseen annetaan noin 30-45 minuuttia. Joskus parhaimmat, innovatiivisimmat ideat tapahtuvat niin sanotusti ad hoc menetelmillä ja voivat poikia uusia innovaatioita ja näkökulmia. Esimerkiksi Vaasan ammattikorkeakoulun 2. vuoden kansainvälisen kaupan luennolla vieraili peliyritys Platonic Partnershipin Jussi Loukiainen, joka antoi opiskelijoille etukäteistehtävänä aiheen ”pelillistäminen korkeakoulussa”. Loukiaisen esityksen jälkeen opiskelijaryhmät jaettiin ideariihiin ja tunnin päästä ryhmät esittivät tuotoksensa. Yksi luokan pienryhmä ehdotti yritykselle peliä nimeltä Dedis, jossa opiskelijat pelaavat korkeakoulututkintonsa läpi oman avattarensa avulla. Dedis on synkronisoitu mm. ammattikorkeakoulun Moodlen kanssa ja peli ilmoittaa eri kursseille tapahtuvat palautuspäivät, tentit ym. Tämä idea poiki jatkoa ja sitä hankkeistetaan parhaillaan keväällä 2021 Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-yksikön ja opiskelijatiimin ideoiden pohjalta. Näin päästiin vierailijaluennolla Speed Dating mallin seuraavalle tasolle, opiskelijoiden innovointiin ja työelämän kehittämiseen.

Opiskelijat kannattaa ottaa mukaan myös avuksi opettajan tulevien kurssien suunnittelussa ja kehittämisessä. Keväällä 2021 Vaasan ammattikorkeakoulun 2. vuoden markkinoinnin opiskelijat ideoivat yhdessä opettajan kanssa seuraavan vuoden markkinoinninkurssille oman Diili-konseptin. Opiskelijoiden omasta ehdotuksesta, he myyvät ja markkinoivat markkinointisuunnitelmat vaasalaisille pienyrityksille. Opiskelijat innovoivat projektin speksit ja tuotokset ja tavoitteena on osallistaa myös tietojenkäsittelyn opiskelijat mukaan auttamaan videoiden muokkauksessa. Näin myös poikkitieteellinen yhteistyö saa uusia näkökulmia ja osaamispaletti ja taidot vahvistuvat molempien koulutusten osalta.

Puisia kuulia kerätty kolmion muotoiseen pinoon.
Kuva 1. Pulmapelit ovat erinomainen keino opetuksessa herätellä opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja ja luovuutta.

Joskus kirjoittajan oppitunneilla harjoitellaan ongelmanratkaisua pulmapelien avulla. Joskus tehdään opiskelijoiden toiveesta raportin sijasta blogi tai vaikka video-oppimispäiväkirja. Uusien asioiden ideointi ja innovointi vaatii monipuolista ja rohkeaa kurssisisältöjen suunnittelua. Kuten Laakso ym. (2000) artikkelissaan mainitsee, ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan mahdollisuudet ovat valtavat ja tällä hetkellä innovaatiotoiminnan kokonaispotentiaalia on vielä käyttämättä. Uusien tapojen etsiminen ja erityisesti opiskelijoiden TKI-toimintaan mukaan ottaminen avaa uusia ovia yhteiskunnalle. Nuorten raikkaat ideat ja ajatukset ovat enemmän kuin tervetulleita ammattikorkeakoulun innovaationtoimintaan ja jokaisen korkeakoulussa opettavan kannattaisi miettiä, kuinka opiskelijoiden osallistamista TKIO-toimintaa voisi kehittää. Nuorilla on raikkaita ja uusia ideoita sekä energiaa. Otetaan siitä kaikki irti!

Lähteet
  • Ammattikorkeakoululaki. 2014. Viitattu 31.3.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

  • Kangastie, H. 2016. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan integrointi opetukseen (TKIO). Lapin ammattikorkeakoulu. Sarja B Raportit ja selvitykset 20/2016. Viitattu 19.4.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-149-8

  • Laakso, A. Stormi, I. & Mikkonen, A. 2020. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Suomen kilpailukyvyn edistäjänä. Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.4.2021 https://journal.fi/tt/article/view/99571

  • Skjäl, H. 2000. Korkeakoulun opintojaksoilla toteutettavien työelämäyhteistyöprojektien tärpit. Vaasan ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.3.2021 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110489242

  • Vaasan ammattikorkeakoulu. Uutinen Vaasan ammattikorkeakoulun www-sivustolla 14.12.20. Vaasassa tehdään robottikoulutuksen historiaa. Viitattu 14.4.2021 https://www.vamk.fi/fi/news/vaasassa_tehdaan_robottikoulutuksen_historiaa/

Aiheeseen liittyvää