Ella Tekoniemi laati opinnäytetyössään markkinointisuunnitelman toimeksiantajayritykselle, hevostarvikkeiden verkkokaupalle HevosOnnille. Työn teoriaosassa käsiteltiin markkinointiviestinnän ja brändin lisäksi sosiaalista mediaa. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka näitä voidaan hyödyntää yrityksen markkinoinnissa ja liiketoiminnan kasvattamisessa. Teorian pohjalta muodostettiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimuskysely, jossa selvitettiin yrityksen asiakkaiden mielipiteitä muun muassa yrityksen sosiaalisen median kanavien markkinointijulkaisuista. Kyselyyn vastasi noin 240 henkilöä. Kyselyn tulosten pohjalta saatiin vastauksia tutkimusongelmiin, eli kuinka yritys voi tehostaa liiketoimintaa brändin, sosiaalisen median ja markkinointiviestinnän avulla.
Sosiaalinen media on nykyään isossa roolissa yritysten tunnettavuudessa ja markkinoinnissa (Vehmas 2008, 191.), ja se näkyi myös tutkimuksen vastauksissa. Yrityksen asiakkailta selvitettiin, minkä kautta he ovat kuulleet HevosOnnista, ja suurin osa vastasi Facebookin ja Instagramin kautta. Toimeksiantaja yrityksen asiakkaat haluaisivat nähdä eniten julkaisuja Instagramissa ja toiseksi eniten Facebookissa, ja vain muutama vastanneista haluaisi nähdä julkaisuja TikTokissa. TikTok on markkinointikanavana suuressa nousussa monien yritysten keskuudessa, mutta koska toimeksiantajan asiakkaat eivät kokeneet sitä vielä tarpeeksi kiinnostavana, jätettiin TikTok – markkinointi vielä odottamaan. HevosOnni jatkaa Facebookiin ja Instagramiin panostusta, sillä ne ovat parhaiten sen asiakkaat tavoittavat markkinointiviestintäkanavat.
Kyselyn tulosten perusteella visuaaliset julkaisut, kuten tuotekuvat ja videot kiinnittävät asiakkaiden huomion Instagramissa. Yritys voi saada helposti lisää näkyvyyttä käyttäessään värikkäitä ja hyvälaatuisia tuotekuvia. (Komulainen 2018, 259.) Myös julkaisutahti on tärkeässä roolissa somemarkkinoinnissa. Toimeksiantajayrityksen asiakkaat toivoivat näkevänsä julkaisuja joka toinen päivä. Julkaiseminen monesti päivässä voi saada asiakkaat kyllästymään. Liian harvoin – kuten vain kerran kuukaudessa julkaiseminen – voi taas olla huonoa näkyvyyden kannalta. On siis hyvä julkaista vähintään muutaman kerran viikossa, jolloin yritys pysyy asiakkaiden mielessä. (Komulainen 2018, luku 6.)
Yritys voi seurata omien julkaisujensa statistiikkaa Instagramissa, eli tarkastella kuinka moni on nähnyt tietyn julkaisun, mistä päin maailmaa tai Suomea asiakkaat ovat kotoisin, ja millaiset julkaisut saavat eniten tykkäyksiä. Näiden tietojen avulla yritys voi panostaa somemarkkinoinnissaan sellaisiin julkaisuihin, jotka tavoittavat eniten mahdollisia asiakkaita, ja mistä asiakkaat erityisesti pitävät. (Virtanen 2020, luku 9.) Kyselyssä asiakkaat vastasivat pitävänsä eniten julkaisuista, joissa esitellään tarjouksia. Tämän tiedon perusteella yritys voi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota juuri tarjousten markkinointiin.
Sosiaalinen media muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, jonka vuoksi yritysten on pystyttävä muuttamaan somemarkkinointiaan sen mukana. (Kortesuo 2019, 235.) Muilta yrityksiltä voi katsoa mallia ja kuunnella myös asiakkaiden toiveita tai ehdotuksia. Kyselyssä kysyttiin, pitävätkö yrityksen seuraajat enemmän kuva- vai videojulkaisuista Instagram markkinoinnissa, ja vaikka enemmistö piti enemmän kuva-julkaisuista, on silti hyvä julkaista myös videoita satunnaisesti. Monipuolinen sisältö pitää markkinoinnin kiinnostavana. Myös satunnaiset arvonnat ja kilpailut voivat osalistaa seuraajia ja saada heidät aktiivisesti kommentoimaan, mikä taasen antaa lisää näkyvyyttä julkaisulle. (Komulainen 2018, luku 6.) Sosiaalisen median markkinoinnissa on siis tärkeintä kuunnella omaa seuraajakuntaansa ja pystyä kehittämään sosiaalisen median markkinointia jatkuvasti. (Ruokolainen 2020, 18.).