Empatia esihenkilön supervoimana
Empatia on yksi tärkeimmistä johtajuustaidoista tämän päivän ja tulevaisuuden työelämässä (Brower, 2021). Sitä pidetään toisaalta synnynnäisenä ominaisuutena (Brower, 2021), mutta myös taitona, jota voi harjoitella ja kehittää (Zaki, 2019). Empatia auttaa asettautumaan toisen ihmisen asemaan ja katsomaan maailmaa hänen näkökulmastaan. Siihen liittyy kyky
- tiedostaa ja ymmärtää toisen ajatuksia, tunteita ja kokemuksia kognitiivisesti (cognitive dimension)
- jakaa toisen tunteita ja eläytyä niihin emotionaalisesti (emotional dimension)
- osoittaa käyttäytymisellään toiselle ymmärrystä, aitoa myötätuntoa, huolenpitoa, huomiota ja kunnioitusta (behavioral dimension) (Clark, Robertson & Young, 2019).
Empatia on erityisen tärkeää muutostilanteessa, sillä organisaatiomuutokset voivat aiheuttaa monenlaisia tunteita työyhteisössä. Etenkin suuret organisaatiomuutokset herättävät usein kielteiseksi koettuja tunteita, kuten pelkoa, ahdistuneisuutta, epävarmuutta, turhautuneisuutta, vihaa ja surua, mutta toisaalta myös iloa, toivoa, tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta (Kiefer, 2002: 55–56). Muutos koetaan tunnetasolla joko myönteisenä tai kielteisenä riippuen siitä, millaisen merkityksen työyhteisön jäsenet yksin ja yhdessä muutostilanteelle antavat (Antonacopoulou & Gabriel, 2001: 437). Ihmiset sopeutuvat tunteiden kautta olosuhteiden muutoksiin (Keltner & Gross, 1999: 468), minkä vuoksi tunteet tulisi hyväksyä ilman tuomitsemista luonnollisena osana muutosprosessia (Kiefer, 2002: 68–69).
Empatian avulla esihenkilö kykenee ymmärtämään työntekijöiden yksilöllisiä tunteita ja tukemaan heitä muutokseen sopeutumisessa. Empaattinen esihenkilö kuuntelee, huomioi ja kunnioittaa työntekijöidensä tunteita muutostilanteessa. Empatian merkitystä aliarvioidaan usein liike-elämässä, mutta tutkimusten mukaan siitä on todettu olevan selvää liiketoiminnallista hyötyä. Esimerkiksi Catalystin 889 työntekijälle suorittaman tutkimuksen mukaan empaattiseksi kuvattujen johtajien tiimeissä havaittiin korkeaa innovatiivisuutta, tuottavuutta, sitoutuneisuutta ja osallisuutta. Lisäksi työntekijät kokivat pystyvänsä tasapainottelemaan onnistuneesti työn ja muun elämän vaatimuksissa empaattisen esihenkilön alaisuudessa. (Van Bommel, 2021; Brower, 2021.) Empatiataitojen kehittämiseen on siten tärkeää kiinnittää erityistä huomiota johtamista ja esihenkilötyötä koskevassa koulutuksessa.
Empatiakartta empatiataitojen harjoittelun välineenä
VAMKin avoimessa YAMKissa kehitettiin esihenkilöille ja sellaisiksi aikoville uusi monialainen opintojakso Muutosjohtajuus esihenkilötyössä (4 op) keväällä 2023. Opiskelijoiden yhtenä tehtävänä oli suunnitella oma muutos-case ihmislähtöisesti. Tähän liittyen opiskelijoille järjestettiin muutostyöpaja, jossa he harjoittelivat empatiataitoja empatiakartan avulla. Palvelumuotoilijoiden käyttämä empatiakartta taipuu varsin moneen ja sen avulla voidaan eläytyä työntekijän tunteisiin, toiveisin ja pelkoihin suhteessa tarkasteltavaan muutostilanteeseen. Empatiakartta on loistava työkalu, kun halutaan katsoa organisaatiomuutosta työntekijän silmin. Sen voi laatia joko yksin tai ryhmässä muiden kanssa.
Opiskelijat hyödynsivät empatiakarttaa yhdessä DISC-analyysin pohjalta luotujen esimerkkipersoonien kanssa. Tehtävän alussa opiskelijat perehtyivät pienryhmissä neljään erilaiseen DISC-analyysiin perustuvaan persoonallisuustyyppiin (”työntekijäprofiiliin”): punainen Petra, keltainen Konsta, vihreä Veera ja sininen Santeri (ks. tarkemmat tyyppikuvaukset Keystone Education Group Koulutus.fi, 2021). Pienryhmät valitsivat yhden työntekijää kuvaavan esimerkkipersoonan, jonka näkökulmasta he tarkastelivat muutostilannetta empatiakartassa. Erilaiset yksilöt reagoivat ja kokevat muutostilanteet eri tavoin, minkä vuoksi empatiakartta tulee luoda aina tietyn esimerkkipersoonan näkökulmasta (Helsinki, 2019: 45).
Empatiakartan avulla opiskelijat syvensivät ensin empaattista ymmärrystä eläytymällä niihin odotuksiin, tunteisiin ja reaktioihin, joita opintojaksolla työstettävänä oleva muutos-case työntekijässä mahdollisesti herättää. Eläytymällä esimerkkipersoonan maailmaan opiskelijat pyrkivät tunnistamaan muutoksen kipukohtia työntekijän näkökulmasta. Tämän jälkeen he pohtivat ja ideoivat konkreettisia keinoja, joilla työntekijän myönteistä muutoskokemusta voitaisiin vahvistaa. (Sovellettu Helsinki, 2019: 45.) Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu muutostyöpajassa käytettyä Empatiakartta -työkalua.
Opiskelijapalautetta empatiakartasta ja opintojaksosta
Empatiakartta sai opiskelijoilta riemukkaan vastaanoton. Opiskelijat kokivat, että Empatiakartta auttoi ymmärtämään ja reflektoimaan niin omia kuin muiden tunteita, ajattelua ja käyttäytymistä muutostilanteessa sekä suunniteltujen muutosten vaikutusta henkilöstöön. Sen kautta oivallettiin myös, että muutosvastarintakin voi olla positiivinen asia.
Kaiken kaikkiaan Muutosjohtajuus esihenkilötyössä -opintojaksolla saadun palautteen perusteella aihe vaikutti kiinnostavan, motivoivan oppimaan ja inspiroivan opiskelijoita – jopa enemmän kuin oli osannut odottaa. Opettajalle suurin kiitos opintojakson lopussa on kokemus siitä, että on saanut osaltaan olla tukemassa opiskelijoiden ammatillisista kehittymistä ja innostaa heitä oppimaan uutta.
