Ammatillinen eläinavusteinen toiminta on strukturoitua ja suunnitelmallista työtä. Siinä hyödynnetään eläinavusteisia menetelmiä, joissa hyödynnetään ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutusta. Interventio on aina hyvin etukäteen tilannekohtaisesti suunniteltu ja koko projekti dokumentoitu. Viitekehyksenä eläinavusteisessa työssä voidaan käyttää erilaisia terapeuttisia tai kasvatuksellisia teoriaan pohjautuvia menetelmiä. Valittu viitekehys määrittelee sen, miten eläinavusteisia menetelmiä sovelletaan osana ammatillista eläinavusteista työtä. (Hautamäki, Ramadan & Vilhunen 2021)
Setälä (2019) tarkasteli tutkimuksessaan eläinavusteisuuden laajempaa hyödyntämistä ja totesi sillä voivan saada aikaan niin toimivaa ennaltaehkäisevää työtä kuin tehokkaampaa korjaavaakin työtä. Tutkimuksessa tuli ilmi tutkimusasetelmien ja -menetelmien olevan moninaisia ja vaihtelevia, mutta eläimen merkittävän roolin olevan kaikessa tekemisessä motivaation kasvattaja sekä läsnäolollaan rauhoittava ja stressiä lievittävä. Toimivan motivaattorin tärkeä rooli nousi tutkimuksessa esiin puhuttaessa haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä ja heidän auttamisestaan, sekä ennen kaikkea voimaantumisesta itsensä auttamiseen ja oman hyvinvointinsa eteen työskentelyyn.
Vaasan ammattikorkeakoulussa sosionomin opinnäytetyönä toteutettu eläinavusteinen interventio todisti eläinten vaikutukset vankien hyvinvointiin ja toiminnan mahdollisuudet suljetun vankilan olosuhteissa. Sosionomin koulutuksen myötä saatu teoriapohja antoi hyvät valmiudet käytännöntoiminnan toteuttamiselle ja mahdollisti opinnäytetyön tarkoituksen tiedon tuottamisesta sekä vankien hyvinvoinnin vahvistamisesta. Opinnäytetyöntekijällä on eläinavusteisen neuropsykiatrisen valmentajan koulutus sekä vankka asiantuntijuus eläimistä toi työhön vahvuutta sekä työvälineitä vankien problematiikan kohtaamiseen.
Keväällä 2022 toteutettu eläinavusteinen toiminnallinen opinnäytetyö oli ensimmäinen suljetun vankilan olosuhteissa. Siitä syystä se toi paljon uutta tietoa eläinavusteisesta toiminnasta yleensä, mutta myös tietoa Vaasan vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen hyödynnettäväksi eläinavusteisen toiminnan vaikuttavuudesta. Koiran kanssa avovankilan puolella oli tehty aikaisempia toteutuksia, kissat olivat mukana tämän opinnäytetyön myötä ensimmäistä kertaa. Opinnäytetyön tekemisessä eläintiiminä mukana olivat kolme siperiankissaa, saksanpaimenkoira ja kaksi australian paimenkoiraa.
Opinnäytetyön tekemisen myötä vangit saivat äänensä kuuluviin ja pääsivät kertomaan mielipiteensä eläinavusteisen toiminnan vaikutuksesta omaan hyvinvointiinsa. Opinnäytetyön myötä esiin nousi eläinavusteisen toiminnan kiistattomat hyödyt vankien hyvinvoinnille. Eläinten läsnäolo lisäsi toiveikkuutta tulevaisuudesta luoden positiivisia odotuksia. Toimintaan soveltuvat menetelmien kautta vangit pystyivät sanoittamaan eläinten tuomia välittömiä vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa. Eläinten läsnäolo toi välitöntä helpotusta ahdistukseen, toi iloa ja paransi mielialaa sekä nosti pintaan hyviä tunteita. Eläinavusteisen toiminnan mielialaa nostattava vaikutus kantoi pitkään laitosarjessa. Näitä havaintoja vahvistivat myös vankilan erityisohjaajien tekemät huomiot. Heidän havaintojensa mukaan eläinavusteisen toiminnan hyöty ja vaikutus näkyivät parhaiten niissä vangeissa, joilla oli diagnosoitu vakava masennus. Vankien ilottomuus ja alakuloisuus vähentyivät eläinavusteisen toiminnan myötä ja nosti esiin toiveikkaita ajatuksia tulevaisuudesta.
”Olen tässä miettinyt, että jos hankkisin koiran vapauduttuani. Jos se täyttäisi sen tyhjiön elämässä ja antaisi mun elämälle sisältöä. Olisi tekemistä ja ehkä pystyisi pysymään päihteistä erossa. Elämä koiran kanssa olisi varmasti hyväksi omalle terveydentilalle, niin fyysiselle kuin psyykkiselle, jatkaisi ikään kuin tätä muutosta, joka on jo alkanut täällä päihdekuntoutus osastolla.”
Vaasan vankilassa tehty opinnäytetyö osoitti selkeästi, että eläinavusteista toimintaa on mahdollista järjestää suljetun vankilan olosuhteissa. Toiminnan kehittämisellä eläinavusteisesta toiminnasta olisi mahdollista saada vielä vaikuttavampaa ja toimivampaa. Toimintaympäristö asettaa omat haasteensa, mutta niistä huolimatta on mahdollista luoda hyvät puitteet eläinten kanssa toimimiselle. Opinnäytetyö osoitti eläinavusteisella toiminnalla olevan rauhoittava ja rentouttava vaikutus vankeihin. Kaikki toimintaan osallistuneet vangit kokivat toiminnan hyödylliseksi ja osallistuisivat toiminaan uudestaan, mikäli se olisi mahdollista. Lisäksi he toivoivat eläinavusteiselle toiminnalle jatkoa Vaasan vankilassa.
”Tässä iskee paha pentukuume. Olisihan se mahtava hankkia koira vapautumisen jälkeen. Mutta omat asiat pitää olla kunnossa. Sillä ei ole kuin minä pitämässä huolta.”
Vaasan vankilan henkilökunta suhtautui hyvin avoimin mielin opinnäytetyön tekemiseen ja kertoivat havainnoistaan toiminnan vaikuttavuudesta ja hyödyistä vangeille. Yhteistyö oli sujuvaa ja jatkoa ajatellen toiminnan kehittäminen yhdessä olisi varmasti hedelmällistä. Toimintaa suunnitellessa vankilan kuntoutuksesta vastaavalla henkilökunnalla on suuri rooli heidän arvioidessaan vankeja, joiden he katsovat tarvitsevan ja hyötyvän eläinavusteisesta toiminnasta. Opinnäytetyö todisti eläinavusteisen toiminnan soveltuvan sekä yksilö-, että yhteisömuotoisena toimintana erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Edellä mainitut opinnäytetyön myötä esille nousseet asiat huomioiden voidaan yhteistyössä vankilan henkilökunnan kanssa suunnitella tietyille vangeille soveltuva eläinavusteinen interventio. Siihen voidaan yhdistää erilaisia elementtejä esimerkiksi päihde-, tunne-, tai käyttäytymiseen vaikuttavista kuntoutusohjelmista. Neuropsykiatrisen valmennuksen elementeistä löytyy paljon hyödynnettävää ADHD:n ja muiden neuropsykiatristen vaikeuksien kanssa elävien vankien kuntoutukselle.
”Koira ei tuomitse ketään. Sen mielestä me kaikki ollaan huippu jätkiä”.
