Anna-Leena Kontiaisen (2023) sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa kehittämisehdotuksia erään sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan yrityksen Oma väylä -kuntoutuksessa käyttämän asiakkaan esitietolomakkeen sisällön uudistamiseksi ICF-viitekehyksen pohjalta. Tutkimusosion tavoitteena oli tuoda esiin työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitä asioita asiakkaan esitietolomakkeessa olisi oleellista selvittää. ICF-viitekehyksen painottaminen esitietolomakkeen osa-alueissa nousi toiseksi tavoitteeksi ja kolmantena tavoitteena esitietolomakkeen sisällön uudistamiselle nähtiin asiakaslähtöisyyden parantaminen. Työ ei sisältänyt uuden esitietolomakkeen luomista, vaan organisaatio kehittää lomaketta hyödyntämällä tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia.
Kela kehittää neuropsykiatrista kuntoutusta
Kuntoutus kuuluu yhtenä tärkeänä osana Kelan sosiaaliturvaetuuksiin tavoitteenaan edistää ja turvata suomalaisten toiminta- ja työkykyä. Asiakasmäärän kasvu kaikissa Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa kertookin kuntoutuksen tarpeellisuudesta. (Kela 2023 a.) Jotta asiakas ja yhteiskunta saisivat kuntoutuksesta parhaan mahdollisen hyödyn, tulee kuntoutuksen alkuvaiheessa keskittyä sen oikea-aikaisuuden selvittämiseen. Siksi on tärkeää, että kuntoutuspalveluita toteuttavien tahojen käyttämät työkalut, jotka liittyvät asiakkaan esitietoihin perehtymiseen ja motivaation selvittämiseen, ovat riittävän tasokkaita ja asiakaslähtöisiä.
Kela on suositellut ICF-viitekehyksen käyttöä kuntoutuksen suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Sitä onkin yritetty juurruttaa Suomessa osaksi kliinistä työtä jo vuodesta 2004 lähtien, jolloin toimintakyvyn kuvausjärjestelmä suomennettiin. (Paltamaa & Perttinä 2015, 5.) ICF-mallissa ihmisen toimintakykyä tarkastellaan biopsykososiaalisesta näkökulmasta, jossa epätasapainon ihmisen terveyden ja konkreettisen elämäntilanteen vaatimusten välillä nähdään luovan toimintarajoitteita. Tämän minimoimiseksi täytyy terveydentilan ohella huomioida myös yksilö- ja ympäristötekijöiden vaikutus. (THL 2023.)
Moniammatillisuus kuntoutujan tukena
Moniammatillisuus on korostunut Suomessa viime aikoina muun muassa sote-integraation myötä. Tämä on nähtävissä sekä lainsäädännöllisissä että muissa sosiaali- ja terveysalan toimintaa määrittävissä uudistuksissa. Tiimityö ja moniammatillinen yhteistyö on nähty sekä suomalaisessa että kansainvälisessä tutkimuksessa ratkaisuna terveydenhuoltopalvelujen tehokkaalle organisoinnille, koska monimutkaiset palvelurakenteet vaativat eri ammattilaisten tietämyksen ja osaamisen yhdistämistä (Mönkkönen & Kekoni 2020, 216–217; Sangaleti, Schveitzer, Peduzzi, Zoboli & Soares 2017, 2723). Oma väylä -kuntoutus on yksi esimerkki moniammatillisesta työskentelystä, jossa yhden asiakkaan työntekijätiimiin kuuluu kolme ammattihenkilöä: psykologi tai neuropsykologi sekä kaksi eri alojen ammattihenkilöä, joista toisen on oltava terveydenhuollon edustaja (Kela 2023 b).
Kontiainen (2023) toteutti kaksi laadullista teemahaastattelua, joihin osallistui yhteensä 10 Oma väylä -kuntoutuksen parissa työskentelevää asiantuntijaa. Osallistujia oli jokaisesta Kelan viidestä vakuutuspiiristä ja jokainen Kelan palvelukuvauksessaan (2023 b) mainitsema moniammatillisen tiimin ammattiryhmä oli edustettuna. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja lisäksi tuloksia esiteltiin osin määrällisessä muodossa tutkimustiedon ymmärryksen lisäämiseksi (Kananen 2017, 171).
Kuntoutujan psyykkinen toimintakyky ja motivaatio keskiössä
Kontiaisen (2023, 97–98) tutkimustulosten mukaan kuntoutuksen oikea-aikaisuuden arviointi etenkin psyykkisen toimintakyvyn, tavoitteiden ja motivaation suhteen nousivat tärkeään asemaan uudistettavassa esitietolomakkeessa. Yhteistyötahojen ja läheisten osallistumisen selvittäminen kuntoutusprosessiin koettiin myös merkitykselliseksi. Osalla kysymyksistä, joita asiakkaalle tulisi uudessa esitietolomakkeessa esittää, ei nähty olevan suoraa vaikutusta kuntoutuksen sisältöön, mutta niillä koettiin olevan merkitystä esimerkiksi, jos asiakas tulisi ohjata muiden palveluiden pariin. Tällaisia aiheita olivat esimerkiksi päihteiden käyttö ja lääkitys. Kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toivoivat uuden esitietolomakkeen antavan heille jatkossa enemmän tietoa Oma väylä -kuntoutukseen tulevan asiakkaan toimintakyvystä sekä elämäntilanteesta. Kvantifioidun tiedon avulla pystytään näkemään, mitkä aihealueet olivat eniten esillä tämän tutkimuksen haastatteluissa.
ICF:stä luonnollinen osa asiakaslähtöisyyttä
ICF-viitekehys kulki vahvasti mukana koko Kontiaisen (2023, 97) tutkimusprosessin ajan antaen muun muassa teemat haastatteluille ja varmistaen, että kuntoutuja huomioidaan biopsykososiaalisena kokonaisuutena. Haastattelumateriaalia analysoitaessa Kontiainen huomasi, että ICF-malli on moniulotteinen eikä asioita voida kategorisoida mustavalkoisesti. Esimerkiksi keskusteltaessa ystävyyssuhteista voitiin asiaa lähestyä sekä ympäristötekijöiden että osallisuuden näkökulmasta. Tämä kertoo siitä, että ICF:n rakennetta ei ole välttämättä mielekästä käyttää esitietolomakkeessa liian orjallisesti jaottelemalla kysymyksiä eri osa-alueiden alle. Käyttäjäystävällisempää ja loogisempaa on ryhmitellä kysymyksiä esimerkiksi sellaisiin aihealueisiin, jotka on helppo mieltää yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi.
