Aivot ja muisti
Ihmisen aivot on todella monimutkainen, hienostunut järjestelmä. Jokaisella ainutlaatuiset aivot -ohjaavat monia tehtäviä mm. persoonallisuutta, mielen toimintaa, tiedonkäsittelyä, muistia, kommunikaatiota.
Kaikki älyllinen toiminta perustuu muistiin. Ilman muistia ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa. Sanojen ja kielen ymmärtäminen, mielikuvien muodostaminen sekä esimerkiksi oppilaitokselta kotiin kävely vaatii muistia. Tiedon painuessa muistiin syntyy uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä. Samalla vanhoja yhteyksiä vahvistuu tai heikentyy, ja muisti kutoutuu aivosolujen verkostoihin. (Muistiliitto 2022)
Toimiva muisti on tärkeä osa arjessamme: tätä hetkeä, menneisyyttä ja tulevaa. Jokaisella on kokemuksia myös muistin pettämisestä. Toistuessaan unohtaminen ja muistihäiriöt herättävät kysymyksiä ja huolta siitä, mistä muistin ongelmat johtuvat. Usein taustalla voi olla kiire, väsymys, keskittymisen tai motivaation puute. (Muistiliitto 2022)
Aivoterveys
Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, lisäksi myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, ja tämä aivojen muokkautuminen sekä aivoterveydestä huolehtiminen onkin elinikäinen prosessi. (Muistiliitto 2022)
Aivoja täytyy aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä, sillä hermosolut eivät uusiudu samalla tavoin kuin muut elimistön solut. Aivoterveellisten elämäntapojen lisäksi, aivot rakastavat kulttuuria, musiikkia, opiskelua, lukemista ja rutiineista poikkeamista – kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys, mielekkyys ja ilo. Kannattaa valita harrastuksia, jotka samalla piristävät mieltä. (Muistiliitto 2022)
Aivot rakastavat myös lekottelua. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Univajeen seurauksena vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuvat, kun aivot ovat väsyneet. Jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä. On hyvä painaa mieleen ns. kahdeksan tunnin sääntö: vuorokaudesta 8h lepoa, 8h työtä ja 8h mielekästä vapaa-aikaa. (Muistiliitto 2022)
Aivoja aktivoiva sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen terveyttä muun muassa auttamalla hallitsemaan stressiä. Positiivinen stressi on hyödyllistä, mutta jos elimistö ylikuormittuu, työmuistin toiminta heikkenee, ja mieleen painaminen, laajojen kokonaisuuksien hallinta sekä luova toiminta vaikeutuvat. (Muistiliitto 2022)
Aivot ja hoitotyö
Työelämän vaatimukset haastavat aivojamme enemmän kuin koskaan. Aivot ovat sopeutuvaiset ja toimivat rankassakin paineessa – jonkin aikaa. Yhä enemmän ja enemmän myös hoitotyö on aivotyötä. Työssä on paljon muistamiseen ja tiedon käsittelyyn liittyviä asioita. Keskeistä on tiedon käsittelyn suuret vaatimukset. Terveydenhuollossa on myös paljon tehtäviä, joita tehdään yhtä aikaa. Nämä tekijät vähentävät sujuvuutta ja työhyvinvointia työssä. (TTL.2022) Hoitotyöntekijöistä yhä useampi on uupunut. Millaiset ovat keinot, joilla voidaan lisätä aivojen hyvinvointia työssä, parantaa työn sujuvuutta ja työhyvinvointia?
Työterveyslaitoksen (2022) mukaan tärkeää on helpottaa asioiden huomaamista ja hallintaa. Pitää etsiä keinoja, joilla voidaan erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeitä. Kerätä ne monenlaiset viestit, joita tulee päivän aikana, yhteen paikkaan ja päättää koska niihin vastataan. Tärkeää on myös, että tavarat löytyvät niille sovituilta paikoilta.
Keskeytyksiä olisi syytä välttää. Mietitään esim. yhdessä työyhteisön kesken, millaisissa tilanteissa saa ja voi keskeyttää sekä sovitaan tähän pelisäännöt. Työpaikalta tulee löytyä myös hiljaisia paikkoja, joihin voi vetäytyä tekemään ajattelua vaativaa aivotyötä. (TTL.2022)
Muistikuorman vähentämiseen käytetään yksinkertaisia tarkistuslistoja. Näitä voivat hoitotyötyössä olla esim. missä järjestyksessä toimenpiteet tehdään, miten eri tutkimuksia tehdään ja missä, millainen aika varataan sekä pitääkö lääkkeitä laittaa tauolle. Merkitään päivän aikana hoidettavat tehtävät ja merkitään ne muistilistoille, joista ne on helppo palauttaa mieleen. Myös sähköiset apuvälineet auttavat tiedon kulkemista potilaan mukana, ettei tarvittavat asiat unohdu. (TTL.2022)
Raportointikäytäntöjä kehitetään kommunikoinnin nopeuttamiseksi ja parantamiseksi. Raportointiin ja sen laatuun kiinnitetään huomiota. Työyhteisössä sovitaan mitä kirjataan ja mihin ja millainen on hyvä suullinen raportointi. Tässä voidaan apuna käyttää myös valmiita pohjia esim. hoitokertomukset, kirjeet, sanelut jne. (TTL.2022)
Päivittäin tehdään monenlaisia pieniä päätöksiä hoitotyössä ja työvuoron aikana. Päätöksenteossa auttaa, että valmiit tiedot ovat saatavilla ja ne löytyvä nopeasti. Työyhteisössä on tärkeää hahmottaa missä asioissa ja tilanteissa päätöksenteossa tarvitaan normaalia enemmän aikaa ja mahdollisuuksia konsultaatioon. Näin helpotetaan ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. (TTL.2022)
Asiantuntemus otetaan käyttöön. Mietitään mitkä asiat tarvitsevat perehdyttämistä sekä kuinka vahvistetaan jo olemassa olevaa osaamista järjestelmien ja laitteiden osalta. Otetaan oppiminen osaksi arkipäivää ja yhdessä esim. viikkokokouksissa pidetään osastotunteja eri aiheista. Kehitetään myös työhön liittyvien tehtävien jakamista huomioiden niihin liittyvät osaaminen ja sen kehittämisen mahdollisuudet. (TTL.2022)
Lopuksi
Aivojen terveys on paitsi yksilön, myös laajemmin yhteiskunnan kannalta tärkeää huomioida. Työ on usein rajatonta, mutta työntekijä on rajallinen. Aivosairaudet koskettavat monesti työikäisiä ja suuri osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta. Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme. Aivojen hyvinvoinnin ongelmat voivat näkyä mm. sairauspoissaoloissa, vaihtuvuudessa ja tuottavuudessa. Kaikkein voimakkaimmin ne vaikuttavat uuden oppimiseen, innovointiin ja kehittämiseen.
Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa ja hakea aivotyölle vastapainoa liikkumalla kauniissa luonnossa. Lopuksi voit testata kuinka omat aivosi voivat, Muistiliiton (2022) Testaa miten aivosi jaksavat -testin avulla. Ja Aivopankissa voit testata tietosi aivoterveydestä ja saada vinkkejä. On aika tehdä tekoja aivojesi hyväksi. (Biogen 2022)
Pidetään pääasiat kunnossa! Kevään pyöräilyihin myös pyöräilykypärä suojaksi!
Aurinkoisesta Aivoriihestä keväisin Terveisin, Hoitotyön opettajat Sanna ja Kirsi
