Mistä lähteä liikkeelle?
Kehittäminen ja johtaminen verkostoissa eli organisaatioiden rajat ylittävässä toiminnassa on monelle meistä arkipäivää, mutta helppoa se ei silti välttämättä ole. Tekemällä oppii kyllä, mutta suosittelen silti lukemaan Timo Järvensivun kirjan ”Verkostojen johtaminen, opi ja etene yhdessä”. Hän on väitellyt aiheesta ja silti tehnyt ne monet saman virheet, joihin me muutkin sorrumme verkostoja startatessa. Kirjan luettua vältät varmasti monet sudenkuopat.
Järvensivu (2019) avaa kirjassaan omia mokiaan ja oivalluksiaan kovin samaistuttavasti. Hän nostaa esille muun muassa sen, että keskeisin asia verkostojohtamisessa on, että ei saa lähteä liikkeelle liian nopeasti vaan verkoston strategia on synnytettävä aidosti yhdessä. Ytimessä on tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. Tunteminen tietenkin tarkoittaa muutakin kuin nimeä ja titteliä. On syytä keskustella odotuksista ja löytää se yhteinen intressi kaikille. Tutustumisen kautta opimme tuntemaan myös toistemme kyvykkyyksiä, joka rakentaa luottamusta.
Luottamuksen rakentamiseksi, Järvensivu (2019) ohjeistaa luottamaan ensin itseensä ja uskomaan myös toisten hyväntahtoisuuteen, sillä ”luottamus rakentaa luottamusta ja epäluottamus epäluottamusta”. Myös johdonmukaisuus tukee luottamusta. Verkoston tai tiimin jäsenet oppivat, miten asiat toistuvat ja toiminta etenee, eikä tarvitse pohtia, mitä on luvassa tai millaisella tuulella verkoston vetäjä on.
Näihin teemoihin liittyy myös paljon peräänkuulutettu psykologinen turvallisuus, jonka Edmondson (1999) on määritellyt jaetuksi tunteeksi, siitä että tiimissä on turvallista ottaa vuorovaikutuksellisia riskejä. Psykologinen turvallisuus on keskinäistä kunnioitusta, joka mahdollistaa käsiteltävien asioiden haastamisen, ihmettelyn sekä luovien ideoiden jakamisen. On tärkeää varmistaa, että ei omilla kommenteillaan, sanattomilla reaktioillaan tai reagoimattomuudellaan aiheuta verkoston jäsenille nolostumisen tai epäpätevyyden kokemusta. Psykologinen turvallisuus lisää esimerkiksi vuorovaikutusta, epäkohtien esilletuomista, oppimista, sitoutumista ja luovuutta (Newman ym., 2017). Nämä yllä olevat vinkit kannattaa pitää mielessä myös organisaatioiden sisäisien tiimien toiminnan kehittämisessä.
Verkostot YAMK-opinnoissa
Ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opinnot ovat työelämälähtöisiä ja yksi parhaista anneista onkin oman verkoston kasvattaminen ja yhdessä oppiminen opintojen aikana. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen opiskelijat työskentelevät kovin erilaisissa tehtävissä alalla ja alueella, sekä ovat eri vaiheessa uraansa. Erilaisuus ja monipuolisuus antaa heille paljon. Jokainen heistä on motivoinut oppimaan uutta ja haluaa kehittää osaamistaan, työyhteisöään ja johtamistaitojaan. Puolentoista ja kolmen vuoden välillä kestävissä opinnoissa verkostosta tulee tiivis: opiskelijat auttavat toisiaan käytännön ongelmissa, jakavat kokemuksiaan, sekä kehittävät työelämää ja käytäntöjä soveltamalla opittua. Toki verkoston hyödyntämiseen erityisesti opintojen jälkeen vaikuttaa paljolti oma kiinnostus ja aktiivisuus, tässä LinkedIn voi toimia helppona kanavana pitää yhteyttä.
Verkostoituminen yli tutkinto- ja organisaatiorajojen: case VAMK, Novia ja Arcada
Verkoston kasvattamiseksi, oman tutkinto-opiskelijaryhmän lisäksi opintojen aikana kannattaa osallistua lukuisiin tapahtumiin ja seminaareihin, joita alan opettajat ja tutkijat organisoivat yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa kampuksella ja etänä. Sekä Vaasan ammattikorkeakoulun, että Novia Yrkeshögskolanin sote-alan opiskelijat kohtaavat toisensa yhteisellä kampuksella sekä tietenkin työskentelevät samoissa työpaikoissa.
Koska jotkut tutkinnot ja opinnot suoritetaan kokonaan etänä ja omalla aikataululla, lähdimme Novian ja Vamkin johtamisen opintojaksoihin liittyen pohtimaan yhdessä, miten autamme opiskelijoitamme rakentamaan verkostoja yli organisaatiorajojen. Tämä case koskee Vamkin, Novian ja Arcadan yli sataa alan ammattilaista. Linkedin on edelleen tärkein ammattilaisverkostoitumisen ja asiantuntijuuden jakamisen kanava, ja suomalaisia käyttäjiä on jo noin 1,5 miljoonaa (Laine, 2021). Laineen (2021) mukaan Sote-toimialan ihmiset ovat neljänneksi suurin käyttäjäryhmä, mutta LinkedIniin liittyvissä alan henkilömäärissä on edelleen suurta kasvua.
Päätimme hyödyntää LinkedIniä auttaaksemme opiskelijoitamme matalalla kynnyksellä verkostoitumaan keskenään. Laadimme parin valikoidun kurssin yhteyteen verkkoluennon liittyen verkostojohtamiseen. Opiskelivat muun muassa luovat LinkedIn profiilin tai parantavat sitä sekä toivottaen löytävät toisensa ja muita alan ihmisiä kurssivetäjien päivityksen ääreltä. Tavoitteenamme on, että opiskelijamme eli tulevaisuuden johtavat asiantuntijat ja esihenkilöt yhä aktiivisemmin jakavat asiantuntijuuttaan syntyneessä verkostossaan, oppivat uutta sekä nostavat alan profiilia kanavalla.
